Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • mehänpoika

    Koska hirvi on puuntuotantoalueella selvä vahinkoeläin ,tulisi se ottaa huomioon, kun päivitetään hirvikannan hoitosuunnitelmaa ja metsästyssäädöksiä.

    Kun otetaan huomioon myös hirvikannan  haitalliset vaikutukset metsien monimuotoisuuteen, hiilinieluun ja ilmastonmuutoksen sopetumiseen, pitäisi hirvien tarpeellisuutta arvioida yksinomaan jajin säilymistä ajatellen.

    Jean S

    Olen muistaakseni ehdottanut, että riittävän suuri metsänomistajajoukko tekee vuokrasopimuksiinsa irtisanomisuhkaisen (hyväksy tai sopimus loppuu) ehtomuutoksen, jonka rakenne on se, että

    – jos xxx-neuvoston hyväksymä kantatavoite (tai todellinen kanta, mutta sitä on hankala osoittaa) alueelle on X hirveä ja Y peuraa per pinta-ala, vuokra on ei mitään

    – jos kantatavoite on X+1 tai Y+1, vuokra on 50 euroa/ha/vuosi

    – jos kantatavoite on X+2 tai Y+2, vuokra on 150 euroa/ha/vuosi

    ja niin edelleen.

    Ideaa saa vapaasti kehitellä edelleen.

    suorittava porras suorittava porras

    Janne voi jatkaa ideointia siitä ,miten luotettava kanta-arvio kussakin tilanteessa eri vuodenajat huomioon ottaen saadaan aikaan. Eihän metsästäjät ilmoita yhtään sanktiorajan ylittävää elukkaa , jos sellainen raja määritellään. Sen jälkeen ollaan arviointien suhteen ihan tuuliajolla. Muut tahot eivät kykene hirviä laskemaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riittäisikö se, että metsästysvuokrasopimuksiin lisättäisiin pykälä, jonka mukaan sopimus on voimassa vain jos seurat sitoutuvat kaatamaan hirvieläimiä vähintään sen määrän ja saaliseläinten rakenteen, joka tarvitaan alueellisen riistaneuvoston asettaman kantatavoitteen saavuttamiseksi. Mikäli seura ei jostain syystä pysty toteuttamaan sitoumustaan, maanomistajilla olisi oikeus järjestää lisäjahtia sopivaksi katsomallaan tavalla, esimerkiksi ruokintapaikkoja ja riistapeltoja hyödyntäen.

    Tämän lisäksi ARN:in päätäntää korjattaisiin niin, että sidosryhmien tahtotila tulisi myös päätökseksi.

    jees h-valta

    Olettaisin että lentolaskenta sujuu sentään lähes keneltä vain normaalit näkimet omaavalta. Voisi ollakin aivan tervettä että laskenta suoritettaisiin puolueettoman viranomaistahon toimesta. Mielellään virkavastuulla. Eihän tämä ainakaan hyvää kuvaa anna toiminnan laadusta jos metsästäjät valvovat omaa intressiään ilman mitään valvontaa. Olemme olleet vuosikymmeniä täysin hakoteillä.

    Gla Gla

    Olisi hienoa, jos aiheseen hyvin perehtynyt suorittava porras esittäisi joskus konkreettisia keinoja, millä tilanne saataisiin hallintaan. Toistaiseksi kommenteissa on esitetty vain sitä, millaisia ongelmia ratkaisuesityksiin liittyy. Se ei vaadi osaamista.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Nykyinen järjestelmä toimii siellä ,missä yhteinen tahtotila asioiden hoitamiseen on olemassa . Sitä tahtotilaa olen kannustanut tavoittelemaan. Työkalut kannan hallintaan ovat olemassa . Ilman toimivaa yhteistyötä työkalut eivät toimi. Pakko ei ole paras mahdollinen konsultti asioita edistämään.

    Gla Gla

    Olen lukemattomia kertoja kertonut, että maanomistuksen puolesta tahtotila on olemassa. Sidosryhmäpalavereissa on kuitenkin näkemykset jyrätty. Millä metsätaloudeharjoittaja voi vastapuolen tahtotilaan vaikuttaa?

     

     

    suorittava porras suorittava porras

    Ehkä kannattaisi ottaa käyttöön ensiksi ”vastapuoli”-termin sijaan yhteistyötaho ja muuttaa suhtautumista toiseen osapuoleen.

    Olin itse 70-80  – luvuilla täsmälleen vastaavassa tilanteessa hirvien suhteen ,kun Gla . Murheita riitti pelloilla ja metsissä. Lähdin kuitenkin omalla kohdallani hakemaan ratkaisuja yhteistyön kehittämisestä seurojen kesken ja metsästystä haittaavien rajojen ja rajoitusten vähentämisestä . Yhteislupa ja paikkakunnan seurueiden metsästystavoitteiden laatimiset ja suunnitelman toteutumisen seuranta saman pöydän äärellä  ovat auttaneet tilanteen hallinnassa jo 30 vuotta. Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään kolme kertaa vuodessa. Yllätyksiäkin on toki tästä huolimatta tullut ,mutta ne on saatu nopeasti hoidettua toimivan yhteistyön myötä. Riistahallinnon kehittämät uudet työkalut ovat vain parantaneet toimintamahdollisuuksia.

    Tällä palstalla on kovasti kritisoitu juuri näitä työkaluja ,jotka toimivat suurimmassa osassa maata hyvin ja nimenomaan siellä ,missä yhteistyö on kitkatonta. Hyvistäkään kaluista ei ole apua ,jos yhteistyö ei toimi. Panokset kannattaiskin suunnata enemmän yhteistyön kehittämiseen ,kun toimivien elementtien saattamiseen kyseenalaisiksi.

    jees h-valta

    Miten ihmeessä joku voi olla noin idiootti että kehuu suurimmassa osassa maata asioiden hirvieläinsääntelyn suhteen olevan hyvän? Pitää kyllä jo ihmetellä tosiaan missä tällaisen näkimet itsellään ovat?

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 1,096)