Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,511 - 2,520 (kaikkiaan 14,374)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Monet jk-yritelmät tunnistaa myös harveikon  kallellaan olevista  kuusista ja hyvin kasvavasta heinikosta.

    Perko

    Aukko häipyy peltojen ja järvien joukkoon eikä suuremmin aiheuta tuulellakaan tappioita.  Jopa jotkut harhautuu pilkille jos ei ole kalastusta  kielletty. Yksinkertaisesti ohjelmoitu  mo  rasvailee 40 vuodeksi turvallisia tamppaussaappaita. So its go!

    Lisäys, Koneenkuljettajat saattaa kärsiä tietotulvasta, sanoo m -ukko. Olen nähnyt sellaisen,  hän kiersi harvennuksella  joka välissä eikä taimikko haitannut sen perään.  Motohenkilö  on se tärkein henkilö metsässä.  Jos tiedot loppuu virtsauksen havaintoihin niin koulutusta  ei ole ollut tai on mennyt hukkaan eikä metsää jää jäljelle.

    mehtäukko

    ”…Nyt kaavaillaan jo marja- ja sienipaikkatietojenkin jakamista keilaustietojen perusteella…”

    Onko tuo Visakallon esittämä uutinen jatkoa ”Suomen ladun” tökeröön kampanjaan saada jokamiehen oikeudet maailman perintösäätiön luetteloihin?

    Esitin täällä aiemmin jok.oik:iin vaikuttamista omistajiensa taholta. Nyt kun taksonomia ja ympäristö-asioilla koetetaan ajaa metsänomistajat ja -omistajuus nurkkaan, tästä olisi MTK:n rakennettava sitä tilannetta varten kynnyksen ylitettyään ”valmis liipasin”.

    Puuki

    Perkolla on tamppaussapluuna jämähtänyt päälle eikä varmaan lähde kulumallakaan pois. Käyhän joskus muuallakin metsiä katselemassa kuin kotinurkillasi.

    Gla Gla

    RR: ”Kuvitellaan! Tekniikka kehittyy ja meillä on tarkka tieto puustosta ja olosuhteista. Hakkuu tapahtuu koneella, joka tulkitsee ympäristön puut neulasen tarkkuudella.”

    Eletään mielummin reaalimailmassa kuin Hollywoodissa. Mitä pidit kuvistani?

    R.Ranta R.Ranta

    Oikein komeita kuvia Gla. Jos sinulla on noin komeassa kunnossa kaikki metsät, niin nostan sinulle korkealle hattuani. Minä omistan paremmin laiskan miehen metsiä. (männiköt on niitä)

    Ymmärsit varmaan kvitteluni tarkoituksen, vaikka se ei ainakaan vielä olekaan reaalimaailmasta. Kun tällainen kuvittelemeni kone laitettaisiin sitten optimoimaan taloudellista tulosta, niin siihen tarvittaisiin melkeimpä kvanttitietokone ja valtava määrä tutkittua tietoa, mihin laskenta perustuisi. Toisin sanoen ei ole kyse mistään yksinkertaisesta ongelmasta, jonka voi ohittaa olan kohautuksella. Jo koron muuttaminen muutamalla prosenntiyksiköllä muuttaa kaiken päälaelleen jne.

    Esim. hakkuupäätöksiä joudutaan kuitenkin aina tekemään sillä hetkellä olemassa olevan tiedon  varassa, kun emme tunne tulevaisuutta. Seuraava hakkuu tehdään taas sen tiedon varassa, minkä silloin tiedämme. Siksi on kyseenalaista pohtia menetelmiä kauas tulevaisuuteen kiertoaikojen päähän.

    Saattaa olla, että olen tullut vanhaksi ja epäluuloiseksi, mutta koen metsätalouden olevan ennen kokemattomassa murroksessa, jossa tulevaisuuden ennakoiminen on todella haasteellista monestakin syystä. Se tarkoittaa, että suhtaudun entistäki kriittisemmin investointeihin kauas tulevaisuuteen. Laajat suojelupuheet lyö metsänhoitoa kovalla kädellä korvalle.

     

    Gla Gla

    Suorittava: ”Omalla kohdallani toin vain aikanaan esille riskejä ,joita jatkuvapeitteisten ja hoitamattomien metsien käsittelyyn liittyy. Nämä kommentit  mieluusti sivuutettiin…”

    Minä useaan otteeseen esitin, että puhutaan hoidetuista talousmetsistä, eikä hoitamattomista. Kun käsitellään erirakenteisia kohteita, maiseman selkeyden merkitys korostuu. Toki kohteeseen suhteutettuna, karun päätehakkuumännikön veroista ei erirakenteisesta kuusi-koivikosta saa. Tätä selkeyttä kuvienikin kuviolla olen koittanut tavoitella. Mielestäni lopputulos on kaksijaksoisesta kohteesta puhuttaessa onnistunut.

