Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Jovain

    Saisi olla enemmän kriittistä myös harmailla vyöhykkeillä. Tuo reaaliaikainen ilmoitusmenettely on aika paljon luvattu. Niin hyvä ja toivottu kuin se onkin, on myös päinvastaista ilmapiiriä. Premminkin hirvikannan hoitoon keskittyvää ilmapiiriä, esim. nuolukivien sijoittelussa.Tuodaan nuolukivi maille ilman lupaa. Sillä herkut, se nuolukivi ja taimistot vetävät hirviä puoleensa kuin magneetti. Paikallaan olisi esim. koulutus ja seuroilta jopa vahinkojen torjunta (karkotteet nauhat suojaus ym. toiminta). Sen sijaan, että keskitytään hirvikantojen hoitoon ja kuulostellaan tuleeko niitä ilmoituksia vai eikö tule.

    Kuitupuunkasvattaja

    Omalle alueelle toivoisin samanlaista hirvikantaa kuin 1930-luvulla oli, mutta koska siihen ei heti päästä niin…

    Meillä eletään hanke- ja projektiyhteiskuntaa ja iso osa yhteiskunnan hankkeista on lopulta nollahankkeita eikä mitään jää jäljelle.. Olisipa edes sorkkaeläinasioihin hanke tai hankkeita.

    Mukaan pari kolme riistakeskuksen aluetta. Kustakin kourallinen metsästysseuroja ja aito keskustelu hirvituhoista kärsivien metsänomistajien kanssa. Paljonko todellisuudessa hirviä on, miten tuhokeskittymät vältetään? Miten yhteydenpito parannetaan? Miten saadaan parempia käytänteitä? Lisää käytännön kokeita hirvien saamiseksi pois taimikoista. Mukaan uusia torjuntakeinoja, hajusteita, etävalvontaa, kameroita, tietotekniikkaa, droneja. Mitä metsästäjät voisivat muuttaa toiminnassaan? Mitä metsänomistajat voisivat muuttaa toiminnassaan?

    Saattaisi meikäläisenkin pää kääntyä ja hyväksyisin maattomien (=harrastetilallisten) metsästäjien tarpeet paremmin, jos edes vähän tulisi vastakaikua hirvituhoihin.

    Visakallo Visakallo

    suorittava porras: ”Kilauta kaverille ,jos tuholainen on taimikossa. Ei pitäisi plla ylivoimaista.”

    Suorittavan portaan muiti ei tunnu edelleenkään pelaavan. Olen melko monta kertaa sanonut, että meilläpäin ei ole yhteydenpidossa metsästäjiin ongelmaa. Ainoa ongelma on se, etteivät he saa riittävästi lupia alueen hirvimäärään nähden, ja tämän takia alueelle on tullut hirvikeskittymä, ja sitäkautta hirvivahinkoja enemmän kuin on järkevää. Lupamäärät ovat pienentyneet puoleen entisistä määristä, vaikka kaikki pankkiluvatkin lasketaan mukaan. Suorittavalle suosittelen myös autoretkeä Lounais-Suomeen. On hyvä omin silmin havaita, että tilanne on siellä aivan eri kuin Keski-Suomessa.

    Visakallo Visakallo

    Eiköhän hirvien suojelu vähenee niillä alueilla, missä UPM:n metsiä on. Täällä niitä on lähimmillään parin kilometrin päässä meikäläisen palstoista.

    Ola_Pallonivel

    Hyviä uutisia metsänomistajille. Loinen hoitaa kantaa pienemmäksi, jos se ei metsästyksen kautta pienene.

    https://www.kaleva.fi/siikajoelta-loytyi-hirviekinokokkia-tauti-leviaa-i/3200345

    Vaikka juttu on tilaajille, asian ydin selviää kyllä tuosta alun tekstistä.

