› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 18,881 - 18,890 (kaikkiaan 18,967)
1 2 3 … 1 888 1 889 1 890 … 1 895 1 896 1 897

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 23.10.2026, 22:39

    Perkoa vain viiksettää, kun ei saa aarteitaan kaupaksi .  Ei moista katkeruutta ammattimaista puun tuottamista kohtaan voi muuten selittää.

    Perko 23.10.2026, 22:51

    Vaikutta  tekstini  osuvan ja tulee ymmärretyksi.

    konstapylkkerö2 23.10.2026, 23:12

    Katkeruus varmaan voi vääristää ajattelun, niin että mikään tosiasia ei mene enää läpi. Suorittava osuu siis ihan oikeaan.

    Makarov 23.10.2026, 23:27

    Jaksollisen ongelma tahtoo olla se kun pinta-alat kasvaa ja kehitysluokat on kunnossa se että metsät kasvaa hyvällä hoidolla niin paljon että ei tahdo raskia hakata niin suuria määriä kun olisi mahdollista.

    Perko 24.10.2026, 09:17

    Usko jaksollisen kasvatuksen suuriin tulevaisuuden tuottoihin elää usein enemmän manipuloidussa vilkkaassa mielikuvituksessa kuin todellisessa maastossa. Kun kokonaiset hongistot pyyhkäistään kerralla pois, veropiiriin ei jää naapureille mitään nähtävää mutta aukottajalta ei ole  haihtunut, muistissa rajatolpatkin siirtyy.

    Jovain Jovain 24.10.2026, 09:34

    Valitettavasti siellä ei ole mitään tosiasioita joiden pitäsi mennä läpi. Niin ei ole tarkoitettukaan, jatkuva kasvatus on oma hoitomuotonsa ja todellakin, hyvällä hoidolla hakattavaa riittää. Hyvinkin kymmenen vuoden välein ja sitä puuta, mitä hoitomuoto edellyttää. Minkä takia suurilla uhrauksilla ja ajankäytöllä pyritään samaan. Ehkä suurennellaan saavutuksia, jalostus ja maanmuokkaus eivät ole pois-suljettuja myöskään jatkuvassa kasvatuksessa. Voidaan käyttää ja sanoisiko viimeistään, kun valopuilla uudistetaan ja mikä estää kuusia uudistamasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.10.2026, 10:15

    Jos yksi puu kasvaa läpimittaa 1 cm vuodessa, jotta saadaan 10 m3 eli 10000 litraa per hehtaari vuodessa tilavuuskasvua, tarvitaan puita kuusikossa per hehtaari:

    1. Tasarakenteisessa metsässä. Selite: puun läpimitta, puun kasvu litroina vuodessa, runkoluku.

    5 cm > 2,5 > tuhansia
    10 cm > 10 > 1000
    15 cm > 15 > 666
    20 cm > 30 > 333
    25 cm > 40 > 250

    30 cm > 70 > 140

    2. Erirakenteisessa metsässä puita kuusikossa per hehtaari ja per hakkuiden välisen jakson keskimääräinen pohjapinta-ala 20 m2 (vaihtelee välillä 15 – 25). Selite: puun läpimitta, puun kasvu litroina vuodessa, yhden puun pohjapinta-ala (cm2), runkoluku, lpm-luokan ppa ja lpm-luokan kasvu.

    1 m2 = 10000 cm2, 20 m2 = 200000 cm2. 1 m3 kasvua = 1000 litraa, 10 m3 kasvua = 10000 litraa.

    2125 runkoa: ppa 21,71 m2, kasvu vuodessa 19 m3/ha

    5 cm > 2,5 > 19 > 1000 > 19000 > 2500
    10 cm > 10 > 75 > 500 > 37500 > 5000
    15 cm > 15 > 170 > 250 > 42500 > 3750
    20 cm > 30 > 300 > 125 > 37500 > 3750
    25 cm > 40 > 469 > 100 > 46900 > 4000

    30 cm > 70 > 675 > 50 > 33750 > 3500

    1000 runkoa: ppa 10,81 m2, kasvu vuodessa 11 m3/ha

    5 cm > 2,5 > 19 > 500 > 9500 > 1250
    10 cm > 10 > 75 > 250 > 18750 > 2500
    15 cm > 15 > 170 > 100 > 17000 > 1500
    20 cm > 30 > 300 > 75 > 22500 > 2250
    25 cm > 40 > 469 > 50 > 23450 > 2000

    30 cm > 70 > 675 > 25 > 16875 > 1750

    Suuntaa antava laskelma. Jaksojen runkolukujen eri yhdistelmät voivat tuottaa halutun kasvun. Edellä saatu laskennallinen kasvu toteutuu kuitenkin vain, jos jokainen puu kasvaa yhtä nopeasti kuin tasarakenteisessa metsässä, mikä ei luultavasti pidä paikkaansa. Tarvittaisiin mitattuja kasvuja eri kokoluokkien jk-puista laskennan tarkentamiseksi.

    Edellä taulukoitu kasvu voi toteutua, jos jokainen puu kasvaa läpimitan paksuutta 0,5 (pienin lpm-luokka) tai 1 cm (muut) vuodessa, mikä lienee liian kova vaatimus jk-metsälle. Syinä mm. epätasainen tilajärjestys ja korjuuvauriot puissa. Mutta jos toteutuisi puolet noista luvuista, tulos olisi varsin hyvä. 2000 rungon tasolla saataisiin 10 m3 kasvua, 1000 rungon tasolla 5 m3 kasvua ja myös uudistumista.

    Perko 24.10.2026, 11:49

    Teoreettiset JK-laskelmat ovat pelkkiä mielikuvaharjoituksia, joissa puille asetetaan täysin epärealistisia kasvuvaatimuksia. Tutkijat tekevät asiasta vaikeaa yrittämällä pakottaa luonnon Excel-taulukoihin, vaikka käytännössä metsä uudistuu ja tuottaa omalla vapaalla painollaan parhaiten juuri silloin, kun kalliit viljelykulut unohdetaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.10.2026, 12:41

    Toivoisin Perkolta ja Jovainilta kommentteja: onko edellä kuvattu runkolukusarja ihannemetsänne kaltainen? Mitä eroja on? Millaisia luston paksuuksia ja hakkuukertymiä saadaan käytännössä? Vrt. ketjun otsikko!

    Kuusiuskova 24.10.2026, 13:22

    ”Teoreettiset JK-laskelmat ovat pelkkiä mielikuvaharjoituksia”

    Koita nyt päättää mitä mieltä oot, itse olet puhunut jk simuloinneista….

    ”joissa puille asetetaan täysin epärealistisia kasvuvaatimuksi”

    No niitä epärealistisia lukuja sinä itse asetat väittäessäsi jk kasvavan 30 mottia vaikka tutkijat päätyy 4-5 motin kasvuihin.

    ” kalliit viljelykulut”

    Tulihan se sieltä taas, metsänhoidon suurin ongelma Perkon mielestä.

Esillä 10 vastausta, 18,881 - 18,890 (kaikkiaan 18,967)
1 2 3 … 1 888 1 889 1 890 … 1 895 1 896 1 897