    Jokainen ymmärtää sen tai ainakin pitäisi ymmärtää, että hoitamattoman metsän parsimisessa varsinkin motolla on riskinsä ja lopputulos on onnistuneenakin huonompi kuin hoidettua metsää käsiteltäessä. Toki ostajan/urakoitsijan pitäisi kauppakirjaa tms. sopimusta tehdessä korostaa, että hoitamattomassa lopputulos ei ole talousmetsämittakaavassa ensiluokkainen. Jos vetää nimet paperiin ja oletuksena on virheetön korjuujälki, jälkikäteen asioiden setviminen on paljon ikävämpää. Sama se on myyjällekin, jos ei ota kommentteja työn hankaluudesta vakavasti. Myyjällä on vapaus valita joku toinen urakoitsija/ostaja, jos haluaa hyvään työjälkeen sitoutuvan urakoitsijan. Ellei sellaista löydy, on kohde liian vaikea tai kriteerit tiukat.

    Hoidettu jatkuvan kasvatuksen metsä onkin vaikeampi tilanne, koska myyjällä on oletus hoidetun metsän ongelmattomuudesta.

    Gla Gla

    RR: ”Esim. hakkuupäätöksiä joudutaan kuitenkin aina tekemään sillä hetkellä olemassa olevan tiedon  varassa, kun emme tunne tulevaisuutta. ”

    Hiukan tässä haluan vetää jarruja. Jopa metsässä on ollut muotivirtauksia, mutta toistaiseksi on aina palattu perusasioiden pariin. Esim. männyn viljely rehevällä maalla, hoitamattomista nuorista metsistä, jotka kunnostetaan energiakorjuulla jne. Tällaisia tehneet ovat varmasti uskoneet niiden olevat sillä hetkellä hyviä päätöksiä, mutta kauempaa asioita katsova voi vain hämmästellä ratkaisuja.

    Tällä hetkellä vaikea kysymys on puulajivalinta. Siinä tilanne on hiukan eri, koska tiedossa on halu valita mänty tai koivu, mutta olosuhteet painostaa kuuseen. Sitäkin jatkuvaa kasvatusta haikailevan kannattaa vakavasti pohtia, vaikka markkinointi tarjoaakin, mielestäni perusteetta, jk:ta apuna hirvieläinvahinkoihin.

     

    Gla Gla

    RR: ”Ymmärsit varmaan kvitteluni tarkoituksen, vaikka se ei ainakaan vielä olekaan reaalimaailmasta. Kun tällainen kuvittelemeni kone laitettaisiin sitten optimoimaan taloudellista tulosta, niin siihen tarvittaisiin melkeimpä kvanttitietokone ja valtava määrä tutkittua tietoa, mihin laskenta perustuisi.”

    Ymmärsin, siksi kommenttini kirjoitinkin. Sellaista tietoa ei ole mahdollista saada, että 100% oikeita päätöksiä voisi tehdä. Mutta kun sivuutetaan pilkunviilaus ja keskitytään luonnon perusasioihin, ollaan jo pitkällä. Niin pitkällä, että voidaan naureskella jk-markkinoinnille.

    Jos tämä kuulostaa epäilyttävältä tai paheksumaltasi ehdottomuudelta, kannattaa lukaista edes peruskoulun biologian kirjat ja verrata tätä tietoa havaintoihin puuston kasvusta ja uudistumisesta metsässä. Tai enhän minä tiedä, mitä koulussa nykyään opetetaan. Tiedän vain mitä ennen opetettiin.

     

    mehtäukko

    Gla:n tarinaa 14:24 on hyvinkin todenperäinen…”ostajan/urakoitsijan pitäisi kauppakirjaa tms. sopimusta tehdessä korostaa, että hoitamattomassa lopputulos ei ole talousmetsämittakaavassa ensiluokkainen.” Se on käytännössä myös siellä,missä korjuuolosuhteet ovat ylärajoilla.

    Jos mo ei ole hajuakaan teknisistä mahdollisuuksista sekä mahdottomuuksista ja metsä on elänyt oman onnensa nojassa, älämölö on pinnalla tai jälkipuheet. Siinä on tietysti paljon tehtävissä hyvällä suunnittelulla ennen korjuuta ja kokemuksella itse työssä. On tapauksia, jossa mahdoton tehtävä muuttuu kun kohtuullisen suurille puumäärille ja tulevien vuosien hakkuille rusautetaan asiallinen metsätie.

     

Esillä 10 vastausta, 2,511 - 2,520 (kaikkiaan 14,374)