Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,825 vastausta, 142 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 minuuttia sitten Perko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 821 - 830 (kaikkiaan 14,824)

1 2 3 … 82 83 84 … 1 481 1 482 1 483

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

R.Ranta 20.4.2021, 11:50

En ole Gla keksinyt yhtään mitään, enkä syytä ketään täällä mistään. Ei ole asennevamma, jos itse teet niinkuin parhaaksi koet. Niin pitääkin jokaisen tehdä.

Mutta, jos väität tietäväsi, kuten olen ymmärtänyt, että jaksollinen kasvatus on olosuhteista riippumatta aina kannttavampi vaihtoehto, niin se on mielestäni asennevamma. Varsinkin, kun selvästi tiedostat mistä puhutaan, jota käsitystä ei monesta keskustelijasta saa.

Jos ei ole käsitystä, mikä ero on kannattavuudella ja puuntuotoksella, niin keskustelu ei johda mihinkään. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.

Ymmärrän toki hyvin ongelman, eikä tämä kaikille aukene koskaan. Meillähän vähintää kaksi sukupolvea on näin opetettu ja lainsäädäntökin lähti tästä oletuksesta vielä kymmenen vuotta sitten.

Jos verrataan eri kasvatusmenetelmien kannattavuutta toisiinsa, niin tämä kysymys on aivan ratkaisevassa roolissa. Siitä emme pääse mihinkään.

R.Ranta 20.4.2021, 11:58

Laskentakorolla ei ole mitään tekemistä metsästä saatavan tuoton kanssa. Se keroo siitä, mitä muualata vastaavalla riskillä on saatavissa. Emme kasvata korkoa, vaan puuta vastaavalla riskillä muualta saatava korko huomioiden.

Kai nyt jokainen taloudellisesti ajatteleva pyrkii pitämään varansa siellä, missä ne näyttävät riski huomioiden tuottavan parhaiten.

Puuki 20.4.2021, 12:00

Jos teoriassa kannattavuus pitäisi olla esim. 5 %:a niin pitää ensin miettiä voiko semmosen kasvatusketjun toteuttaa ko paikassa ja millä riskillä. Esim. vanhan metsän jk ei kannattavuuden kannalta ole edes mahdollista toteuttaa , jos ei ole valmiina riittävän hyvä alikasvos. Riskilisä muuttaa myös oletuksena olevaa tuotto%:a , jos tehdään arviolaskelma metsikkökuvion taloudellisesta tuotosta. Jo ainakin n. 30 vuotta sitten sisältyi metsänkasvatuksen kannattavuuslaskelmiin korko. Eri asia on sitten miten sitä tietoa on sovellettu käytäntöön vain onko käytetty ollenkaan.

Kun metsälaissa on olemassa (edelleen mutta väljempiä kuin ennen) joitakin vaatimuksia uuden puusukupolven aikaan saamisesta, niin pitää niitä jokaisen sitten jotenkin koettaa täyttää. Jos ei halua tehdä asian suhteen mitään, niin sitten kannattaa ehkä myydä metsät pois ja sijoittaa summa johonkin paremmin tuottavaan kohteeseen.

aegolius 20.4.2021, 12:09

>Kun tilan saa ostettua 2,5% korolla laskettuna, on turha haaveilla 5% kannattavuudesta.

Olen täysin päinvastaista mieltä. Lainan avulla sijoitettu oma pääoma vähenee. Jos metsän tuotto-% on korkeampi kuin lainan korko, kannattavuus paranee eikä suinkaan heikkene. Sitä se lainarahalla vivuttaminen tarkoittaa.

Edit. Hmm, ehkä Gla ei tarkoittanutkaan tuossa lainarahaa, vaan 2,5 % laskennallista korkokantaa…

Gla 20.4.2021, 12:56

Jep, metsän hinnoittelua tuottoarvolla.

Jos puusto kasvaa oletusten mukaisesti, en kyllä tiedä miten Reima repii tällaisesta hankinnasta 5% tuoton.

Gla 20.4.2021, 13:11

RR: ”Mutta, jos väität tietäväsi, kuten olen ymmärtänyt, että jaksollinen kasvatus on olosuhteista riippumatta aina kannttavampi vaihtoehto, niin se on mielestäni asennevamma. Varsinkin, kun selvästi tiedostat mistä puhutaan, jota käsitystä ei monesta keskustelijasta saa.”

Kuten olen todennut, kasvatan erirakenteisia metsiä, mutta se ei ole jatkuvaa. Valopuiden alla kuusi kasvaa hyvin mt-kankaalla tms. kasvupaikalla. Kun kuuset varttuu, jatkuvuutta ei kauan riitä ja kasvatus johtaa avohakkuuseen.

Väitän, että jatkuvuuden venyttäminen johtaa puuston kasvun näivettymiseen.

Ota edes kerran kantaa tämän aihepiirin asioihin ja kerro perusteltu näkemyksesi, oletko tuosta samaa vai eri mieltä. Kun tiedetään, kasvaako puusto vai ei, voidaan alkaa sovittaa lukuja yhtälöön.

Jalapa 20.4.2021, 13:14

Myönnän olevani niin tyhmä, etten etelän MT pohjalla ymmärrä kuinka pieni puuntuotanto voi olla kannattavampaa kuin suuri tuotanto?

Ja tältä palstalta ei saa vastausta kysymykseen, vain epämääräistä jargonia.

Gla 20.4.2021, 13:37

Kulut on 50 penniä ja tulot markka vs kulut 20 penniä ja tulot 80 penniä.

Jotta saadaan aika mukaan, pitää diskontata tulot ja menot valitulla korkokannalla tarkasteluhetkeen.

Visakallo 20.4.2021, 18:49

R.Ranta: ”Kai nyt jokainen taloudellisesti ajatteleva pyrkii pitämään varansa siellä, missä ne näyttävät riski huomioiden tuottavan parhaiten.”

Miten Reima olet omasta mielestäsi metsän osalta tässä onnistunut, kun vertaat sitä muihin sijoituksiisi?

A.Jalkanen 20.4.2021, 19:21

RR: Laskentakorolla ei ole mitään tekemistä metsästä saatavan tuoton kanssa.

Miten saa päätettyä, kuinka paljon laittaa rahaa metsän uudistamiseen – muuten kuin laskemalla mikä käsittelyketju tuottaa halutun tuottovaatimuksen investoinnille? Minun ei kylläkään tarvitse laskea, koska pääsääntöisesti sijoitan uudistamiseen ja hoitoon Tapion ohjeiden mukaan. ?