Keskustelut Metsänhoito Metsurin työehtosopimuksen mukainen palkka

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 449)
  • Metsurin työehtosopimuksen mukainen palkka

    Merkitty: 

    Taannoin oli arton kanssa vääntöä metsurien suoritepalkkauksen maksajan vastuusta.

    arto oli vahvasti sitä mieltä, että aina on maksettava urakkalisä, vaikka ”metsuri olisi saamatonkin.

    Näinhän se ei ole AINA. TES sisältää myös vanhan- perinteisen urakkapalkan tapaisen suoritepalkkausmuodon. Se on kirjattu sopimukseen :”SOVITTU SUORITE”- nimikkeellä.

    Siinä on esim hehtaaritaksa raivauksella ja sen voi tehdä ahkerasti tai laiskasti, palkka ei riipu käytetyistä työtunneista tai -päivistä. Se on se, mitä on sovittu!

  • Apli

    Täytyy nostaa hattua kaikille metsureille, teitä tarvitaan jatkossa enemmän… Nyt ollu menossa omissa metsissä muutamien  hehtaarien  nuoren metsän hoito todella hankalassa paikassa, on ojia, kivikkoa, ja jopa lettoa ja homma etenee paikallisen metsuriyrittäjän toimesta erittäin mallikkaasti vaikka ilmojen haltia välillä ropsauttaa vettä ja ensiviikolla jopa räntää/lunta..

    mehtäukko

    Kyllä noin.

    Mietittäessä aloituksen aihetta, yksi ratkaisu voisi olla ”lopputuotteen hinnan” suhteen kemera-tyyppinen järjestelmä itse metsurin työlle. Siis kun tiedämme aikajanat ja kustannustekijäin määrät, jossa eh tuotto kuluu alkupanoksiin. Ei kaikissa tapauksissa.

    Kurki

    Näin Suomen beljakovilainen ay-liike teki Suomeen 600 000 työtöntä ja aiheutti Suomen historian pahimman laman lakkoilemalla 40% palkankorotukset Holkerin hallituksen aikana, jonka vuoksi Suomen viennin hintakilpailukyky romahti maailman taloussuhdanteen heikentyessä ja hintatason normalisoituessa tultaessa 1990-luvun alkuun. Suomen vienti meni raskaasti tappiolliseksi kilpailijamaita korkeampien 40% palkankorotusten vuoksi.

    Sorsan yhteiskuntasopimuksen torppaamisella, jossa oli takoitus  laskea palkkakustannuksia 7,5% ja pieni devalvaatio päälle 10..15 % olisi riittänyt kilpailukyvyn palauttamiseksi. Valuuttavelkaa ottaneiden velka sitten kasvoi 67% markan devalvoituessa 40%. Devalvaatio 10..15% olisi nostanut vain 12..17% valuuttavelkojen pääomaa, sillä devalvaation vaikutus on baraboolinen. Devalvatio 50% nostaisi valuuttavelkojen arvoa 2-kertaiseksi ja 100% nostaisi ne äärettömäksi. Valuuttavelkaa ottaneet eivät pystyneet enää maksaman velkoja, joidenka arvo nousu 67% ja Suomeen saatiin pankkikriisi ja megalama ja rahallisiksi menetyksiksi on arvioitu Suomen yhden vuoden BKT.

    Jos palkkoja olisi nostettu kilpailijamaiden mukaan esim. Saksan mukaan alle 10% neljässä vuodessa mitään tämän kaltaista talouden syksyä ei tapahtanut. Toki pieni lama olisi maailmantalouden notkahduksen takia tullut, mutta turmiolliselta devalvaatiolta oli vältytty, sillä kustannuskilpailukyky olisi säilynyt.

    – Mäki ja Lundh sanoivat kiertelemättä haluavansa devalvaation. Perustelukin tuli yhtä selkeästi: ”Meidät on valittu nostamaan palkkoja, ei laskemaan niitä.” Kun yritimme puhua vaurioista, joita Sorsan sopimuksen kaatuminen aiheuttaisi, Lundh ja Mäki sanoivat niiden huolien kuuluvan muille.

