Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Paavo Teittinen kirjoittaa Al-Holista ja Haavistosta (HS 23.12.) mutta asialla voi olla jotain tekemistä myös hirvieläinpolitiikkaan, nimittäin ministerin ja virkamiesten väliseen vallankäyttöön.

    ”Ei ole tavatonta, että virkamiehet tuovat esiin ongelmia poliitikkojen linjauksissa. Vastuullinen virkamies toimii juuri näin, eikä se tarkoita, että tarkoitusperät olisivat kyyniset. Virkamies myös vastaa perustuslain mukaan toimiensa lainmukaisuudesta. Hän ei saa toimia lainvastaisesti.

    Ristiriitatilanteessa virkamies esittää tyypillisesti vaihtoehtoisia tapoja toimia. Jos virkamies kokee, että häntä vaaditaan toimimaan lainvastaisesti, hänen tulee yksilöidä ja perustella huolensa tarkasti. Jos ministeri edelleen näkee asian toisin, virkamies voi liputtaa asian oikeuskanslerille ja esimerkiksi tarjoutua siirtymään sivuun asian hoidosta. Mitään subjektiivista oikeutta virkamiehellä ei tähän ole.

    Sen sijaan virkamies ei voi jäädä tehtäväänsä ja jarruttaa tai kieltäytyä edistämästä ministerin päättämää toimintalinjaa. Näin Suomen järjestelmä ei toimi. Demokraattisissa vaaleissa valitut poliitikot johtavat ministeriöitä. Kysymys poliittisen vallan ja virkakoneiston välisestä suhteesta on yleisemminkin tärkeä. Se ei myöskään katso puoluekirjaa tai poliittista suuntausta.

    metsä-masa metsä-masa

    Riistakeskuksen kyselyyn tuli vastattua. Omat kokemukset on Kainuusta, jossa suurin osa meidän metsätiloista sijaitsee. Hankalaa- aikaa hirvien kanssa oli parikymmentä vuotta, mutta noin viisivuotta sitten kesällä, alueella alkoi löytymään suden jälkiä, nyt susilaumoja on liikkeellä useamman kerran vuodessa, susien tulosuunnaksi on arvioitu rajantakaisia- alueita ja laumoja.

    En ole susivihaaja, ” kannattaja vain tässä tapauksessa”, mutta joka tapauksessa susista on ollut suuri hyöty tasapainottamassa hirvikantaa. Nähtävästi luonnon voimat ja ruokapula siellä, ohjaa susia Kainuun kautta Ylä-Savoon ja muualle.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Vastasin Riistakeskuksen kyselyyn. Jos en väärin lukenut, niin oli 5 riistakameraa vastaajien kesken arvottavana, joten vetämään laitoin .

    Puuki

    Oikeassa olet Mk . Riistakameroita oli arvonnassa. Linnunpöntöt oli jossain ihan muualla.

    Gla Gla

    Vastasin aamulla. Enää en pääse katsomaan kysymyksiä, mutta eikös siellä tarjottu vaihtoehtoina hirvieläintuhojen vähentämiseen riistapeltoja ja reikäperkausta? Luin jostain, että ruokintapaikka lisää riskiä 1-2 km säteellä, koska houkuttelee elukoita alueelle. Reikäperkaus tekee saman, kun vesakkoa syödään, mutta samalla menee taimikkokin.

     

     

    pystykorvat

    Ai että reikäperkausta – jotain risujen poistamista siellä vaihtoehtona pidettiin. Ei niinkään lampaantalista valmistettua karkoitetta. Nuolukiviä hirvien ohjaamiseksi muualle. Osa kysymyksistä ei hipaissutkaan pohjoisen poikia. Ei ole ollut liiaksi valkohäntiä eikä kauriita.

    Odotellaaan sieltä nyt sitä arpaonnea. Kunnon kameroita näyttivät olevan. Ja lisäksi parinkympin lahjakortteja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hirvisoppaa tarjolla. Viikolla 9 kanta-arviot, sitten sidosryhmien kuuleminen, sitten tavoitteet uudelle 3-vuotiskaudelle. Odotamme hyviä päätöksiä. Jos jossain on ns. hirvityhjiöitä, eikö voitaisi harkita seurueiden yhteistyötä (yhteisjahtia), niin että saalista riittäisi myös tyhjiöalueiden metsästäjille? Ettei sen takia tarvitsisi pitää kantaa liian korkeana toisilla alueilla.

    http://www.metsalehti.fi/artikkelit/teatteria-vai-totisia-tavoitteita/#23e3039d

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    pystykorvat: ”Marjanpoiminta kyllä loppuu niiltä alueilta jotka ekinokokki saastuttaa. Ihmisellehän tuo loinen on sitten viimeinen niitti jos sen saa.”

