Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,541 - 2,550 (kaikkiaan 10,216)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • R.Ranta

    Nopea uudistamisen edut avohakkuun jälkeen ovat päivänselviä.

    Pidän Gla arveluttavana yliopistojen huippututkijoiden vetämistä puskista kölin alta  peruskoulun oppimäärän perusteella. Silti rohkenen näin  arvella, vaikka en ole peruskoulua käynytkään.

    Mehtäukko perustaa näkemyksensä aivan oikein aiemmin tutkittuun tietoon. Tutkimuksen lähtökohta vain on aiemmin ollut puuntuotos, eikä kannattavuus.  Valtavasti on tutkittu puuntuotosta runkolukujen funktiona jne. Kuten Tahvonenkin toteaa: ”Me saamme kyllä tuloksen, että puuntuotos on korkeampi jaksollisessa kasvatuksessa. Pukkala on senkin suhteen kriittisempi, jaksollisessa pitkän tuottamattioman vaiheen johdosta. Jos katsoo koron olevan nolla, kuten Timppa asian ymmärtää, niin siinä tapauksessa puuntuotos onkin aivan perustellusti kannattavuuden synonyymi – mutta ei positiivisilla koroilla. Alaharvennuskin on toki kiistatta palvellut puuntuotosta ja kannattavuuttakin, jos korko on nolla. Jos taas korko (vastaavalla riskillä muualat saatava tuotto) on korkea, jatkuvan kasvatuksen taloudellinen paremmuus on siitä vääjäämätön seuraus.

    Koko ristiiriita kulminoituu siihen, otetaanko muualata vastaavalla riskillä saatava tuotto huomioon vaiko ei. Eli jos katsotaan tuottoa pääomalle saatavan ainoastaan metsästä, niin siitä seuraa pyrkimys puutuotoksen maksimointiin ja tämä on ollut aiempien lakienkin lähtökohta.

    Olen moneen kertaan pohtinut mistä kumpuaa kaikki se vähänkin jatkuvaan kasvatukseen viittaavan jyrkkä vastustus. Rane tuolla edellä kerookin yhden syyn. Eli pelon siitä, että avokakkuut kielletään, joka olisi eittämättä yhtä huono asia kuin aikanaan jatkuvan kasvatuksen kieltäminen.

    Olin joskus parikymppisenä itsekin, nuorena ja kokemattomana, työssä neuvontatehtävässä. (ei metsäalalla) Muistan aina isäni kommentin: ”Neuvojia pitää kyllä kuunnella, mutta neuvoista pitää osata ottaa se hyvä ja oikea ja loput jättää.” Kun ajattelen omaa tarinaani metsissä, niin kuinka erinomainen nuo neuvo on ollutkaan.

    Niinkuin  suuresti kunnioittamani Tauno Matomaki itse asiassa kuuluna jaksossa toteaa, että asiat pitää käydä omassakin päässä.

     

     

    Perko

    Oppimalla jostain tuotantotaloutta ja tuotannon erimuotoja  jos niistä ottaa omaan käyttöön sopivimman ja mieluisimman joka ei aiheuta kipuja niin käyttää sitä.  Siihen kuuluu kustannuslaskentakin ja kun siitä saa plussaa niin kaik’ on OK.

    Niin kauan kuin täällä kerrotaan rähkimisen  päiväennätyksistä  ja työn sankareista  ( kaikki kunnia heille) on turhaa Puukin  keskittyä kustannuslaskelmaan.  Valitettavasti !

    A.J.  olen kuitenkin melko itsekäs etten tänne niitä mittanauhoja  jakele.  Vaikka en   ole palestiinalaisten  uskossa niin olen tässä Jeesuksen kanssa samaa mieltä. Muutama kuva saa jäädä näkyviin mutta en niitä lisää lähetä.

    Kurki

    Pukkala on senkin suhteen kriittisempi, jaksollisessa pitkän tuottamattioman vaiheen johdosta.

    Jos hakkaa esim 100ha metsän kasvun vuosittain avoahkkuulla uudistaen, niin mikä on metsän tuottamaton vaihe?

     

    Perko

    Se on se eekkeri joka on paljaana eikä seuraavaan vuosikymmeneen kasva.  100 kertaa sitä niin on 1000 vuotta ollut maa paljaana  kasvamatta.

    Timppa

    Taas kerran.   Sen ”eekkerin” viereiset laatupuut kasvavat.  5 vuotta hakkuusta kuusentaimikko on varhaisperattu ja 1,5 m.   Ei ole maasto minun mielestäni paljasta.  Opettele Perkon jotain uutta.

    Perko

    Muodon vuoksi, paljonko kasvaa m3 / Timpan ala   ??

    Lisätään Ranelle tiedoksi, kasvaa jatkuvasti ns arvokasvua 7 – 9 m3 /v.   Sen  tuotto  on 60 € /m3   mutta  tuo taimivaiheinen aukon  kasvu on 15 € /m3 . saattaa pitkittyä   vuosikymmeniksi.

    Rane

    ”Muodon vuoksi, paljonko kasvaa m3 / ala  ??”

    No paljonko kasvaa se neliömetri josta on harsintahakattu se jk-kuusi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei kannattavuutta voi ratkaista pelkästään tuottamattomien vuosien pohjalta, vaan pitää katsoa keskikasvua per vuosi per hehtaari. Se on yleensä aina jaksollisissa metsissä parempi. Jos kasvatusajan saa riittävän lyhyeksi, kannattavuus voi olla riittävä myös metsänviljelyllä perustetuilla alueilla.

    Korko on jokaisen oma asia, samoin sijoituskohteiden riskiin suhtautuminen. Nyt on taas minkäänlaisen koron saaminen menemässä epävarmempaan suuntaan, kun inflaatio on kiihtynyt. Vuokra-asunnoista on ylitarjontaa ja osakekurssit sahaavat. Korkojen nousua odotellaan mutta sitä ei ihan vielä tule. Metsänuudistamiseen sijoittaminen on koska tahansa ihan järkevä veto, jos ei muuten niin hajautusmielessä.

    Rane
    mehtäukko

    ”,,,on paljaana eikä seuraavaan vuosikymmeneen kasva.  100 kertaa sitä niin on 1000 vuotta ollut maa paljaana  kasvamatta…” Hitto mitä sumutusta!

Esillä 10 vastausta, 2,541 - 2,550 (kaikkiaan 10,216)