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/33719f50-ffde-4ca9-b236-f4382407853d

    Metsänmies

    Kaikesta tuosta Kurjen kertomasta kurjuudesta huolimatta Suomessa asuu eräs maailman onnellisin kansa. Kokonaisuudessa on tietysti poikkeuksia yksilötasolla.

    Tolopainen

    Koivisto se peluri oli eikä Väyrynen, kun kaatoi porvaripuolueiden kassakaappisopimuksen, tietenkin Moskovan painostuksesta. Holkeri lähti Koiviston juoksupojaksi. Ilman hänen apuaan Koivisto olisi hävinnyt taistelun. Ilkka Suominen oli kuitenkin kokoomuksen puheenjohtaja ja Holkeri käveli yli.

    Haba Haba

    90-luvulla yrittäjänä toimineet muistelevat vieläkin tietynlaisilla lämmöllä Beljakov-Ahon temppuilua, toivottavasti älyää pysyä Venäjällä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Kurki

    Laitetaampa tähän vielä tuo ”Beljakovin opin” nimellä kulkeva teoria siitä miten Suomessa saadaan aikaan kommunistiselle vallankumoukselle otollinen tilanne, niin Habakin osaa sen yhdistää oikealle taholle.

    AY-liikkeen on aina vaadittava maksimaalisia palkankorotuksia.

    1. Jos työnantajat eivät niihin suostu, niin aloitetaan lakkoilu tavoitteena
    yleislakko (Arto Poika Tuominen varoitteli tästä), katkaistaan ulkomaankauppa (AKT), joka seurauksena Suomen talous ajautuu umpikujaan ja näin Suomeen saadaan kommunistiselle vallankumoukselle otollinen tilanne.

    2. Jos taas työnantajat hyväksyvät palkankorotusvaatimukset, niin Suomen
    kilpailukyky menee, työttömyys kasvaa ja Suomen talous ajautuu umpikujaan ja näin Suomessa on taas kommunistiselle vallankumoukselle otollinen tilanne.

    Aleksei Stepanovits Beljakov oli 1970-alussa Neuvostoliiton Suomen
    suurlähettiläs, jonka Kekkonen passitti maitojunalla Moskovaan, kun vehkeili suomalaisten ay-johtajien kanssa Suomen yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseksi
    kommunistiseksi.

     

    Kurki

    Rentola huomauttaa, että Beljakov katseli Suomea Italian-kokemustensa lävitse. Toimelias suurlähettiläs yllytti ammattiyhdistysväkeä korpilakkoihin. Marraskuussa 1970 Beljakov viestitti, millaisia palkankorotuksia Suomen ammattiyhdistysliikkeen tulisi vaatia. Jos työnantajat eivät hyväksy korotuksia, maa ajautuisi yleislakkoon. Se olisi hyväksi vallankumoukselle. Mikäli elinkeinoelämä rupeasi maksumieheksi, niin Suomen kilpailuasema ulkomaankaupassa heikkenisi ja riippuvaisuus Neuvostoliitosta kasvaisi.

    https://www.kaleva.fi/beljakov-nojasi-lakkoliikkeeseen/2139935

    Haba Haba

    Beljakov-kurki unohti taas kiihkossaan Neuvostoliiton romahduksen joka kiihdytti sitten pankkipiirien sössimisen, Beljakov-aho sitten halusi kaliffiksi kaliffin paikalle ja Suomi oli vielä syvemmällä.

    Ehkä kuvaavin tapahtuma Beljakov-ahon kikkailuista on tämä hiihtoliiton puheenjohtajuus. Silloin kun meni hyvin, varmasti oltiin kuvissa. Sitten kun hieman tökki, juoksulla karkuun.

    Kekkonen ei sitten ole sen hurskaampi kuin muutkaan sen aikaiset.

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 449)