Jatkuva kasvatus käytännössä.

Yläharvennus  jk metsästä ei vähennä juuri kasvua kun poistettavien puiden € tuotto  hidastuu ja  kasvu  muuttuu tilille rahana.   Jäävä puusto on   hyvässä kannattavassa kasvussa edelleen.  Gla  ei se kasvu lopu jos   ne vanhat puut poistaa. Tämänkin oon ihe nähnyt!  Petäjän taimiakin on,,, mutta hirvet !!

Otatko Perko kannattavuudessa huomioon poistettujen kasvussa hitaaksi käyneiden isojen puiden arvon sijoituksissa rahana? Silloin pitää huomioida myös avohakkuussa heti saatu suuremman rahasumman korko tuottona. Ei voi tehdä niin että sijoitukset metsän ulkopuolelle huomioidaan vain toisessa mallissa mutta toisessa ei.

RR Muistaaksemme keskustelimme harhaanjohtavasta mainonnasta.  Ei siihen kenenkään omistussuhteilla ole merkitystä.

Minun etuni on, että on on dataa pitkältä ajalta, jolloin voi pitävästi perustella kantansa joutumatta esittämään mitään arvailuja.

Onko Hannun kauppaseurannassa kasvu / ha? Ei ole. Jos oikein ymmärrän peitteisen ”tehokkuus” tuloksentekomielessä perustuu nykytilaan ja tilannetta voi ylläpitää jopa muutamia vuosikymmeniä – kassavirtaa tulee ja tasearvo säilyy (puhutaan tasearvosta tässä siinä mielessä, että tilan myyntihinta pysyy korkeana, eli toisin sanoen huonosti kasvaviakin tiloja saa myytyä hyvällä hinnalla eteenpäin). Voit siis vaihtaa kasvamattoman metsän kasvavaan pääomaa muuttamatta – ja tehdä taas ostotilaan hakkuun ja myydä eteenpäin. Pääoman tuotto säilyy korkeana ja kasvu itsessään ei ole tässä ”key issue” niin kuin perinteisesti on ajateltu.

Juuri näin Metät kunnossa! Nykyinen metsälaki sen sallii kerman kuorinnan. Ennen aikaan metsänhoito oli säänneltyä, puustopääomat säilyivät ja myös peitteinen metsänhoito toimi sen aikaisissa metsissä. Tällä hetkellä metsänhoito on vapaata ja jättää kusymysmerkkejä.

Väitetään jopa, että metsän uudistuminen ei ole ennakoitavissa, tällainen luonnon tapahtuma ei ole havaittavissa. Siihen aikaan kun peitteistä metsähoitoa vielä harjoitettiin. Metsää ei avattu (pienaukko) jos taimistoa ei ollut olemassa. Ei myöskään harsittu lakirajoille (vastaa suunnilleen siemen- tai suojuspuuhakkuuta), ellei metsän uudistumiselle ollut takeita. Kasvunsa päättäneet ja uusiutumattomat metsät uudistettiin avohakkuun ja viljelyn avulla.

Kysymykseen kerman kuorinnasta, kontra metsän uudistumisen turvaamisesta. Metsä uudistuu myös luontaisesti, jos siihen halutaan panostaa ja noudatetaan tiettyjä normeja. Mutta valitettavasti metsälaki turvaa myös kerman kuorinnan. Toisaalta onhan virhe korjaavissa, ottamalla metsä uudelleen viljelyn piiriin. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että ”jokinlaisella” vesakolla ja pusikolla voidaan metsän kasvatusta jatkaa. Tai laittaa metsä kiertoon, sekin on valitettavan yleistä. Voi jättää myös korkoa kasvamaan.

Mitä tästä voidaan oppia. Metsän uudistuminen on ennakoitavissa ja se voidaan myös lainsäädännöllä turvata.