› Keskustelut › Luonto › Metsä meidän jälkeemme

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 237)
1 2 3 4 5 6 … 22 23 24

  • Metsä meidän jälkeemme

    Sent on: 28.11.2019, 10:23

    Merkitty: 

    Emeritusprofessori Sixten Korkman valitsi tietokirjallisuuden finlandiapalkinnon saajaksi ”Metsä meidän jälkeemme” teoksen.

    ”Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu teos tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin elintilastaan taisteleva helmipöllökin.”

    https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/vuoden-2019-tietokirjallisuuden-finlandia-palkinto-metsa-meidan-jalkeemme-teokselle/

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Luonto Luonto
  • Rane 30.11.2019, 18:09

    Sen verran aloituksen kirjasta että olen katsellut jos olisi löytynyt listaa haastatelluista tieteentekijöistä.Vaatii kai kirjan lukemista joten taitaa jäädä.

    Tässähän Tietokirja-nimikkeessä vähän epäilyttää se että  neljä toimittajaa ovat työstäneet haastatteluteoksen(?) Koneen Säätiön puolivuotisen apurahan turvin.Tämmöinen apuraha myönnetään vain perusteellisen hakemuksen perusteella ja Koneen säätiön tukipolitiikka on poikkeuksetta metsätalousvihamielistä.Todennäköisesti kirjan asiantuntijat on valittu tiukalla ekologisella seulalla jotta apurahakelpoisuus on turvattu.

    Tässäkin Koneen Säätiön nettisivun kuvassa on tarkkaan mietitty viesti kuten kaikissa tämmöisten organisaatioiden kuvissa.

    Talous

    Gla Gla 1.12.2019, 06:52

    Paikallisen kirjaston jono yltää vuoden vaihteen tienoille, joten kuukauden päästä tuo pitäisi saada luettavaksi.

    Kirjan sanotaan pohtivan vaihtoehtoja metsien käsittelylle, jotta metsäluonto säilyisi tuleville sukupolville. Kiinnostava nähdä, otetaanko pohdintoihin mukaan tekijäksi kotimaisen uusiutuvan raaka-aineen saanti ja sen vaihtoehto eli ulkomaisen fossiilisen materiaalin käytön jatkaminen ja sen vaikutus ympäristön tilaan. Vai onko suomalainen metsäluonto muusta maailmasta erillään oleva rakenne. Kiinnostavaa on myös nähdä, miten metsien käsittelyn ja luonnon monimuotoisuuden riippuvuus osoitetaan ja miten esim. metsätalouden ulkopuolisen kemikalisoitumisen vaikutus suljetaan pois tuosta kehityksestä.

    Biohorror 5.12.2019, 22:17

    Kirjastosta tämä lähti mukaan viime viikolla. Nyt on luettu. Päällimmäisenä jäi tympeä maku siitä, että avohakkuut olisivat pääasiallinen syy punkkien runsauteen. Tietokirjana olisin odottanut jotain konkreettista tukea tuolle väitteelle. ”Mosaiikkimainen maankäyttö ja taimikoiden runsaus” ei mielestäni riitä kuvaamaan syy-yhteyttä. Aika paljon on omenapuita hylättyjen torppien piha-maillakin.

    Herätteleviäkin ajatuksia tuli esim. Kainuun hirsiyrittäjän oikeudesta hyödyntää valtion omaisuutta yritystoiminnassa tai virkistyskäyttöoikeuden myymistä lähiseutujen asukkaille. Maankäytön sosialisoinnista voi tulla uusi megatrendi. Kirja kehottaa rahastamaan sillä. ”Emme halua bulkkiolutta, haluamme craftman IPAa” voisi olla sanoma.

    Sinänsä hienoa, että tällainen on kirjoitettu, koska tämä asettuu hienosti nykyiseen mustavalkoiseen maailmankuvaan, jossa akselin muodostavat liberaalisuvaitsu/konservatiivimähkys. Haluaisin kyllä nähdä Metsäyhtiöiden vastavedon tälle julkaisulle. Tärkeää olisi saada antiteesi samalla luku jaottelulla, jolloin debattia voitaisiin jatkaa kahden tietokirjan pohjalta.

    Rane 5.12.2019, 22:57

    Koneen säätiö oli jakanut 30 miljoonaa apurahoja yms.Tätä pa…kaa tulee paljon lisää tulevina vuosina.

    Rane 5.12.2019, 23:05

    Jos säätiö haluaa oman mepin niin apu/vaalirahaa voi jakaa niin ettei sitä tarvitse ilmoittaa.

    Saaren kartanon johtokunta

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.12.2019, 07:35

    Biohorror, kiitos arviosta. Miten kävisi Seppo Vuokon kirjanen ”Viljellen ja varjellen” antiteesiksi?

