Jatkuva kasvatus käytännössä.

Visakallon esimerkkiin liittyen kuvistani käytiin viime talvena yli 80 kommentin mittainen keskustelu. Kaksijaksoinen ei ole jatkuvaa, vaikka toki sellaisena kuvion hesarin juttuun saisikin myytyä.

Metsän kasvatusta pidetään pitkäjänteisenä hommana. Harmi, ettei arvostelijoilla näkemys riitä nykytila pidemmälle. Metsän sukkessio etenee ja tilanteet muuttuu. Mutta alikasvoskuusikon vartuttua meillä taitaakin olla monimuotoinen suojelukohde, jota ei saa hakata aukoksi. Ei varsinkaan, kun seassa on muitakin puulajeja, kuten leppää, haapaa ja mäntyä, kenties jokunen järeä koivukin vielä päällä ja naapuripalstan pellon ja metsien kuivattamiseksi kaivetun valtaojan reunalla pelottavan näyttävä lepikko.

Ei tarvita. Poimintahakkuu terminä riittää muiden harvennusten ja uudistushakkuiden rinnalla. Koko jk on vain joidenkin mielikuvituksen tuote.

Olen aina pitänyt kasvatushakkuina ja peitteisenä metsänhoitona hakkuita, joilla uudistetaan metsää luontaisen uudistamisen kautta. Riippumatta siitä ovatko jaksottaista tai jatkuvaa metsänhoitoa. Kysymys ei kuitenkaan ole ns. ”jk-hakkuista”, jatkuva kasvatus poikkeaa näistä. Jaksottaisen ”jk-hakkuut” ovat sotkemassa, siihen viittaa mm. Metsuri motokuski tuossa edellä. ”Jaksottaisessa kasvatuksessa on myös peitteistä metsänkasvatusta”.

Metsänkäyttöilmoituksella jatkuvan kasvatuksen hakkuita ei ole luokiteltu, se on puute. Luokitus ei täsmää muutenkaan. Luokituksen runkona käyttäisin kasvatushakkuut, avohakkuut ja jatkuva kasvatus. Kasvatushakkuisiin kuuluisivat myös nämä ”peitteiset avohakkuut” ja avohakkuisiin viljelyn kautta uudistettavat, tuhoalueet ja luontaisesti uusiutumattomat. Voi olla myös jatkuvan kasvatuksen ns. lakirajat, ”uusiutumattomat”, joita joudutaan parsimaan usein avohakkuilla?

EDIT

Pitäisi ns. ”jk-hakkuut” saada ratkaistua mihin ne kuuluvat, kun ovat päällekkäisiä hoitomuotojen välillä. Luokitellaanko kasvatushakkuiksi vai uudistushakkuisiin. Poiminta ja pienaukko luokitellaan kasvatushakkuiksi, mutta ovat yhtä hyvin myös uudistushakkuita, väljennetään ja vapautetaan taimistoja (pienaukko). Tähän kohtaan liittyy kuitenkin peitteisyys. Peitteisiä ovat myös jaksottaisen uudistamiseen tähtäävät hakkuut, kuten siemenpuut. Yleensä peitteiset luokitellaan  kasvatushakkuisiin ja niitä ei ole syytä sotkea avohakkuisiin.

Jatkuva kasvatus tulisi ottaa metsänhoidon luokitukseen. Tällä hetkellä jatkuva kasvatus (poiminta) on puutteellisesti määriteltynä ja puutteellisesti huomioon otettuna, sotketaan ns. ”jk-hakkuisiin”. Tai voitaisiin jo näillä perusteilla sulauttaa muuhun metsänhoitoon, sinne minne kuuluukin? Lähtökohta kuitenkin on, että jatkuva kasvatus kuuluu luokitella omana avohakkuutomana vaihtoehtonaan omassa luokassaan.