Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 761 - 770 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Visakallo Visakallo

    Totesin eilen hirvilauman pitäneen tällä kertaa kolmen hehtaarin kuusentaimikkoa talvilaitumenaan. Kaikki lehtipuu oli tarkasti syöty, ja alue on nyt polkuja täynnä. Olen toki tyytyväinen, kun säästyin raivaukselta. Monimuotoisuus kun oli muuttunut hirvenpaskaksi.

    MaraKet

    Gla,

    Kahdelta kyselin minäkin samaa asia. Toinen toisti sanaa alkuperäislaji ja toinen kertoi että hirvet lisäävät monimuotoisuutta. Uskomattomaltahan se tuntui kun vielä kertoivat että perustuu tutkimukseen. Suomen metsäntutkimuksesta pitäisi kohta olla todella huolissaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    MaraKet, mielellään tutustuisimme tutkimukseen joka osoittaa hirvien monimuotoisuutta lisäävän vaikutuksen!

    MaraKet

    No eihän sellaista kai olekaan. Mutta sellaiseen vastaaja vetosi.

    Orfeus

    Maatalousministeri Lepän kanta on selkeästi 3 hirveä/ha ja näkemys, että sakolaiset ja lapualsuset ovat parhaita kannanhoitajia. Häntäkin pitäisi vain muistuttaa asian eteenpäin viemisestä. Alueellisten riistaneuvostojen sidosryhmien kuulemistilaisuudet ovat yhtä tyhjän kanssa. Turussakin viimeksi toki hirvimääristä neuvistossa äänestettiin, mutta eipä vaikuttaneet metsänomistajien, viljelijöiden ja liikenneviranomaisten todistelut ylisuurten hirvimäärien pienentämiseen. Maakuntalehden palstoilla sitä sitten purnattiin. Peuramäärät ovat lounaassa karanneet täysin kontrollista.

    Planter Planter

    ”Maatalousministeri Lepän kanta on selkeästi 3 hirveä/ha”

    Sitä luokkaa se tuntuu olevan, saisi olla pienempi. Kyse lienee hirvien taimikkotiheydestä. Ainakin täälläpäin hehtaarin taimikosta tapaa melkein aina 3 hirveä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Maaliskuussa 2021 yli neljänneksessä Suomen hirvitalousalueista hirvikannan tavoitetasoja nostettiin. Lisäksi meillä on useita maakuntia, joissa edellisen kauden korkean kantatavoitteen laskemista ei tehty.”

    Joko nyt alkaa vaikutusmahdollisuudet parantua, kun MMM käynnistänee lähiaikoina säädösten valmistelun?

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000007966999.html

    Planter Planter

    ”Joko nyt alkaa vaikutusmahdollisuudet parantua, kun MMM käynnistänee lähiaikoina säädösten valmistelun?”

    Ei ala, eikä käynnistäne. Tämä MTK:n kirjoitus oli HS lukijoille tarkoitetulla mielipidepalstalla. Ei se tietenkään johda mihinkään. Mekin olemme sentään saaneet aikaan kansanedustajien kautta nipun lakialoitteita, eivätkä nekään ole johtaneet eivätkä johda mihinkään.

    On aika erikoista, että metsänomistajien etujärjestön vaikuttamiskanava on mielipidepalsta. Muut etujärjestöt ajavat jäsenistönsä etuja vähän eri tasolla, eri tavoilla ja erilaisin saavutuksin.

    Kymmenen vuotta sitten jo MTK ilmoitti, että tavoite on 1-2 hirveä / 1000 ha, se oli silloin aivan selvää. Sittemmin on siirrytty selittelylinjalle. Onhan tilanne parempi kuin kaikkein pahimpaan aikaan ja parempi kuin Ruotsissa, vaikka tilanne on huonompi kuin kymmenen vuotta sitten.

    Näkyy riistakeskuksen tavoite ainakin vuoteen 2025 asti olevan hirvikannan pitäminen 100 000 tasolla, MTK saattaa ”jyrähtää”.

    Gla Gla

    Kutsu webinaariin 2.6.2021: Hirvieläinten vaikutuksia yhteiskuntaan, elinkeinoihin ja ekosysteemiin

    https://www.lyyti.fi/p/Hirviwebinaari_0426

    Visakallo Visakallo

    Hirvet eivät tee pesää, mutta vakituisia oleskelupaikkoja niillä näkyy olevan. Osuin eilen raivatessa aivan metsätien laidassa olevaan männyntaimikon ja koivuntaimikon rajalla olevaan ojitettuun notkoon. Erikokoisia makuupaikkoja oli useita, ja maapoja oli niin paskaa täynnä, ettei siellä meinannut pystyssä pysyä. Lähes kaikki ympärillä olevat männyt ja koivut oli katkottu ja syöty kasvatuskelvottomiksi. Joitakin kuusia pystyi jättämään. Ilmeisesti pohjoistuulelta suojaava mäenrinne ja hyvä näkyvyys ympäristöön sekä monipuolinen ruokapöytä olivat ratkaisseet paikanvalintaan.

Esillä 10 vastausta, 761 - 770 (kaikkiaan 1,096)