    Jos punkit askarruttavat, blogissani on parin sivun tiivistelmä asiasta. Punkkien ja tautien määrään vaikuttaa koko alueen eläinten ravintoketju, joka tietenkin riippuu kasvillisuudesta joka puolestaan riippuu hakkuutavasta. Myös metsästyksellä on ravintoketjuun ratkaiseva vaikutus. Olen yleistänyt näin (hypoteesi): punkkeja ja punkkitauteja on enemmän jos kasvinsyöjiä on ylen määrin, kuten nykyisin usemmiten on, ja vähemmän jos petoeläimiä on paljon. Kaikkein runsain punkkitautien määrä löytyy nykyisin seuduilta joilla avohakkuita on vähiten eli rannikoilta etelästä ja lounaasta, joten avohakkuu yksin selittää ilmiötä heikosti.

    metsanomistaja.blogspot.com

    Puuki 6.12.2019, 08:24

    Kainuun hirsiyrittäjän oikeudesta hyödyntää valtion omaisuutta yritystoiminnassa tai virkistyskäyttöoikeuden myymistä lähiseutujen asukkaille.

    On toisiaan herätteleviä ajatuksia, kun tuo toimii juuri toisinpäin eli virkistyskäyttöoikeudet on jo olemassa ja toisen  omaisuutta ei voi joku yksityinen pakko-ottaa omaan käyttöönsä.

    Metsäsäätiö jakaa myös apurahoja mutta ne on varmaan vaatimattomampia summia kuin rikkaan Koneen säätiön jakamat avustukset .

    Rane 6.12.2019, 08:34

    Kyllä Koneen säätiö jakaa rahaa hyödyllisiinkin kohteisiin.

    Erillishaku: Ympäristövastuulliset kohtaamiset

    Puuki 6.12.2019, 08:49

    ”800 kwh. Sinne ja takasin ,sähköponin kanssa pikkulepakon lentoreittiä seuraten samaa reittiä lepakkokonferenssiin.  8300 € .”     🙂      Monenlaist on näköjään tuettu. Liittyyköhön tuo johonkin seksuaalivähemmistöjen tapaamiseen vai mihin ?

    ” Ihmeellistä käyttäytymistä : mekaanisen matkakirjoituskoneen kanssa Pohjanlahden rannikolle . ” 1750 €  .     Tuo tuki on jo ymmärrettävämpi – mekaaninen kirjoituskone kun painaa enemmän kuin nykyaikainen läppäri.

    Pitäis varmaan lähettää taiteilija -apuraha hakemus Koneen säätiöön, kun on suvussa taiteilijoita ja muutaman taulun olen itsekin väsännyt seinälle. Ihmeellistä käyttäytymistä tms. vois kokeilla…

    Timppa 6.12.2019, 11:04

    Päällimmäisenä jäi tympeä maku siitä, että avohakkuut olisivat pääasiallinen syy punkkien runsauteen. Tietokirjana olisin odottanut jotain konkreettista tukea tuolle väitteelle.

    Epäilemättä on mahdotonta löytää tieteellistä tukea tuolle väitteelle.  Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, niin lapsuudessani ja nuoruudessani sattiin nyppiä pois punkkeja jatkuvasti.  Silloin ei ollut vielä avohakkuita, mutta lehmät kävivät metsälasitumilla.  Kerrankin 1960-luvulla n 6-vuotias tyttäreni nyhti pois 7 punkkia.  Lehmät olivat lähellä metsälaitumella eikä tienoillakaan avahakkuita.

    Hirviäkään ei nuoruudessani ollut.  Nyt hirvet asustavat usein tuolla entisellä laidunmaalla miltei talon pihapiirissä.  Vuosikausiin ei kuitenkaan ole löytynyt yhtään punkkia.  Ei vaikka liikun säännöllisesti myös avohakkuualueilla.  Jos kaikki muukin tieto tuossa kirjassa on samantasoista, niin sehän olisi pitänyt palkita satukirjana.  Ihme, että palkitsija aivan kriikittömästi valitsi tämän ”satukirjan” Finlandia-palkinnon saajaksi.

    Mietiskelin, että oliko aikanaan lehmien tekemät polut ainakin osatekijä punkkien runsauteen.  Siis sillä tavalla, että lehmistä tippui punkkeja tai munia runsaasti niiden polkujen varsille.  Polkuja käyttäneet jänikset ja ketut saivat niitä runsaammin kuin muusta luonnosta ja taas vuorostaan tiputtivat punkkeja polkujen varsille, mistä päätyivät lehmiin tai polkuja käyttäviin ihmisiin.

    Selvää on tietysti, että pienten hirvieläinten määrä korreloi talviruokintaan.  Ei avohakkuisiin kuten lehdissä olikin selvitys.  Onko näilläkin eläimillä tapana tehdä polkuja tai vakituisia kulkureittejä, jolloin syntyisi itseään vahvistavia punkkitihentymiä.  Anneli ehkä tietää.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 237)
1 2 3 4 5 6 … 22 23 24