› Keskustelut › Luonto › Metsä meidän jälkeemme

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 237)
1 2 3 … 18 19 20 … 22 23 24

  • Metsä meidän jälkeemme

    Sent on: 28.11.2019, 10:23

    Merkitty: 

    Emeritusprofessori Sixten Korkman valitsi tietokirjallisuuden finlandiapalkinnon saajaksi ”Metsä meidän jälkeemme” teoksen.

    ”Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu teos tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin elintilastaan taisteleva helmipöllökin.”

    https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/vuoden-2019-tietokirjallisuuden-finlandia-palkinto-metsa-meidan-jalkeemme-teokselle/

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Luonto Luonto
  • Visakallo Visakallo 23.2.2020, 16:05

    Onko loppujen lopuksi juuri mikään muuttunut? Kommunismin ja Neuvostoliiton tilalle vain tulivat ympäristö ja ilmastonmuutos.

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006415571.html?ref=rss

    Visakallo Visakallo 23.2.2020, 18:44

    Ajatelkaapa, jos jonain päivänä kaikki ne valheet kumottaisiin, mitä on viimeisen 50 vuoden aikana esitetty jo pelkästään metsänhoidosta!

    Rane 23.2.2020, 20:40

    Pohdintaa tiedepiireistä.Myös tässä mainitaan Koneen Säätiö ja Sixten Korkman.Jos oikein käsitin niin hiukan kritisoidaan myös sitä että säätiöiden rahankäytöllä ohjataan tieteenteon suuntaa.Maksaja siis määrittää etukäteen minkälainen tulos on.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanikahelin/276260-mita-on-kulttuuripopulismi-akatemia-koneen-saatio-ja-yliopisto-sen-tietavat/

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.2.2020, 22:35

    Maksaja siis määrittää etukäteen minkälainen tulos on.

    No ei sentään, mutta tutkittaviin aiheisiin rahoittajat kyllä vaikuttavat. Siltä osin tieteen autonomiaa ei ole.

    Gla Gla 24.2.2020, 08:19

    Tutkittaviin aiheisiin, mutta myös tutkimuksen tarkastelukulmiin. Rautalankaesimerkki: Teen tutkimuksen hirvieläinten määrästä ja aiheutuneista vahingoista. Saan rahoituksen riistahallinnolta. Tutkimuksen tulos on, että suurin osa hirvieläimistä kuolee metsästäjän luotiin. Ilman metsästäjiä hirvieläinkanta räjähtäisi kasvuun. Tulos: Metsästäjät  vähentävät vahinkoja rajoittamalla kannan kasvua.

    Teen toisen tutkimuksen, johon saan rahoituksen puuntuottajien edunvalvonnasta. Tutkimuksen tulos on, että riistahallinto säätelee metsästystä siten, että hirvieläinten tuottavuus maksimoituu ja kanta saadaan pidettyä niin suurena, kuin yhteiskunnan sietokyky sallii. Valkohäntäpeuran ja kauriin leviämistä uusille alueille edesautetaan talviruokinnalla.

    Kumpi tulos on oikea?

     

    Visakallo Visakallo 24.2.2020, 08:22

    Glan esimerkki on todella hyvä ja puhutteleva!

    Gla Gla 24.2.2020, 08:31

    Puuki: ”Korkeamman jalostusasteen tuotteita tulee pikkuhiljaa kokoajan lisää markkinoille, tosin en tiedä mitä kirjassa niillä tarkoitettiin.  Mutta jos kyseessä oli esim. muovia korvaavat tuotteet, niin nitähän on tullut jo markkinoillekin uusia.  Keinokuituja korvaaviakin olis varmaan tulossa ellei sitten viheriät  Soimakalliot ym. + Pietikäiset laita liikaa kapuloita rattaisiin.”

    Kirjassa viitattiin puutuoteteollisuuteen, joka on korkeamman jalostusasteen takia suhteessa paremmin suomalaisia työllistävämpi ala kuin sellutehdas.

    Muoveja, keinokuituja yms. korvaavia tuotteitakin käsiteltiin, mutta ne kuitattiin paljon puhuttuina, mutta heikosti toteutuneina asioina. Äänekosken liikevaihdostakin 80% on perinteistä sellua ja siksi käytännössä Sipilän biotaloustavoitteille vedettiin yhtäsuuruusmerkit sellutehtaan kanssa.