    Puuki

    Koivukuitupuun arvostus on noussut ja Umppikin alkaa suosia sitä.  Kuusen kasvu tod.näk. heikentyy E-suomessa jo lähiaikoina ja koivun kasvu paranee, (jos ei ulkomailta tule jotain  uutta ötökkää).    Vielä kun ostaisivat yhtiöt koivutukkiakin entisilla 20 v. sitten hinnoilla, niin ei hassumpaa.  Koivun kasvatusalueiden aitaaminen tm. kasvatuksen mahdollistaja tosin heikentää  monin paikoin koivun paluuta arvopuuksi myös mo:lle eikä vain jalostajille.

    suorittava porras suorittava porras

    Nuolukiven voi poistattaa ,jos se on viety luvatta väärään paikkaan. Kiven asettamiseen tarvitaan maanomistajan suostumus eikä kivestä saa olla haittaa metsätaloudelle.

    Pyyntilupien riittävyys puhuttaa. 80%n pinnassa olevat käyttöasteet osoittavat lupia olevan riittävästi. Pyyntilupien määrä luonnollisesti vähenee ,kun metsästettävää on vähemmän. 2000-luvun alun lukemiin tuskin koskaan päästään(ja toivottavasti ei). Tuolloin oma seurani kaatoi useana syksynä 5-6 hirveä tuhannelta hehtaarilta. Kuurin jälkeen kuluneen vuosikymmenen alussa enää 1-2 hirveä/1000ha. Nyt kannan nousua on leikattu keskimäärin 2,5hirveä tuhannelta -tahtiin . Havaintojen perusteella jatkossa lupia tarvitaan vähemmän.

    Metsästysseurojen ja maanomistajien yhteistyöllä hirvitihentymistä päästään eroon jos halutaan. Laaja yhteislupa ja pankkiluvat auttavat asiassa. Jos yhteislupamenettelyyn ei ole halukkuutta , voi paikallisia tihentymiä kehittyä. Täällä asia hoidettiin kuntoon yli 30 vuotta sitten. Mikä lie tilanne Visakallon kotikonnuilla? Lupapankissa on vielä toista kymmentä lupaa käyttämättä ja muutama varsinainen pyyntilupakin odottaa ,josko saalista vielä löytyisi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/ekinokokit/

    • Porojen ja hirvien teurastusjätteet, varsinkin keuhkot, tulee hävittää niin, etteivät koirat tai luonnoneläimet pääse niitä syömään.
    • Jos haluaa käyttää poron tai hirven keuhkoja tai muita sisäelimiä koiran rehuna, ne tulee kypsentää huolellisesti
    • Koirien säännöllisestä heisimatolääkityksestä ekinokokkiin tehoavalla lääkeaineella, esim. pratsikvantelilla, tulee huolehtia varsinkin poronhoitoalueella ja metsästys-, erityisesti hirvikoirien kohdalla. Lääkitys tulee antaa esimerkiksi metsästyskauden jälkeen.
    • Hygieeniset työskentelytavat.
    • Metsästettyjen susien ruhoja ei tulisi käsitellä paljain käsin ja käsittelijän on huolehdittava käsiensä pesemisestä.
    • Luonnonmarjojen poimintaa ja käyttöä ei tarvitse rajoittaa.

    Hirviekinokokki-loinen ei ole yleensä kovin haitallinen pääisännälleen koiraeläimelle eikä kai myöskään väli-isäntänä toimivalle hirvelle. Tauti voi olla kuitenkin ikävä ihmiselle, joten hirvien käsittelyssä pitää noudattaa hyvää hygieniaa eikä antaa koiralle raakoja hirven osia, mikäli tautia alueella esiintyy.

    En käyttäisi kypsentämättömänä myöskään valkohäntäpeuran osia, koska se voi sisältää imusuonimatoa.

    pystykorvat

    Marjanpoiminta kyllä loppuu niiltä alueilta jotka ekinokokki saastuttaa. Ihmisellehän tuo loinen on sitten viimeinen niitti jos sen saa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se on myyräekinokokki jonka väitetään leviävän marjoista, mutta todettuja tapauksia ei juurikaan ole. Suomessa ei kai vielä yhtään tapausta. Tarttuu useimmiten kai omasta koirasta, jos oikein muistan. AC korjaa jos meni väärin!

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 1,096)