› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,521 - 2,530 (kaikkiaan 14,362)
1 2 3 … 252 253 254 … 1 435 1 436 1 437

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 27.11.2021, 17:44

    Puuki oli havainnut heikkouksia made in China pieksuissa he heh, eivät kai kestäneet tamppausta.  No mie voin lopetella tuon toiston, mutta en helpolla hyväksy  tuottamattomia  paljaaksi hakattuja heinikoita maillani.

    Ootko Puuki katsellut UPM :n  metsänarviointisovellusta se on netissä, on ehkä metsäkeskuksen tiedostoista kopattu?   Lennokeilla  pelkästään kuvatuista,  ellei ole ns  keilauksia ja uv- värikameroita  ja  ohjelmaa on hankala sahamiehen arvioida kuvista metsän tietoja.  Saattaa hävitä se trone  jonnekin ja sen etsimiseen uupuu ennen kuin löytyy kuusesta. Sitä  paremman saa tietoa kun avaa kansalaisen karttapaikan. Mhy:n ohjelmassa ovat vanhentuneet  puustoarviot ja näkee missä on  omat kuljetut polutkin.  Paikannus toimii myös kalastuksessa hyvänä verkkomerkkinä.

    Puuki 27.11.2021, 18:23

    Mitä se tamppaus on ? Ei ole koskaan tarvinnut tehdä , jos sillä tarkoitat heinän polkemista taimikoissa tms.    Kiinan kengät hajosi  ihan normikäytössä teitä ja katuja pitkin kulkiessa.

    UPM:n kartan olen joskus aikoja sitten tilannut kotitilasta .  Jostain olivat kopioineet värikartan, noin arvioidut puustotiedot,  vähän sinne päin.   Väärävärikuvia metsistä on ollut käytössä ainakin jo 80-luvulta lähtien.  Niistä näkee ihan hyvin metsien puusto-ym. tietoja .

    Jovain Jovain 27.11.2021, 22:41

    Niitä tulee tehtyä hyviä ja huonoja päätöksiä, joskus myös hyviä. On pitänyt päättää metsäalueista, hakataanko aukeaksi, vai säästetäänkö edelleen kasvatettavaksi. Viranomaisen suositus yleensä on ollut että aukeaksi ja oma päätös on ollut tuo jälkimmäinen.

    Kohteelle on yleensä riittänyt kunnostushakkaus hoidoksi, jonka jälkeen  välitöstä hoidon tarvetta ei ole ollut. Tällaisilla rehevillä mailla olevilla kohteilla kasvu on ollut hyvää ja sylentäyteistä kuusta on tullut suhteellisen nopeasti. Lustovahvuudet ovat 5-7 mm/2/10-15 mm vuosikasvulla.

    Vaihtoehto olisi ollut avohakkuu, vajaatuottoiseksi luokiteltavaan metsään, josta hakkuutulo olisi ollut vähäinen, korkeintaan muutama tuhat euroa hehtaarilta ja sen jälkeen metsänviljely.

    Tamppaamista olisi riittänyt ja se olisi pitänyt aloittaa korjuun ennakkoraivauksella, sen jälkeen korjuu, maanmuokkaus, metsänviljely, heinimiset, taimikonhoidot, jälleen korjuun ennakkoraivaus, ensiharvennus jne. Näin karrikoiden ja mitään vähentämättä.

    Tiedä sitten missä määrin pitäisi puhua menetetystä ajasta ja kustannuksista, siihen nähden mitä edelleen kasvatus on samassa ajassa tuottanut. Minulla ei ole esittää laskelmia.

    aegolius aegolius 27.11.2021, 22:52

    >Ei ole tapana tehdä laskelmia.

    Ei kannata. Tulisi vaan paha mieli.

    Jovain Jovain 27.11.2021, 22:58

    Minusta tuo on selvä tapaus, ei tarvitse edes laskelmia.

    aegolius aegolius 27.11.2021, 23:02

    Hienoa! Ilman mitään lukuja homma jää vain kolikon toisen puolen kehumiseksi ja sehän se tarkoitus tässä olikin. Objektiivinen vertailu on vanhanaikaista.

    Edit. Yhteinen piirre palstalla jk:n puolesta kirjoittaville on pelkän kassavirran näkeminen tuottona. Vieläpä niin, että palstalle jäävä puusto nähdään arvottomana. Tässäkin tapauksessa tämä korostuu, ja silti siitä arvottomaksi katsotusta jääneestä puustosta kuoriutui nopeasti ”sylentäyteistä” kuin taikatempusta. Mitä tuohon nyt voi sanoa.