    Toisaalla puhuttiin puun energiakäytön tehottomuudesta. Kirjan mukaan kestää 100 vuotta, jotta poltossa vapautunut hiili sitoutuu takaisin metsään. Tuokin on väite, jonka laskentaperusteita voisi hetkeksi pysähtyä pureskelemaan.

     

    Puuki 24.2.2020, 08:32

    1. tutkimuksen tulos on oikea koska puun tuottajilla ei ole oikeasti edunvalvontaa  joten rahoitusta et ole voinut sieltä saada.

    Sehän on tuo palkittu ”tiedekirja” vähän vanhentunut jo ilmestyessään.  Melkein jatkuvasti eri firmat ilmoittelee esim. Linkedin kautta uusia innovaatioita sellutuotteiden kehittelyssä biotuotteiksi.   Muutkin kuin perinteiset sellufirmat. Kotkamills esim . valmistaa  niitä uusia kokonaan kierrätettäviä (muovituotteita korvaavia) tuotteita.

    Gla Gla 24.2.2020, 08:55

    Kuka puhuu totta?

    Kirjassa Luken pääjohtaja Johanna Buchert visioi, että tutkimusten mukaan metsien kasvu voitaisiin nostaa jopa 150 miljoonaan kuutioon ja lisätä puun käyttöä niin, että kasvusta hyödynnettäisiin 80%.

    WWF:n johtava metsäasiantuntija, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Panu Kunttu: Kuulostaa ihan järjettömältä tavoitteelta. Tehometsätaloudenkin kautta saatu kasvu on 105 milj.-m3 ja uusimman vmi:n mukaan kasvun huippu on saavutettu.

    Kirjassa mainittiin Panun olevan tohtori, mutta ei sitä, että Johannakin on tohtori. Kumpaa uskotaan, Luken pääjohtajaa vai WWF:n johtavaa metsäasiantuntijaa ja tohtoria.

    Entä väite kasvun taittumisesta vmi12:ssa? Johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta: ”Nyt julkaistu kasvuarvio 107 miljoonaa kuutiometriä on hivenen pienempi kuin viime vuonna julkaistu arvio 110 miljoonasta kuutiometristä. Tämä johtuu vuonna 2018 käyttöönotetusta, entistä luotettavammasta arviointimenetelmästä”.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.2.2020, 09:25

    Ei tässä kannata mennä henkilöitä osoittelemaan. Asiat riitelevät, ei ihmiset. Se että on tohtori ei tee ihmisestä kaikkien alojen erityisasiantuntijaa!

    Tosi ja valhe ovat suhteellisia, ei absoluuttisia, erityisesti jos puhutaan tutkimuksesta ja ennusteista. On tärkeää erottaa tutkimuksen tuottama faktatieto siitä, mitä johtopäätöksiä tiedon pohjalta tehdään. Osa tutkijoista ei puutu tiedon käyttöön ollenkaan, osa taas tekee tiukkojakin politiikkapäätelmiä kuten Kunttu tuossa edellä. Minä olen keskitiellä: yritän kertoa mitä tutkimustulos tarkoittaa jotta päättäjä osaa sitten päättää. Tutkijoilla on sitten oikeus kritisoida valittua linjaa kuten muillakin kansalaisilla.

    Kunttu tietää, että kasvu on mahdollista nostaa 150 miljoonaan mottiin, mutta pelkää sen vaikutuksia monimuotoisuudelle. Kasvua nopeuttavat keinot pitäisi siis valita niin etteivät ne aiheuta ongelmia toisaalla. Samaan aikaan on panostettava saman verran monimuotoisuuden vaalimiseen ettei hyvään suuntaan menevä kehitys ala taantua. Otetaan esimerkiksi vaikka metsien maaperän sienet ja hyönteiset: jos niiden monimuotoisuus häviää, ei karike enää hajoa ja puiden kasvu taantuu.

    Nyt olisi hyvä tehdä analyysi siitä, mistä kasvun kiihtymisen tasaantuminen voisi johtua ja mitä sen vauhdittamiseksi tulisi tehdä. Ikärakenne, metsien hoito ja turvemaan metsät ovat avainkysymyksiä.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 237)
1 2 3 … 18 19 20 … 22 23 24