JeanS on oikeassa, m-ukko väärässä. Sitä paitsi ei m-ukko vastaa tuohon Jean-S:n kysymykseen. Vaan ihan johonkin muuhun. (saattaa olla  jopa ikä- ja/tai koulutuskysymys)

R-L

Tämä kommentti näyttikin olevan liikaa, koska kumpujen kätköistä tuli se ”nainen vaietkoon seurakunnassa”. ☺

Kannattaa ottaa huomioon kasvatustapoja vertailtaessa , että jaksollisen kasvatuksen tulokset paranevat vuosi vuodelta suhteessa jatkuvaan kasvatukseen. Nyt hakataan metsiä, joiden uudistaminen tapahtui viiveellä. Keräämättömät hakkuutähteet hidastivat ja hankaloittivat uudistamista. Maan joutui pitämään pari vuotta ”mahona” hakkuutähteiden maatumista odoteltaessa.

Taimiaineskaan ei ollut aina priimaa. Heinää , vadelmaa ja vesakkoa oli aivan eri määrä nykyiseen verrattuna hidastamassa taimien kehitystä. Maan muokkauksessakin oli puutteita , jonka vaikutuksesta taimien alkutaival ei ollut paras mahdollinen.

Osa uudistuskohteista  oli  finaaliin päätyneitä jk kuvioita,joiden uudistaminen osoittautui erityisen hankalaksi ja hitaaksi . Näiden kohdalla tulokset eivät muodostuneet  parhaiksi mahdollisiksi.

Kun katselee viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tehtyjä uudistusaloja , ovat näkymät aivan eri luokkaa verrattuna pelkästään niihin taimikoihin ,jotka olivat vastaavassa kasvuvaiheessa kaksikymmentä vuotta sitten. Nyt on lupa odottaa  parempaa. Sato tulee jatkossa kasvamaan ja on korjattavissa vuosia aikaisemmin verrattuna 20 vuoden takaiseen aikaan. Melkoinen valehtelija pitää olla, jos pystyy tulevaisuudessa ”todistamaan” jk:n paremmaksi vaihtoehdoksi taloudellisessa mielessä , kun se ei onnistu nytkään.

Mutta kun lakirajoille vaatija ei ole klusteri tai sen urakoitsija. Syy löytyy omistajan taholta rahapulasta tai laiminlyödyn metsänhoidon seurauksista. Klusterilla on suositustiheydet, sertit ja metsälaki joita on noudatettava. Mo voi määrätä mitä sattuu.

Erittäin hyviä näkökohtia edellä. Asiallistakin puitavaa näköjään riittää edelleen. Taimien kasvatuksessa ja laadussa, perintötekijöissä, maanmuokkauksessa ja taimikonhoidon ohjeissa on menty parempaan suuntaan, kuten suorittava porras hyvin historiakatsauksessaan kuvasi.

Jospa jk-vaihtoehdonkin kohdalla olisi mahdollista saavuttaa ainakin jonkin verran kehitystä? Opitaan tunnistamaan menetelmään sopivat kohteet ja hyvä soveltaminen.

Missä niitä Timpalla jk metsiä on? Tuskin on tulkittavissa, ainakaan omia ohjeistusta vastaan, kun ei riitä hyvän metsänhoidon ohjeetkaan. Välttäviä ja vajaatuottoisia metsiä (taimikot mukaan lukien), on valtakunnassa paljon. Ilmeiseti niitä pidetään jk metsinä, onhan laki muuttunut ja ovathan ne ikäänkuin nykyisen lain suositusten mukaisia. Ovat kuitenkin vajaatuottoisia ja siinä mielessä metsänhoidon harhaa. Vajaatuottoisilla metsillä ei tuloksiin päästä ja jos olisi olemassa Timpan kuvaamia harsinnalla tuottamattomiksi pilaamia metsiä (niitä on tänäkin päivänä paljon ja kuten aloituksessa kerrotaan). Onhan ne metsänhoidolla tuottavaksi saatava ja se onnistuu mainiosti myös jk metsänhoidon keinoin. Ei kuitenkaan valtamenetelmäksi, sitä ei ole myöskään jaksottainen metsänhoito. Väittäisin kuitenkin, että paljon on vielä metsänhoidossa vaihtoehtoja käyttämättä.