    Puu Hastelija 27.11.2021, 23:22

    Maltan pääkaupunki?

    mehtäukko 28.11.2021, 08:39

    Jovain…”Niitä tulee tehtyä hyviä ja huonoja päätöksiä, joskus myös hyviä..”

    Ei sen tarvitse noin mennä!

    Kaikillahan on ollut käytössä moneen kertaan mainitut pitkä-aikaiset tutkimustulokset, jotka perustuvat laskelmilla saatuihin vertailutietoihin. Niistä ovat muodostuneet hyvät ja menestyksekkäät metsänhoitosuositukset, joita paikkaan ja kasvupohjaan säätäen varmistavat oikeat päätökset. Ja se ei ole sellaista sovellettavaa atomitiedettä, jota pitäisi laskeskella itseni jonkin kaavan tai koron vangiksi. Luonto tai joku ulkoinen tekijä tekee valintoihin joka tapauksessa jatkuvasti ”omia ratkaisuja”, joille ei mahda mitään. Viimeistään siinä vaiheessa laskut pyyhkiytyvät savuna ilmaan.

    Tämän ketjun aloittaja Berza kertoo elävän esimerkin tyhmyyden tiivistymisestä…”Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla…” Se on keskim. kolmasosa metsän omistajuuden ajasta! Ja edelleen horistaan ” sylentäyteisestä muutamasta kuusesta”!

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.11.2021, 09:52

    Jovain kirjoittaa:

    Tällaisilla rehevillä mailla olevilla kohteilla kasvu on ollut hyvää ja sylentäyteistä kuusta on tullut suhteellisen nopeasti. Lustovahvuudet ovat 5-7 mm/2/10-15 mm vuosikasvulla.

    Vaihtoehto olisi ollut avohakkuu, vajaatuottoiseksi luokiteltavaan metsään, josta hakkuutulo olisi ollut vähäinen, korkeintaan muutama tuhat euroa hehtaarilta ja sen jälkeen metsänviljely.

    Jos rehevän maan kuvion puusto on vajaatuottoinen (niitä on liian vähän, väärää puulajia tai laadultaan heikkoja) niin totta kai kohteeseen kannattaa tehdä avohakkuu.

    Poikkeuksena erirakenteinen rehevä korpi, josta voi tulla hyvä kunnostushakkuulla, tai kivennäismaan lehtipuusto, jos sen alle näyttäisi tulevan kuusikko; sen voi saada kasvukuntoon harventamalla lehtipuuston ensin suojametsäksi ja kuusen tultua poistaa sen.

    Jovain Jovain 28.11.2021, 10:06

    Aegolius: ”Vieläpä niin, että palstalle jäävä puusto nähdään arvottomana”. Tuo arvottomaksi jäävän puuston määritelmä on metsäviranomaisen tekemä ja nähdään sellaisena myös laskelmissa.

    Metsänhoidossa ainakin yksi olennainen seikka on vesakoitumisen/heinettymisen kynnysarvo. Tamppaamisen kannalta tällä arvolla on huomattava merkitys, kummalla puolella tätä arvoa liikutaan. Syystä tai toisesta liian harvaksi saatettu metsä on pian hupussa ja isommankin metsän lehtipuusto valloittaa. Myös alusta heinettyy ja  vatukoituu, horsmittuu jne. Metsäviranomainen näkee usein tällaisen metsän vajaatuottoisena ja suosittelee avohakkuuta ja metsänviljelyä.

    Ei oikein riitä ymmärrystä, miksi haetaan tamppausta (työtä) vapaaehtoisesti ja ylimääräisiä kustannuksia rasitteeksi vuosikymmeniksi ja ei nähdä sen arvottoman metsän arvoa.

    Tässä nyt ei ollut Bensan esimerkistä, jossa jatkoon on hyväksytty alustan kitusia. On myös kehityskelpoisia alta nousevia metsiä, joita voidaan edelleen kasvattaa ja tehdä hyvää tulosta. Ja voidaan uudistamisen vaihetta ihan hyvällä menestyksellä siirtää eteen päin.

     

Esillä 10 vastausta, 2,521 - 2,530 (kaikkiaan 14,362)
1 2 3 … 252 253 254 … 1 435 1 436 1 437