Keskustelut Metsänhoito Metsän uudistamisen kustannukset

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 262)
  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

  • Rukopiikki

    Kummasti lehtomaisilla kankailla on aina metsää kasvanut, jopa ennen kuin kaivinkoneet keksittiin.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Juuri käytiin katsomassa myytävää metsätilaa, jonka maat lehtomaisia kankaita.  Ei ole vuosikymmeniin hakattu, metsää kyllä kaikenlaista. Pääsääntöisesti metsän rahallinen arvo on murto-osa viljellyn metsän vastaavan ajan tuotoksesta. Eipä siitä kummoista tarjousta saa tehtyä, puuta haavasta oksaiseen mäntyyn, myös ikäloppua valtaosin hieskoivikkoa. Kyllä suomessa yleensä metsää ajanmittaan tulee, ei paikat aavikoidu.

    Timppa Timppa

     

    Kokemusperäistä tietoa minullakin.  Tehtiin kuusikkoon n 1995 aukko. mutta ennen kuin ennätettiin ryhtyä uudistamistoimiin, niin tuli ilmoitus, että se menee osaksi 40 ha:n Natura-aluetta.  Ei tehty mitään.  Nyt alueella kasvaa yleensä vähäarvoista kehtipuuta, leppää, haapaa ja heikkilaatuista koivua.  Siellä täällä yksinäinen kuusi.

    Naapuri Saarijärvellä istutti aukkoon kuuset, mutta jätti perkaukset tekemättä.  Sitten aleelle kasvoi sekalainen lehtimetsä, seassa muutama räkämänty.  Alue hakattiin aukoksi, jolloin saatiinvain energiaspuuta.

    Rukopiikki

    1995 lehtomaiselle kankaalle luontaisesti syntynyt lehtimetsä olisi vaatinut hoitotoimia jo 90 luvun lopulla. Hoidettuna nyt paikalla kasvaisi komea hakattava koivikko ja alla valmis kuusen taimikko.

    Makarov

    Kyllä ojitusmätästyksellä hyviä metsiä on saatu aikaan ja on mielestäni paras muokkaus menetelmä mutta voihan kivennäismailla käyttää vaikka naveromätästystä jos ei ojitusmätästystä halua.

    Itämaan ihme Itämaan ihme

    Isännät on taas ihmeen edessä. Toisella teetetty työ edellyttää palkanmaksua.

    Kyllähän tekijälle palkka maksetaan, ei siinä mitään.

    Mutta väliportaiden kustannukset jos on +30% vähintään, niin niiden maksamisen jättää mielellään pois. Käyttää vaikka sen rahan boorilannoitukseen, taimikonraivaukseen yms. hoitotoimenpiteisiin.

    Ja uskallan väittää, että tekijällekkin parempi taksaista työtä suoraan tekemällä, kun väliportaiden kautta saaduilla työmailla. Ja työtilaajalle tietysti halvempaa.

    Rukopiikki

    Olen siirtynyt koko ajan enemmän kannattamaan lievempää maanmuokkausta. Jopa muokkaamattomuutta. Vähemmän vesakkoa, vähemmän raivausta. Ojitusmätästys ja naverotkin voivat olla kuivuusriski. Jos vesi ei seiso niin ei kai ojia tarvitse.

    Kuusiuskova

    Meidän muokkaamattomat alat ovat kaikki yllättävän hyvin kasvaneet, raivaustarve on myös ollut aika vähäistä. Maapohjat ovat lähinnä omt.

    herranumero47

    Jos lehtomaisella ollut täystiheä kuusikko niin ripeällä toiminnalla on suuri arvo. Hakkuun jälkeen heti muokkaus ja istutus, silloin taimet ehtivät heinältä karkuun. Huomenna saan loput kuuset istutettua kuviolle jossa hakkuu alkoi vajaa 2 viikkoa sitten. Risut on ajettu ja kääntömättäät tehty. Jos tässä olisi kuivateltu risut aukolla niin vuoden päästä olisi aivan toinen lähtökohta taimilla.

    Jos lähtökohtana valoa saanut ja heinää jo kasvava pohja niin vaikeuksia on tulossa. Työllä niistäkin selviää.

    Makarov

    On se hyvä maahan happea saada vaikkei kuivatustarvetta olisikaan mutta ihan hyviä keinoja on lempeämmätkin keinot saada metsät alulle.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 262)