Keskustelut Luonto Metsä meidän jälkeemme

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 237)
  • Metsä meidän jälkeemme

    Merkitty: 

    Emeritusprofessori Sixten Korkman valitsi tietokirjallisuuden finlandiapalkinnon saajaksi ”Metsä meidän jälkeemme” teoksen.

    ”Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu teos tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin elintilastaan taisteleva helmipöllökin.”

    https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/vuoden-2019-tietokirjallisuuden-finlandia-palkinto-metsa-meidan-jalkeemme-teokselle/

  • Remie

    Meillä koiria ollut , eikä punkkeja. Laidunaitaa tehtiin uimahousut jalassa kesät päästään, heinät ja viljat käsipelillä, lepikoiden lävitse ajettiin karjaa , eikä hevonenkaan punkkeja kantanut. Sysmässä oli mäntypistiäisisä niin että maa oli liukas niistä , pistiäiset pudottautuivat maahan niin että ropina kuului kun neulaset loppui.

    Scientist Scientist

    Tässä puolueetonta tietoa punkeista ja borrelioosista Duodecimista.

    https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00063#s1

    Tartunnat näyttävät keskittyvän kovasti Ahvenanmaalle ja Turun saaristoon sekä etelärannikolle. Oma tyttäreni sai borrelioosin keskeltä Helsinkiä, onneksi huomasi ajoissa. Heinikoista punkin parhaiten saa.

    Kyllä punnkeja oli ennenkin, ero oli vain se, että borrelioosista ei tiedetty mitään. Lymen borrelioosi on tunnistettu vasta 1970-luvulla USA:ssa. Jökeenpäin vasta-aineiden perusteella se lienee ollut erittäin yleinen keski-Euroopassakin, muistaakseni jopa 30% itävaltalaisista vasta-aineita. Heinittyneet pellot ja runsaat pieneläinkannat levittävät tautia.

    Ympäristökeskuksen ajoilta mieleeni jäi jonkun tutkijan väite: Jos tutkimusala ja ideologia on sama, tulokset ovat myös helposti ideologisia.

    Jätkä

    Meillä on ollut kissoja ja koira vuosikymmenten ajan.Takavuosina ei punkkeja juurikaan ollut, sitten niitä ilmaantui, mutta viime kesänä ei ainuttakaan, vaikka meillä nyt on kaksi kissaa, jotka viilettävät pihalla omaan tahtiinsa. Kissat tulesvat syliin hanakasti ja ne antavat silitellä niin tarkkaan, että punkit löytyisivät, jos niitä olisi. Myös kampaus / harjaus putsaa turkin, kunhan se yltää nahkaan asti. Kun punkki on ihossa imupäällään kiinni, se ei lähde ihan noin vaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuoreen tutkimuksen mukaan borrelioosi oli yleinen Suomessa 50 vuotta sitten. Vasta-aineita oli jopa viidenneksellä väestöstä. Linkki alla, tai löytyy kirjoittajan nimellä Cuellar.

    Lievennän vähän aiempaa: niillä alueilla Suomessa joissa avohakkuualueita on paljon, niiden määrällä ja borrelioositartunnoilla voisi olla yhteys myyrien määrän kautta, mutta ei etelärannikolla. Myyriä lisäävien heinittyneiden avohakkuualojen määrä on pitkällä aikavälillä noussut, mutta ollut viime vuosina koko lailla vakio (vain suhdannevaihteluita, ei trendiä), joten niiden ravintoresurssi ei liene kasvussa.

    https://www.clinicalmicrobiologyandinfection.com/article/S1198-743X(19)30530-0/fulltext

