Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Planter Planter

    Ohjeitakin on tullut annettua MTK:lle, miten voisi toimia jämäkästi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Visakallo Visakallo

    Jotain perin ihmeellistä hirvimäärien säätelyssä tuntuu vain olevan. Nytkin on työmaana viiden hehtaarin nuori männikkö, jossa on talven jäljeltä hirvenjätöksiä muutaman metrin välein. Kyllä se kaatolupien puolittaminen täällä näkyy tulosta tuottavan!

    Metsuri motokuski

    Meillä vahvistettiin kannaksi 2,5 /1000ha. Nyt se on 3,1 joten talkoot jatkuu ensi syksynä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/hirvet-ja-huono-uudistaminen-syovat-metsien-kasvun-pohjois-ruotsissa/#23e3039d

    Pohjois-Ruotsi on käytännössä muuttunut riistatalousalueeksi, eli hirvien ja porojen laitumeksi. Varsinais-Suomessa ja osassa Hämettä taidetaan myös olla aika lähellä tätä tilannetta? (Vaihdetaan vain poron tilalle valkohäntäpeura.)

    Tarvittaisiinko ruohonjuuritasolta lähtevä muutos: metsästyksen vuokrasopimusten uudelleen neuvottelu ja niihin ehdoksi, että sidosryhmien kantatavoitteet on otettava huomioon? Jos näitä tulisi tarpeeksi per hirvitalousalue,  se riittäisi.

    Toinen keino olisi ylhäältä alaspäin säätely. Esimerkiksi voitaisiin muuttaa ARN:n toimintaa siten, että metsästäjien edustajat tekevät esityksen 3-vuotiskauden hirvieläinkantojen tavoitteiksi ja sidosryhmät päättävät sen pohjalta.

     

    Tappikarsinta

    Kirjoittelussa mainittiin, että hirviogelmaan ratkaisu on vuokrasopimus. Olen samma mieltä. Nykyisin riistamiehet perustelevat sopimuksen vastikkeettomuutta aivan oikeutetusti sillä, että he pitävät hirvet ja muut otukset sellaisella tasolla, että eläinten aiheuttamat haitat vähenevät olennaisesti.

    Sopimuksissa on kysymys niin metsästäjien kuin metsänomistajien oikeuksista. Sopimuksissa ei metsänomistajan oikeuksia ja siten metsästäjien velvoitteita ole avattu, yksilöity ja sidottu johonkin objektiivisesti todettavaan kriteeriin. Sopimuksissa tulisi sopia, paljonko eläimiä tulee kunakin vuonna ampua, jotta päästään yhteisesti sovittuun tavoitteeseen. Mikäli metsästäjät eivät pääse tavoitteeseen, siitä tulee määritellä sopimuksessa mitä sitten tehdään.

    suorittava porras suorittava porras

    Kunhan ensin saadaan selville hirvien oikea määrä . Sitä on vuosikymmenet vaihtelevalla menestyksellä yritetty. Seurakohtaisesti mahdoton rasti ja vaarana on ,että mahdolliset sanktiot kohdistuisivat vain talvehtimisalueiden  seuroihin ja muualla ”tavoite” olisi alitettu reippaasti.

    Meillä muuten jäi talvehtimaan alle 2 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. On vara vähän kasvattaa kantaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hirvieläinkantaa on mahdotonta määrittää kovin pienelle alueelle ja tarvittava kaatojen määrä riippuu niin paljon tilanteesta, että ei niitä oikein voi sopimuksiin laittaa. Juuri siksi ehdotankin että sopimusten täyttymistä tarkasteltaisiin koko hirvitalousalueella, ja jos suuntaa pitää korjata, ohjaus tulisi alueelliselta riistaneuvostolta rhy:n kautta seuroille. Tämähän on kai kantava ajatus jo nyt, mutta se ei ihan toteudu käytännössä kaikin paikoin. Ihan aluksi alueen tavoitteet pitää määritellä niin, että metsätaloutta on mahdollista harjoittaa, kuten useimmilla alueilla jo tehdäänkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Ruotsin maatalousyliopisto on tutkinut hirven vaikutuksen puuntuottoon kolmen pohjoisen läänin alueella (löytyy Uutiset ja blogitosiosta päiväyksellä 14.4.2021 9:30). Sadan vuoden tarkastelujaksolla ( männyn kiertoaika pohjois-ruotsissa) kasvutappio on seitsemänmiljoonaa (7000000) kiintokuutiometriä vuodessa, seitsemänsataamiljoonaa kiintokuutiometriä koko kiertoaikana. Jo sellun hintana tuo tappio on yli 1000 miljoonaa euroa vuodessa.

    Meillä vastaavia alueita löytyy vähintään kymmenen (holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen aiheuttama kasvutappio vähintään 70 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa).

    Ja mitä hirviin tulee, niin hirvet pois puuntuotantoalueelta.

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 1,096)