Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 10,406)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Tuo 40 v. alikasvos 1.3 metriseksi tekee 3.25 senttiä vuoteen. Huonosti soveltuu jatkuvaan kasvatukseen.

    mehtäukko

    Vastahan Jovain kehui jk:sta..Nytkö ei sentit veny tarpeeksi?

    Gla Gla

    Sauli Valkonen kertoo Luken webinaariesityksessä, että jk-kuusikossa taimella kestää kasvaa 1,3-metriseksi 40-60 vuotta. Lähteenä on Eerikäinen et al 2014.

    Minulla ei ole kompetenssia tuota tietoa kumota ja koska luonnossa voi itsekin tehdä sitä tukevia havaintoja, annan sen vaikuttaa mielipiteeseeni jk:n käyttökelpoisuudesta ja jk-markkinoinnin uskottavuudesta.

    Luin taas Hannikaisen reilut 120 vuotta sitten kirjoitettua kirjaa, jossa puhuttiin metsätuhoista. Harsintahakkaus kärsii tuhoista, jos kaikki suuret puut kaadetaan ja uuden latvuskerroksen muodostaa seuraavaksi suurimmat puut. Ohjeeksi annettiin jättää, määrämittaharsijoiden harmiksi, myös suurimpia puita ottamaan tuulikuormaa vastaan.

    Ihan hyvä neuvo, jonka myös alaharventajat tuntevat. Tuo luultavasti myös on edellytys sille, että jk-metsässä on 20 vuoden kuluttua hakattavaa. Muutenhan metsän kasvu surkastuu liiaksi, kun alemman jakson puiden kasvu ei räjähdäkään kasvuun. Tosin hakkuiden kertymät jk-markkinoinnin lukuihin verrattuna saa myös puolittaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suurempia puita tarvitaan sekaan lisäksi siementen tuottamista varten. Toisin kuin mänty, kuusi ei yleensä taida siementää kuin vasta vanhempana.

    http://www.hirsitaito.medianeuvos.fi/wp-content/uploads/2020/01/Veistolastut_2019.pdf

    ”Tutkimustulokset näyttävät kuitenkin osoittavan, että avohakkuilla menetetään metsien avulla saatava ilmastontorjunnallinen maksimointi ja jatkuvalla kasvatuksella metsänomistajan tulot puolestaan kasvaisivat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Lisäksi suurilla avohakkuu-määrillä menetetään metsien virkistys- ja matkailulliset arvot ja pilataan siinä sivussa vesistöt ja menetetään elintärkeä luonnon monimuotoisuus. Pahimmassa tapauksessa muutamassa kymmenessä vuodessa Suomen metsät ovat muuttuneet taimikoiksi.”

    Tuossa ei taida mikään lause pitää paikkaansa.

    Jovain

    Ei näytä venyvän sentit eikä Glan perustelut. Koetuksella näyttää olevan myös markkinoiden uskottavuus. Ennustavat tulevalle keväälle hyvää siemensatoa kukintoja.

    Gla Gla

    Ei tarvi venyttää, kun on tutkittua tietoa.

    Jovain

    Ei tarvitse venyttää, siellä kannanotossasi oli vastaus. ”Jk kuusikossa taimella kestää kasvaa” ja ”Uuden latvuskerroksen muodostaa seuraavaksi suurimmat puut”.

    Gla Gla

    Kun kerros kerrallaan hakataan 20 vuoden välein ja uutta tulee tilalle 3 sentin vuosivauhdilla, mitä sinun päässälaskelmasi kertoo menetelmän lopputuloksesta?

    mehtäukko

    Se tarkoittaa sitä, että Jovainin lajittelulinjastoilla kuljettimet kolisevat tyhjää…!

    Jovain

    Siinä mehtäukko on oikeassa, että metsänomistajien lajittelulinjastoilla kuljettimet kolisevat tyhjää. Kuseksivat vapaaehtoisesti omille kintuilleen.

    Kovin menee hitaalla. Jo harsintajulkilausumassa kiellettiin metsän hävittäminen. Määrämittaharsinta kiellettiin ja sitä perusteltiin metsän taantumisella ja metsän uudistumisen puutteilla. Olisiko alikasvoksilla ollut jotain tekemistä myös.

    Vielä kummittelee joidenkin mielessä ja onhan tämä Suomalaisen metsänhoidon ja tutkimuksen häpäisemistä. Perustellaan metsänhoidon ja tutkimuksen paremmuutta argumenteillä, jotka on kielletty, joista on luovuttu.

    Tosin otettiin ”metsäsodassa” uudelleen käyttöön ja perustellaan edelleen metsähoidon ja tutkimuksen vastaisina argumentteinä.

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 10,406)