Keskustelut Luonto Metsä meidän jälkeemme

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 237)
  • Metsä meidän jälkeemme

    Merkitty: 

    Emeritusprofessori Sixten Korkman valitsi tietokirjallisuuden finlandiapalkinnon saajaksi ”Metsä meidän jälkeemme” teoksen.

    ”Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu teos tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin elintilastaan taisteleva helmipöllökin.”

    https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/vuoden-2019-tietokirjallisuuden-finlandia-palkinto-metsa-meidan-jalkeemme-teokselle/

  • risuparta

    Vai on uhanalaisuus tilanne parantunut! Puuntuottaja pikku mattiko tämän totuuden julisti?

    Totta kai tilanne ennen avo hakkuita oli miljoona kertaa parempi , kuin nykyisissä puu pelloissa.

    Miikkam

    Itsellä vielä kirja vähän kesken, harvassa nuo hetket kun kerkiää lukemaan. Semmoinen on kyllä tuntuma jäänyt että koko metsäala tuomitaan, mutta esimerkkinä käytetään jotain Osaran avohakkuita, joita ei enää onneksi tarvita, eikä nähdä.

    Visakallo Visakallo

    Sananvapauden kääntöpuolena on, että täyttä paskaakin voi julkaista kirjan nimellä.

    Gla Gla

    Risuparta: ”Totta kai tilanne ennen avo hakkuita oli miljoona kertaa parempi , kuin nykyisissä puu pelloissa.”

    Oliko tuo vastaus kysymykseeni?

     

    Puuki

    Uhanalaisten metsälajien osuus kaikista uhanalaisista on pienentynyt 5 %, metsätalouskäytössä olevien alueiden tilanne on vielä parempi. Keväällä julkastusta Punaisesta kirjasta on tiedot.    Suojelupinta-alat on myös lisääntyneet. Kehitys on hyvään suuntaan mutta suht. hitaasti tapahtuu muutoksia koska metsien käsittelypinta-ala on vain 2 % vuodessa.   Mutta mikään ei tietenkään kelpaa risuparroille jotka näkee  tilanteen vain oman pirtin ikkunasta ja lukee vihreäälankaa.

    Ruman näkösiä on vanhoissa kuvissa näkyvät pilalle harsitut kuusikot, joita joskus on ollut paljon.  Hyvin kasvava taimikko on paljon paremman näköinen ja tuottaa puutakin ja hiilensidontaa ihan eri malliin kuin kituva kuusen harveikko joka ei pysy yleensä pystyssäkään . Ne ylimetsän harsitut kuusikot näyttää siltä  kuin myrskyn tai tykistökeskityksen jäljiltä  olevat entiset metsät.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kuka puu pelloista kieteisesti puhuu,on yleensä fanaattinen viherpiiperö,jonka silmissä kaikki ihmisen tekoset ovat luonnon ja monimuitoisuuden tuhoamistyötä.Metsä on katsojan silmissä ja tehköön kukin tyylillään,mutta parempi olisi omilla tiluksillaan niin tehdä.Nyt usein maattomat äänekkäimpiä metsänhoitajia,saamaa luokkaa kuin ennen  hevoseton hevosmies.                                                                                                                Olen nähnyt joitakin kohteita,joissa tehty reipas tukkisatoinen jatkuvan kasvatuksen hakkuu,omistaja ilmeisen tyytyväinen hyvään tukkisaantoon ja myös ilmeisesti hakkuun jälkeiseen metsätilan.Itse en taasen omaan metsään harmikseni sellaista halua,kun jälki ei silmää mielytä,on paremmin tosiaan harsitun rääseikön näköinen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kirjassa oli esimerkki 100 hehtaarin avohakkuista erään seurakunnan maalla. Rantaan oli jätetty suojavyöhyke, mutta muuten jälki oli aika vanhanaikaista: säästöpuut, riistatiheiköt ja maiseman huomiointi oli unohtunut. Useinhan avohakkuu muuttuu siedettävän näköiseksi pienellä vaivalla.

    Tolopainen

    Avohakkuualueen vieressä on yleensä metsää ja kymmenen vuoden sisällä myös aukossa on jonkinlainen puusto. Osaran aukeatkin ovat metsittyneet. Tuhannen vuoden kuluttua tuskin nykyisistä aukoista  näkyy minkäänlaista merkkiä hakkuista. Kaikki metsät ovat syntyneet jääkauden jälkeen ja lajit palanneet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tänne tulevat matkailijat eivät tykkää sadan hehtaarin aukoista. Kyseessä oli Kuusamon seurakunnan Isoniemi Oijusluomajärven rannalla. Kuusamon talouden kannalta matkailu on tärkeä elinkeino. Peruutan sen verran, että kuvassa näkyy jokunen säästöpuu. Alue on korkealla, joten mäntyä paremmin olisi saattanut sopia lehtikuusi tai sekametsäistutus.

    Tolopainen

    Matkailu on aika turhaa rahan ja energian tuhlausta. Miten se sopii vihreään ideologiaan,,että kymmenet miljoonat ihmiset lentelevät lentokoneilla ympäri palloa. Seurakunnat saavat matkailusta hyvin vähän tuloja, mutta metsänmyynnillä on niille tärkeä merkitys. Nykyisinä ankeina  aikoina, kun kirkon sanoma tuottaa  yhä vähemmän verotuloja.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 237)