Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,861 - 9,870 (kaikkiaan 10,218)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Timppa

    Olen kymmeniä vuosia uudistuttanut entisiä harsintametsiä.   Ei niissä ole mitään käytännön eroa jk-metsiin.  Fakta on vaan se, että niiden kasvu ja uudistuminen on n 90 %:sti ollut surkeaa ja muuta vaihtoehtoa ei ole ollut kuin uudistaminen.  Joskus niissä on aukkojakin, mikä on tehnyt uudistamisesta entistä haastavampaa, mutta sitkeällä työllä siinä on onnistuttu.

    Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin järkevä metsätalous lähtee metsien kasvattamisesta täystiheinä.  Tämä takaa parhaat myyntitulot ja helpoimman uudistamisen.  Näin yksinkertaista tämä on.

    Visakallo Visakallo

    Eipä tuosta Timpan kirjoituksesta tarvitse sanaakaan vaihtaa. Aivan samat kokemukset on täälläkin. Hoidettu jaksottainen metsä tuottaa suotuisissa olosuhteissa jopa niin hyvin, ja nopeasti, että se saattaa aiheuttaa täällä joissakin epäuskoisia kommentteja, mutta sehän on pelkästään heidän ongelmansa.

    Perko

    ” Insinööri, joka rakennusliikkeessä koko ajan joutui kiinnittämään huomiota taloudellisuuteen ja tehokkuuteen ei voi ymmärtää, etteivät jotkut ymmärrä näin yksinkertaisia perusasioita.”   Jälki oli sen mukaista.  Hometta ja eristehuijausta. Talot  pitää hävittää  pikimmiten!

    —  No mutta, nyt sama  persoona  paasaa ettei se  tuottavuus metsässä ole olenkaan etusijalla  vaan ”kansantalous, työllisyys  jne” .  Käyräkuvia  ja integraalilaskentaan  olis hyvä osata   siihen päälle  nopeuden laskenta se on sitä derivointia.    Karkeasti  selviää  ihan nelilaskimella  kun tietää mitä palikoita on  ynnättävä.    Insinööri on ohittanut  parasta ennen kohdan selvästi.

    Gla Gla

    Vessapaperikortti.

    Jos puuston kasvu hiipuu, josta luontoväki on jo nyt ollut huolissaan, tarkoittaa se kahta asiaa. 1. Hiilen sidonta heikkenee. 2 Mahdollisuus käyttää uusiutuvia raaka-aineita vähenee. Ja kun hiilen sidonta vähenee ja sidontavelvoitteet pitää jollain kattaa, eikä ilman maankäyttösektorin osuutta siitä päästöjen aiheuttajat selviä, hakkuita pitää entisestään vähentää eli kotimaista puuta ei voi hyödyntää raaka-aineena kaikkien tarvitsemiin hyödykkeisiin siinä määrin kuin aikaisemmin. Erotus täytyy korvata jollain, mutta tässä vaiheessa keskustelua alkaa hiljaisuus.

    Muita tuskin metsänomistajien liiketaloudellinen tulos kiinnostaa. Nämä kaksi asiaa luulisi kiinnostavan, enkä voi käsittää halua sahata omaa oksaa. Onko kyse vain täydellisestä ymmärryksen puutteesta vai halusta vastustaa vallitsevia rakenteita vastustamisen ilosta. Vai luodaanko uhkakuva, jota vastustamalla saadaan kerättyä esikunta ympärille ja näin luotua itselle valta-asema. Vai mistä tässä pelleilyssä on kyse?

    Orfeus

    <span class=”bbp-author-name”>Jovainille </span><span class=”comment__time bbp-reply-post-date”>11.4.2024, 09:54 :</span>

    Esim. päätehakkuita teetettäessä on mahdollista säästää esim. polkujen ja vuosikymmeninä muodostuneiden urien paikat, metsojen hakomamännyt jne. metsiin. Tämä vain tahtoo myyjältä unohtua ja ostaja  ei niitä läheskään aina ota puheenksi. Allekirjoittaneelta kyllä MG:n metsäasiantuntija toisinaan polkuja kysellyt ja niitä on avohakkuuseen jätettykin.

    Olen <span class=”bbp-author-name”>Jovain</span><span class=”comment__time bbp-reply-post-date”>11.4.2024, 09:54 kanssa samaa mieltä, että avohakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen metsä voi olla jalankulkukelvottomassa kunnossa, mutta tähän siis metsän omistaja voi vaikuttaa – velvoitetta siihen ei liene. Jos alueelta nostetaan kannot pois, maa jää tasaisemmaksi. Myös järeät metsäojat, varsinkin, jos vesi niitä on vielä syönyt, muodostavat kyllä jalankulkijan etenemisesteitä.</span>

    Perko

    Oikea  jk -metsä ei ole mikään ”harsinnan ” tai ryöstön jäänne, se on siistiä hyväpuustoista  metsää.  Insinöörillä on paha harsinnan painajainen.    Eri-ikäismetsässä on täys puustonluku  päällä jatkuvasti  jopa enemmän runkoja kuin alta harvaksi kynityssä  jaksollisen  hongikossa.    Ei pitäs olla  vaikea ymmärtää.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Perkoo on oikeas’, tinpat vääräs’.

    Glalle itse ironisesta ”otsikostaan” kuitenkin 1:ksi .:ste.

    L

    suorittava porras suorittava porras

    Vaikea ymmärtää ,kun ei ole totta.

    Visakallo Visakallo

    Vielä kun Perko kertoisit meille valistumattomille, miten sellaiseen siistiin ja hyväpuustoiseen jk-metsään käytännössä päästään!

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Usiasti näyttää nämä keskustelut kulminoituvan alku juurilleen. Notta saako sitä tehrä omalla tavallansa vai ei. Ja jos se toinen tapa on eri lainen kuin minun niin ei prkl saisi olla. Näitä eri laisuutta sietämättömiä me jokahinen olemma nähnehet, eikä eres tarvihe olla +80v. Uskoomaton oma kehu (ns. vissi-vessittely) noihin näyttää liittyvän myös. Ja joissain kommenteissa kouluutetut asijalla!

    L

Esillä 10 vastausta, 9,861 - 9,870 (kaikkiaan 10,218)