› Keskustelut › Harrastukset › Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 25 26 27 … 108 109 110

  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Sent on: 9.11.2020, 12:11

    Merkitty: 

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • jees h-valta 25.11.2020, 19:47

    Olen nyt ottanut iltalenkin tekomaastoksi uuden tien palstani. Sen molemmin puolinhan on pienet männyn taimet. Jätän auton tienpäähän ja otsalampun valossa juoksen kilometrin mittaisen tien lenkin eli kaksi kilometriä. Vielä ei mene koko matkaa juosten mutta päivä päivältä kävelyosuudet lyhenee. Samalla tulee säikytettyä hirvet taimikosta. Se tienpohja on hienoa juosta kun sain sen tasaiseksi ajamalla autolla aina eri raiteita. Silti se kivasti jalan alla joustaa. Istuma/sisätyöläisen hieno kuntojuoksumatto.

    puunhalaaja 25.11.2020, 20:24

    Jos tilanne on kuitenkin karannut käsistä ,kuten Varsinaissuomessa on osin käynyt, tarvitaan tehoa metsästykseen

    Suorittava, luulen ymmärtäväni mitä tarkoitat. Ideaalitilanteessa homma menisi juuri noin: valtaisaksi  kasvanutta kantaa leikataan vieraslupia myymälläkin. Saatu liha käytetään tarkasti hyödyksi ja jos ei enää sovi mitään omiin pakastimiin tai minkään ostofirman varastoon, niin sitten lihat annetaan vaikka koulun keskuskeitiöön. Tätä jatketaan kunnes kanta on ajettu alas, ja sitten taas omalla porukalla pidetään se kurissa.

    Ongelma tuossa on se, että en usko noin käyvän. Kaupallinen metsästys ei ole kannan leikkaamisen väline, vaan se on peruste pitää kanta korkealla. Vain tiheästä kannasta piisaa lihaa omaan ja maksavan asiakkaan pakastimeen. Tämän vuoksi suhtaudun suurella epäluulolla kyseiseen toimintaan.

    Tiina Lietzén 25.11.2020, 21:10

    Yritänpä vielä kerran suoraa kysymystä Suorittavalle Portaalle.

    Tässä ensin alustus: kritisoit kovasti Planteria, kun hän (ja myös minä) olemme nostaneet esiin Varsinais-Suomen riistaneuvostossa maanomistajien (käytännössä MTK:n nimeämänä) edustajana olevan henkilön, joka todella ansiokkaasti on kehittänyt tilallaan riistan käsittelytiloja.

    Riistaneuvostoon rhy:t saavat nimetä 6 henkilöä. Maanomistajat yhden (1).

    Sitten kysymys: Voisiko ko. taitavaksi mainittu henkilö olla riistaneuvostossa rhy:n yhtenä edustajana kuudesta ja MTK nimeäisi edustajaksi jonkun metsästystä erinomaisesti tuntevan maanomistajan, joka ei kuitenkaan itse harrastaisi metsästystä?

    Vastausvaihtoehdot ovat

    A) Ei voi olla rhy:n nimeämänä.  Sopii hyvin, että kaikkia maanomistajia edustaa riistalla bisnestä tekevä henkilö.

    B) Voisi olla rhy:n nimeämänä.  Olisi oikeudenmukaista, että metsästystä harrastamattomat maanomistajat saisivat yhden paikan riistaneuvostoon.

    Suorittava Porras: A vai B?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2020, 21:32

    Vastaan C: sidosryhmien kanta pitää ottaa kantatavoitteissa huomioon. Sidosryhmissä on muiden kuin metsästäjien kannat edustettuina hyvin. En muista edustaako kukaan luonnonsuojelijoita mutta muut.

    suorittava porras suorittava porras 25.11.2020, 22:32

    Nimeäminen on MTK:n asia. Onko ollut edes muita ehdolla? Jos olisin järjestön jäsenenä valitsemassa useammasta vaihtoehdosta yhtä ,äänestäisin mielestäni parasta ,mutta siinä tapauksessa ,että joku muu tulisi valituksi ,tyytyisin enemmistön päätökseen. Näin toimitaan demokratiassa.

