Jatkuva kasvatus käytännössä.

EU:sta tulee hyvin voimakasta linjausta jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. On aika hämmentävää, että samaan aikaan luontojärjestöjen omasta FSC-sertifikaatista on tullutkin vastavoima tälle kehitykselle. Tätä ilmaveiviä voisi jo verrata EU:n suhtautumiseen maakaasun ja metsäenergian uusiutuvuuteen!

Yrjö Norokorpi kirjoittaa 24.9. Lapin Kansassa että peitteinen metsänkasvatus ei ole sama asia kuin jatkuva kasvatus. Peitteisenä voidaan pitää sellaista metsää jossa osa puista jätetään hakkaamatta, esimerkiksi siemenpuuhakkuu. Jos kuka lukee kyseistä lehteä niin voisi kertoa lisää.

>No niin, jatkan edellä mainitun  32 v. koivikon harvennuksen tiimoilta.  Kiintokuutioita tuli 540 / 10 ha. Tukkiprosentti 58%. Rahaa tuli 30 000 eur alv 0%. Pystykauppa.

Kuulostaa hurjalta hinnalta koivulle. Mitä sanoo mittis koivutukin kuutiohinnaksi?

Yrjö Norokorpi kirjoitti asiaa. Jatkuvakasvatus ja peitteinen metsänkasvatus eivät ole sama asia. Peitteistä metsänkasvatusta ovat mm yläharvennus ja koivikon kaksivaihekasvatus sekä siemenpuuhakkuu. Jaksottaisessa kasvatuksessa on myös peitteistä metsänkasvatusta.

Mitä Yrjö Norokorpi sitten kirjoittaakin, kun ei pääse lukemaan, mutta asiaa. Peitteistä metsänhoitoa voivat olla kaikki luontaiseen uudistamiseen tähtäävät hakkuutavat. Niitä voidaan pitää myös kasvatushakkuina, kuten poiminta- ja pienaukkohakkuita pidetään. (ks. metsänkäyttöilmoitus lomake)

Vastaavasti vohakkuita ovat keinollisesti uudistettavina pidettävät, kuten tuhoalueet ja pystymetsään tehty avohakkuu.

Gla, luontaisesti uudistuvat metsät johtavat tavallaan myös  ”avohakkuuseen”, mutta säilyvät kuitenkin peitteisinä kokoajan, taimettumisen ja metsän uudistumisen kautta.

Jos on tarpeen metsänhoidon luokituksen uudistaminen, jako voisi olla esim. luontaiseen ja vastaavasti keinolliseen uudistamiseen tähtäävät.