    A.Jalkanen: ”Se on myyräekinokokki jonka väitetään leviävän marjoista, mutta todettuja tapauksia ei juurikaan ole. Suomessa ei kai vielä yhtään tapausta. Tarttuu useimmiten kai omasta koirasta, jos oikein muista. AC korjaa jos meni väärin.”

    Oikein meni. Myyräekinokokista antoi eviran yksikönjohtaja oksanen lausunnon jo kymmenen (10) vuotta sitten (metsästäjä 3/2011, sivu 30): ”…Marjanpoiminnan ja syönnin yhteyttä ihmisten ekinokokkitartuntoihin ei ole osoitettu, ja niistä varoittelu on Keski-Euroopassakin vähentynyt epidemiologisen tietämyksen myötä…”

    Se epidemiologinen tietämys kertoo, että se tartunta saadaan juurikin, kun erehtyy syömään ekinokokkisen koiran paskaa. Sitä ennen koiran on pitänyt syödä ekinokokkinen myyrä. Ja on pitänyt unohtaa se koiran madottaminen. Se epidemiologinen tietämys kertoo edelleen, että myyräekinokokkoosin oireeton itämisaika on kymmeniä vuosia ja että ne tartunnat on useimmiten saatu varhaislapsuudessa, jolloin ihminen on vielä holtiton (saattaa syödä koiranpaskaakin). Etelä- ja keski-euroopassa loista on kaikkialla, mutta vain keskimäärin 100 ihmistä saa vuosittain tartunnan. Kaikki pystytään hoitamaan. Pysyy lääkkeellä oireettomana.

    Meillä saa puutiaisaivokuumeen myös vuosittain 100 ihmistä, joista keskimäärin yksi kuolee ja yksi joutuu loppuiäkseen hengityskoneeseen (hoitoaika keskimäärin 10 vuotta, kunnes kuolo korjaa). Ja tämän puutiaisaivokuumeen reservuaari on metsämyyrä, jonka tärkeimmät kannansäätelijät ovat kettu ja näätä. Pienpetojenmetsästyksenharrastajat ovat onnistuneet puolittamaan kettukannan viimeisen kolmenkymmenen (30) vuoden aikana, jona aikana tuo TBE on räjähtänyt silmille.

    Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta alkaa vuodesta 1995 ja se kertoo, että sinä vuonna on ollut viisi (5) puutiaisaivokuumetapausta suomessa. Kettujen (myyräkannanpäärajoittaja) tappo nostettiin juuri 80-90-lukujen taitteessa muutamassa vuodessa 80-luvun 20000 ketun vuositappotasolta tasolle 60000 vuodessa. Ilman massiivista ja kallista rokotusoperaatiota tuota TBE:tä olisi nyt vähintään 1000 tapausta vuodessa. Ja jos eduskunnasta löytyisi vähäisintäkään aivotoimintaa, niin myyränsyöjät (kettu, näätä, minkki, supikoira…) rauhoitettaisiin välittömästi. Siitä muutama vuosi eteenpäin meillä ei olisi lainkaan punkkivälitteisiä myyrätauteja eikä myyräkuumetta.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Näin. Mutta otsikkoon liittyen, kuuluu myös hyviä uutisia: MTK vaatii MMM:ltä lakien muuttamista niin että maanomistajien ja muiden sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia kannansäätelyssä parannetaan.

    Planter Planter

    ”MTK vaatii MMM:ltä”

    Jassoo, saman puolueen metsästäjät lähettävät taas terveisiä toisilleen median kautta, että näyttäisi jotain tapahtuvan. Ei mitään uutta.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/hirvituhot-hirvitt%C3%A4v%C3%A4t-mets%C3%A4nomistajien-nokkamiest%C3%A4-1.130940

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 1,096)