› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,541 - 2,550 (kaikkiaan 14,357)
1 2 3 … 254 255 256 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 28.11.2021, 13:20

    Oppimalla jostain tuotantotaloutta ja tuotannon erimuotoja  jos niistä ottaa omaan käyttöön sopivimman ja mieluisimman joka ei aiheuta kipuja niin käyttää sitä.  Siihen kuuluu kustannuslaskentakin ja kun siitä saa plussaa niin kaik’ on OK.

    Niin kauan kuin täällä kerrotaan rähkimisen  päiväennätyksistä  ja työn sankareista  ( kaikki kunnia heille) on turhaa Puukin  keskittyä kustannuslaskelmaan.  Valitettavasti !

    A.J.  olen kuitenkin melko itsekäs etten tänne niitä mittanauhoja  jakele.  Vaikka en   ole palestiinalaisten  uskossa niin olen tässä Jeesuksen kanssa samaa mieltä. Muutama kuva saa jäädä näkyviin mutta en niitä lisää lähetä.

    Kurki Kurki 28.11.2021, 13:37

    Pukkala on senkin suhteen kriittisempi, jaksollisessa pitkän tuottamattioman vaiheen johdosta.

    Jos hakkaa esim 100ha metsän kasvun vuosittain avoahkkuulla uudistaen, niin mikä on metsän tuottamaton vaihe?

     

    Perko 28.11.2021, 13:44

    Se on se eekkeri joka on paljaana eikä seuraavaan vuosikymmeneen kasva.  100 kertaa sitä niin on 1000 vuotta ollut maa paljaana  kasvamatta.

    Timppa 28.11.2021, 14:07

    Taas kerran.   Sen ”eekkerin” viereiset laatupuut kasvavat.  5 vuotta hakkuusta kuusentaimikko on varhaisperattu ja 1,5 m.   Ei ole maasto minun mielestäni paljasta.  Opettele Perkon jotain uutta.

    Perko 28.11.2021, 14:21

    Muodon vuoksi, paljonko kasvaa m3 / Timpan ala   ??

    Lisätään Ranelle tiedoksi, kasvaa jatkuvasti ns arvokasvua 7 – 9 m3 /v.   Sen  tuotto  on 60 € /m3   mutta  tuo taimivaiheinen aukon  kasvu on 15 € /m3 . saattaa pitkittyä   vuosikymmeniksi.

    Rane 28.11.2021, 14:30

    ”Muodon vuoksi, paljonko kasvaa m3 / ala  ??”

    No paljonko kasvaa se neliömetri josta on harsintahakattu se jk-kuusi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.11.2021, 14:33

    Ei kannattavuutta voi ratkaista pelkästään tuottamattomien vuosien pohjalta, vaan pitää katsoa keskikasvua per vuosi per hehtaari. Se on yleensä aina jaksollisissa metsissä parempi. Jos kasvatusajan saa riittävän lyhyeksi, kannattavuus voi olla riittävä myös metsänviljelyllä perustetuilla alueilla.

    Korko on jokaisen oma asia, samoin sijoituskohteiden riskiin suhtautuminen. Nyt on taas minkäänlaisen koron saaminen menemässä epävarmempaan suuntaan, kun inflaatio on kiihtynyt. Vuokra-asunnoista on ylitarjontaa ja osakekurssit sahaavat. Korkojen nousua odotellaan mutta sitä ei ihan vielä tule. Metsänuudistamiseen sijoittaminen on koska tahansa ihan järkevä veto, jos ei muuten niin hajautusmielessä.

    Rane 28.11.2021, 14:34

    Reima on kuin Luonnonsuojeluliiton pj.Avohakkuiden kielto kaatui joten hyvin meni?

    Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä kaatui, valiokunta julisti pelastavansa Suomen metsät – Luonnonsuojeluliitto: ”Plussan puolelle jäätiin” (yle.fi)

    mehtäukko 28.11.2021, 14:35

    ”,,,on paljaana eikä seuraavaan vuosikymmeneen kasva.  100 kertaa sitä niin on 1000 vuotta ollut maa paljaana  kasvamatta…” Hitto mitä sumutusta!

    Puuki 28.11.2021, 14:46

    Kannattavuutta voi laskea monella eri tavalla.  Yksi tapa on kiertoajan kannattavuuden arviointi korkolaskujen avulla.  Ei jk:n erinomaisuuttakaan  voi vain olettaa mutulla , että koska voi niin usein käydä tukkipuita hakemassa, niin sen on oltava kannattavampaa kuin viljelymetsätalous.  Pitää tehdä vertailuja samoista lähtökohdista lähtien eli olemassa olevista kohteista opitimoimalla molempia tapoja, ei vain toista.    Tulosten soveltaminen käytäntöön on sitten vähän eri asia.  Pitää ottaa huomioon monia muitakin tekijöitä, mm. taimikoiden uudistuminen ja jatkokehitys, korjuuvauriot, riskilisä, kantohintaerot jne.

    Jk.ssa viljelyn taimivaiheen hidasta kasvua vastaa metsänhakkuu vajaatuottoiseksi lisätaimettumisen aikaansaamiseksi, ja jossain tapauksessa ha-kasvu hidastuu lisää ,kun parhaiten motteja kasvavat puut harsitaan päältä pois.

    Mutta summasummarum – eniten kannattavuutta haittaa ,jos tulee joku ulkopuolinen taho ja kertoo, että nyt pitääkin lopettaa kannattava mh ja ”suojella” 30 % alasta /tila lisää metsää entisten lisäksi koska me ollaan sitä mieltä.

     

Esillä 10 vastausta, 2,541 - 2,550 (kaikkiaan 14,357)
1 2 3 … 254 255 256 … 1 434 1 435 1 436