Jatkuva kasvatus käytännössä.

Minäkin oli alan tutkijoiden kansaa tekemisissä takavuosin, kun näitä asioita alettiin muuttaa ja nostaa metsätaloutta taloudellisenakin kysymyksenä esiin, sellaisena kuin taloustiede edellyttää. Enkä mietenkään voi allekirjoittaa tahallisesta harhaanjohtamisesta, vaan juuri päinvastoin. Silloisten harhaanjohtavien vallitsevien väitteiden paljastamista ja oikomista.

Tuollaiseet väitteet puskista ovat todella härskejä ja loukkaavia.

>Enkä mietenkään voi allekirjoittaa tahallisesta harhaanjohtamisesta, vaan juuri päinvastoin. 

Ei Sinun tarvitsekaan mitään allekirjoittaa. Tässä asiassa ei ole kuitenkaan enää epäselvää kuin tahallisuuden osuus ja siinä oletan alan osaamistason osoittavan tahallisuuden. Vahingossa tuota ei mielestäni professori voi tehdä.

Jos olen mielestäsi härski, niin sitten olen. Voin ottaa sinullekin näitä esimerkkejä, vaikka yksi kerrallaan, mutta keskustelu kanssasi RR on todettu lähes mahdottomaksi. Et nytkään ottanut mitään kantaa uuden palstan ostamiseen, yhden hakkuun tekemiseen ja lopputuloksen esittämiseen jk-mainoksena. Et selvästi pysty kriittiseen ajatteluun.

Täytyy todeta kuten taannoin eräs rakennusurakoitsija, kun häntä arvosteltiin siitä, että kaikki ei nyt oltu tehty aivan viimeisen päälle. Hän totesi, että eihän hänkään mikä Jumala ole, joka kaikki tietää.

En Timppa nyt oikein mietenkään  voi allekirjoittaa sinun näkemystäsi esim. siitä, että pitää ottaa aina huomioon koko metsätila, eikä vain yhtä kuviota. Aika erikoinen teoria, jossa kannattavuus vain yhden kuvion omaavalla on erilainen, kuin useampien kuvioiden omistajalla. Yksi iso kuvio voi päinvastoin olla etu, kun käsittelykuvio on iso. Joskus aiemminhan oli paperisen metsäsuunnitelman takakannessa kuva optimaalisesta kuvioiden ikäjakaumasta ja alla teksti. Saat parhaan tuoton metsistäsi, kun ikäjaukauma metsissäsi on kaavion mukainen. Täyttä hölynpölyä!

”Saat parhaan tuoton kun metsäsi on ns. normaalimetsä” oli tosiaankin hölynpölyä, jos siihen normaalimetsään ei ollut tilalla mahdollisuutta eikä järkevää metsien rakenteen tms syyn takia pyrkiä .    Yhtä idioottimaista on nykyään kertoa miten pelkästään paljaan maan arvon määrittäminen kertoisi jonkin metsätilan  tämänhetkisen ja tulevan kannattavuuden parantamiseen parhaan välineen.  ”Päätehakkuutulo kuuluu teoriassa edellisen sukupolven tuloihin joten ei huomioida” . Melkoista paikkansapitämätöntä sheissea. Mutta kukin tavallaan koettaa pärjätä kovenevassa  kilpailussa mo:n hiluista.

Jk:han on ihan hyvä ja tervetullut lisä entisten metsänhoidon tapojen lisäksi mutta menee osin piloille ylioptimististen väittämien ja usein muunneltua totuutta sis. laskelmien takia.   Vaarana on hyvien mh-tapojen kielto huonoimmassa tapauksessa ja huonompien suosiminen niille sopimattomissa kohteissa.   Se olisi liian  kallista niin kansantaloudellisesti kuin mo:n ja luonnon kannaltakin katsottuna.  (Mm. hiilitaseen ja fossiilisten raaka-aineiden käytön korvaamisen kannalta.)

PS enimmäkseen meillä on ne kusiaisen valtuuvet kuten V. Huovinen  on joskus asian  ilmaissut.  Silti jotain pientä voi aina koettaa tehdä  pienissä ympyröissäkin isojen poikien rattaissa hiekkana rajoittamassa mielivaltaa ja älyttömyyksiä , jos ei muuta.

Reima Ranta: ”Joskus aiemminhan oli paperisen metsäsuunnitelman takakannessa kuva optimaalisesta kuvioiden ikäjakaumasta ja alla teksti. Saat parhaan tuoton metsistäsi, kun ikäjaukauma metsissäsi on kaavion mukainen. Täyttä hölynpölyä!”

Hieman kaipaisin Reimalta perustelua, miksi optimaalinen ikkäluokkajakautuma on mielestäsi täyttä hölynpölyä? Ainakin minulla ja varmasti monella muullakin juuri se on taannut jaksollisessa metsänkasvatuksessa jk:n edut ilman sen haittapuolia. On saatu puukauppojen tukkiprosentit ylös, ja kaupantekijäisinä vielä  tasainen kassavirtakin. Voiko yrittäjä enempää yritykseltään toivoa?