Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,891 - 9,900 (kaikkiaan 10,244)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • suorittava porras suorittava porras

    Näyttää siltä ,että Perkon otsasuonet pullistelevat jo vaarallisesti ,kun on pakko turvautua satuihin ja tarinoihin mainostaessaan jk:ta. Vain peikot menninkäiset ja pyhä henki puuttuvat selityksistä.

    Aika järkyttävää jälkeä syntyy pelkästään lähikaupunki Jyväskylän mailla ,kun jk-menetelmä näyttää tuottavan ainoastaan pystyyn kuivuvaa luurankometsää . Vihreävoittoinen kaupungin hallinto vain levittelee käsiään ongelman edessä pystymättä ratkaisemaan pulmaa. Ympäristönkin metsät ovat jo suuressa vaarassa.

    Kyse on siis vain ja ainoastaan alueesta , jossa tuhot ovat lähteneet liikkeelle jatkuvan kasvatuksen kohteilta eikä ongelmaa ole pystytty rajaamaan. Millaista tuottoa Perko laskee näille kohteille? Luikuria osaat laskea ,mutta osaatko vastata esittämääni kysymykseen?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuitusella aika hyvä kokonaisesitys tuhoriskeistä. Kuusettumisesta varoitetaan ja sitä jatkuvapeitteisyys mielestämme lisää: mitä pitempään jatketaan, sitä enemmän metsikössä on kuusta. Lämpimien metsänreunojen synty jaksollisessa altistaa tunnetusti kaarnakuoriaisille. Jos tehdään jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuu, vaikutus voi olla yksittäisten puiden kannalta saman tyyppinen: koko metsässä vallitsevat metsän reunaa vastaavat olosuhteet.

    Petkeles Petkeles

    Kuusettumista taitaa lisätä tällä hetkellä pääosin kuusen istuttaminen avohakkuun jälkeen. Eliitin aukkoja kaikkialla -teoriasta poiketen tuonkin esityksen asiantuntija-arvio on vähän toista mieltä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Edit 18.4. kello 10.15.

    Kuoriaisketjussa on linkki Metsätieteen Aikakauskirjan juttuun. Siinä sanotaan Keski-Euroopassa havaitun, että varttunut tasaikäinen puhdas kuusikko on alttein metsä kirjanpainajille. Jos harjoittaa omalla tilallaan laajasti jatkuvaa kasvatusta, kuusen osuuden saa tilallaan kyllä nousemaan, mutta onko tämä ongelma, se riippuu alueen tuhoista – esimerkiksi onko juurikääpäriskiä.

    Jatkuvassa mallissa on kuitenkin se etu, että siinä on yksittäisessä metsikössä vähemmän kirjanpainajalle kelpaavia suuria kuusia. Nimenomaan suuret kuuset tuottavat suuret kuoriaispopulaatiot. Tähtikirjaajalle kelpaavat pienemmätkin kuuset, joten jos tuho johtuu niistä, jatkuva kasvatus ei auta.

    Riippuu harvennusvoimakkuudesta, miten iso on poimintahakkuun aiheuttama olosuhdemuutos yhden puun näkövinkkelistä. Varovaisia poimintahakkuita käyttäen olosuhdeshokki jää pieneksi ja isojen kuusien määrä metsämaisemassa vähenee.

    Varoitus: kuusen monokulttuuri-tasaikäismetsään tämä ajatus ei sovellu, vaan kuusikossa olisi oltava valmiina selkeää erirakenteisuutta ja mielellään sekapuustoisuutta. Jos ei ole, allejääneet varjoon tottuneet heikkolatvaiset kuuset todennäköisesti säikähtävät valtapuuston poistosta, eikä niistä ole jatkoon.

     

    Gla Gla

    AJ: ”Kuusettumisesta varoitetaan ja sitä jatkuvapeitteisyys mielestämme lisää: mitä pitempään jatketaan, sitä enemmän metsikössä on kuusta.”

    Pieni korjaus. Sitä suurempi osuus puustosta on kuusta.

    Petkeles: ”Kuusettumista taitaa lisätä tällä hetkellä pääosin kuusen istuttaminen avohakkuun jälkeen.”

    Jälleen pitää pitää erillään menetelmästä johtuvat asiat ja metsänomistajan ratkaisut menetelmän käytössä. Itselläni on avohakkuun jälkeen kuusen osuus mt-omt-mailla noin 30-40%. Yhtään 100% kuuselle istutettua kuviota ei ole viimeisen 10 vuoden aikana tullut.

    Husq165R

    Metsätila- ja/tai kuviokohtaisissa on varmasti eroa puulajisuhteissa ja sekametsien yleisyydessä tai todellisissa ”sekaisuuksissa”.

    Mielestäni näissä pohdinnoissa kannattaisi pitää näkökulma melko laajana. Vaikkapa tyyliin etelä-Suomi, väli-Suomi, Lappi,  tms.

    Makarov

    Hirvi ohjaa kuusettumista valitettavan paljon,  tämä asia edelleen ohitetaan keskusteluissa. Eilen raivasin kuusen taimikkoa jossa olisi ollut hyvät sekametsän ainekset mutta kun kaikki lehtipuut ja männyt oli käytännössä syöty. Nyt joutuu jättämään pelkkää kuusta vaikka tällä kohteella joka on paikoitellen kuuselle liian kuivaa olisi luontaiset männyt ja koivut passanneet täydentämään kuusikkoa.

    Timppa

    Meillä on aivan samaa ilmiötä, että on kuvioita, joilta kaikki koivut ja männyt on syöty.  Toki paljon löytyy toisenlaisiakin kuvioita, mutta pienellä tilalla saattaa olla vain pelkkiä kuusentaimia hirvien vuoksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Makarov. Tällä palstalla saa palautetta että kuvittelee olemattomia tai muistelee vanhoja aikoja, jos väittää että hirvieläimet edelleen ohjaavat puulajivalintaa. Siksi asiaa ei pidetä niin usein esillä.

    Metsuri motokuski

    Voihan ne joillakin ohjata mutta ei siinä mitään järkeä ole näillä määrillä. Ei ne ole mh:lla eikä yhtiöilläkän vaikuttaneet.

Esillä 10 vastausta, 9,891 - 9,900 (kaikkiaan 10,244)