    Näilläkin nurkilla riistaneuvostoon on valittu metsästävä maanomistaja ,eikä valinta ole närästänyt ketään. Mielestäni sellainen riistaneuvoston jäsen ,joka ei ole perillä metsästyksestä on aika heikoilla eikä välttämättä kykene perustelemaan uskottavasti tekemiään esityksiä. Häntä kuunnellaan vain toisella korvalla.

    On syytä pitää  mielessä ,että kuuleminen ei välttämättä velvoita eikä kuulemistilaisuus vastaa äänestystä.

    Sekin kannattaa pitää mielessä nyt ilmenneen valkohäntäpeuraongelman suhteen ,että nopeita tuloksia on turha odottaa. Tilanteen ratkaiseminen vie aikansa. Korostetusti siitä syystä ,että tavoitteet sopivan kannan suhteen tuntuvat olevan varsin kaukana toisistaan.Jopa niin kaukana ,että lievä ylitiheys hirvien kohdalla on sen rinnalla olematon ongelma. Siltä ainakin sivusta katsoen näyttää.

     

    oksapuu 25.11.2020, 22:46

    Kahteen päivään on nyt tullut kolme äkkijarrutusta vhp:n takia tehtyä…

    Niin että jospa nyt ensialkuun poistettaisiin se vhp:n kaatolupa ja hehtaarirajoitus…

    Tiina Lietzén 25.11.2020, 22:56

    Nyt on Suorittava Porras asian ytimessä. Nimeäminen on MTK:n asia.

    Toistan toistamistani näkemystä siitä, että ei-metsästävä maanomistaja on pelattu tästä pelistä pois. Kukaan ei ole kiinnostunut hänen ajatuksistaan. Jopa yllätyin A Jalkasen näkemyksestä, jossa (jos ymmärsin oikein) nostettiin maanomistajia ennen esiin sidosryhmät ja luonnonsuojelijat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2020, 23:11

    Täsmennän että itse myös yllätyin eniten siitä, kun otin aikoinaan systeemistä selvää, että maanomistajat ovat metsästäjille nimenomaan sidosryhmä, eli eivät tarkalleen ottaen mukana päättämässä vaan kuultavina. Tämä sama ilmiö näkyy mm. Metsästäjä-lehdessä ja kaikkialla muuallakin riistakonsernissa, ei pelkästään alueellisissa riistaneuvostoissa. Tiinan ilmaisu ’pelattu pois päätöksenteosta’ kuvaa tilannetta hyvin.

    Minulla on sama epäilys kuin suorittavalla, että vhp-kannoista on vaikeaa päästä sopuun, käydään kovaa vääntöä, vaikka haitat ovat kiistattomat eikä niihin ole – maatalousvahinkoja lukuun ottamatta – korvausjärjestelmää kuten metsävahingoissa. Itse asiassa pitäisi olla, jotta vahingonkärsijät saisivat korvaukset: ainakin kolarit korvattaisiin lupamaksuista. Punkkitaudit pitäisi korvata myös mutta siinä yhteys on epäsuora.

    Luonnonsuojelijan intressi pitäisi olla sama kuin maanomistajan tässä kohdassa, siksi ajattelin että heistä olisi kerrankin apua.

    Tiina Lietzén 26.11.2020, 00:02

    Jos peurakolarit korvattaisiin lupamaksuista, peuraluvan hinnan pitäisi olla noin 400 euroa, nykyisen 17 euron sijaan.

    Vakuutusyhtiö Ifin mukaan keskikorvaus on 3100 euroa, ja kolareita ajetaan tänä vuonna arviolta 8000 kpl. Korvattavaa kertyy noin 25 miljoonaa euroa.

    Jos peuralupia lunastetaan 60 000 kpl á 17 euroa, niin lupamaksuilla voidaan maksaa 330 peurakolarin tuomat kustannukset.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.11.2020, 07:01

    Kiitos Tiina. Siinä on yksi metsästyksen ulkoiskustannus pähkinänkuoressa: vahingonkärsijät maksavat itse kulut vakuutusmaksuissaan.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 25 26 27 … 108 109 110