    Remie

    Luulen että kysymyksessä on nykyään jokin kehittynyt kanta punkeista. Lapset tiimelsi heinokssa 1940 ja 1950 yleisesti , lapsethan olisivat kuolleet kaikki aivokuumeeseen jos punkkeja olisi ollut. Minäkin olen syntynyt ladossa. Jossa niitä punkkeja toden näköisesti sitten olisi ollut. Äitini otti mukaansa laitumelle kun lypsi lehmät en ollut ensimmäisellä kesänä kuin viikon vanha kun ilman vaatteita heinikossa ähkin. Kuviakin löytyy.  Olisi luullut punkeille maistuvan uusi veri.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuolla Duodecimin julkaisussa on lukemisen arvoista historiikkia. Kirjoitus on vuodelta 1992, mutta siinä on jo lähes kaikki oleellinen tieto. (Nykyisin ei enää suositella punkin tukehduttamista, vaan se pitää poistaa pinseteillä vetämällä.) Puutiaisaivokuume on tunnettu Ahvenanmaalla Kumlingen tautina jo kauan. ”Ruotsalainen Hollström kokeili EM:n hoitoon penisilliiniä, ja hyvä hoitovaste sai hänet vakuuttuneeksi siitä, että taudin aiheuttaa punkin kantama bakteeri (Hollström 1951).” Siis vuosikymmeniä ennen amerikkalaisia, jotka saivat kunnian borreliabakteerien löytämisestä.

    Voi jospa kaikki tämä tieto olisikin mennyt 1990-luvulla jo käytäntöön, niin nyt meidän tautitilastomme näyttäisi aivan toisenlaiselta!

    Puutiaisaivokuume on paljon harvinaisempi punkeissa kuin borrelioosi. Siksi siihen kuollaan Suomessa perin harvoin.

    https://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/9/duo20158

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Avohakkuualueet ovat myyrien kannalta marginaalihabitaatteja, joilla niitä esiintyy, kun petouhka puuttuu. Tutkimuksissa on saatu selville, että myyrät poistuvat avohakkuualueelta pelkän lumikon hajun lisäämisen ansiosta.

    Itse olen tehnyt tutkimusta myyrien määrästä taimikoissa yli 10 vuotta. Ja se tutkimus kertoo, että vakiintuneella kettureviirillä myyriä tulee sadasta loukusta vuorokaudessa 0-2, kun taas sieltä, mistä ketut tapetaan, tyypillisesti 0-50, joskus jopa enemmän.

    Mitä taas tulee väitteeseen, että borrelioosi olisi ollut yleinen 50 vuotta sitten, vastaa itse väittäjä (turun yliopiston professori jukka hytönen): ”…pidän mahdollisena, että takana oli borrelioosi…” Saman vasta-ainereaktion antavat kuppa, tuberkuloosi ja yskänrokko eli huuliherpes.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos selvennyksestä AC. Itsekin mietin että onko tuo vasta-ainetesti niin tarkka, että se kertoo taudinaiheuttajat tarkasti. Jutun kirjoittajat tuntuvat olevan sillä kannalla, että kyllä kertoo. Mielenkiintoista tuossa jutussa on se että myös 50 vuotta sitten eniten borrelioositapauksia löytyi Etelä- ja Keski-Suomesta.

    Remie

    ”Saman vasta-ainereaktion antavat kuppa, tuberkuloosi ja yskänrokko eli huuliherpes.”

    Noitahan oli 1940-50 luvulla , joka toisella oli huulessa rupi.Tuberkuloosia alettiin rokottamaan jossain vaiheessa, 50 luvulla.

    Pohjoiskarjalassa näimme lumikon 60 vuoden tauon jälkeen, en ole nähnyt täällä lumikkoa.

    Onkohon jokin yhteys punkeilla ja pöllöillä, tappaako punkit pöllön kun pöllöjä ei ole lainkaan. Muutenkin lintuja on hyvin vähän. Väheni oleellisesti kun otettiin uudet torjuntaaineet käyttöön viljelyksille, lieneekö yhteen sattumaa.

    Mistähän noita lumikkoja saisi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No, ainakin lumikon saa myrkytettyä jos ripottelee rotanmyrkkyä myyrien koloihin. Pöllöjä ja lumikoita tulee lisää, kun tulee seuraava myyräkannan nousu.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 237)