No nyt Puunhalaaja virkosi oikeelle asialle! Mehtäukko on perin suivaantuneena seurannut pirullista huvitupruttelua kun samaan aikaan työkone,- ja autonmoottorit kusetetaan urealla ja hiton hiukkasloukuilla. Peri-aatteessa hyvä, mutta kun huvitus on ykköstä. Eikun savutussanktiot päälle niin pullingeille kuin moot.kelkkakisoille.

Ootte kyllä aika sekasin. Järjellinen keskustelu lienee mahdodonta. Koskee aika montaa, pl. Gla.

Ylermi. Turvekauppas Oulusta.

Hemputtaja, Destia on yksityinen yritys. Ei valtion virasto tai liikelaitos.

Löytyihän aine, johon ilman hiilidioksidi näyttäisi sopivan erinomaisesti, jopa täydellisesti. Kun ei vain tulisi pulaa hiilidiksidista.

Kemia kykenee yleensä muuttamaan sellaisia aineita toisiksi kuin luontokin. Toisin sanoen luonnon reaktiot ovat määrätyissä suhteissa oalautuvia. Hiilivedyn yhtyessä happeen syntyy hiilidioksidi, joten lienee todennäköistä, että hiilidioksidista kyetään tekemään hiilivetyjä.

Hiilivedyn palaessa syntyy myös energiaa. Sen energian voimalla automme kulkevat ja talomme lämpenevät. Suurella todennäköisyydellä tuon hiilidioksidin muuttaminen takaisin hiilivedyksi vaatii energiaa ja juuri sen määrän, joka päinvastaisessa reaktiossa tuotettiin. Ja lisäksi tietysti hyötysuhteesta johtuvan lisän. Eli tuo radion mainitsema reaktio onkin käytännössä vain yksi tapa säilöä energiaa.

Siitä huolimatta kyseinen ajatus saattaa olla hyvin kannatettava. Rakennetaan dioksidia poistokaasuna tuottavan tehtaan viereen laitos, jossa poistokaasut muutetaan hiilivedyksi ja tämän viereen polttoaineena käytettäväksi Ja lisätään tähän vielä ydinvoimalaitos, jolla tuo tapahtuma energisoidaan. Alkuperäinen tuotantolaitos ei aiheuta muutoksia ilmakehän hiilidioksiiåitoisuuteen.

YleAreenassa oli eilen juttutuokio metsien käytön hiilinieluvaikutuksista. Haastateltavina oli 2 tutkijaa, toinen Lukesta  ja toinen H:gin Yo:n ympäristöpuolelta  (tjsp) .

Aika paljon tuntui heillä olevan yksimielisyyttä Suomen tilanteesta ; ei ihan joka asiassa kuitenkaan.

H:gin herra oli mm.sitä mieltä, jotta saataisiin heti hiilinielua lisättyä, pitäisi jättää hakkuut vähemmälle koska siten metsä kasvaa enemmän ja sitoo eniten hiiltä.  Ja että todella vanhat metsätkin sitoo hiiltä ja lahopuuta tulee tarpeeksi kun kiertoaikaa pidennetään. Rakennuspuuta pitäisi lisäksi käyttää enemmän.    Minusta siinä on ristiriita, jos jätetään metsät hoitamatta ja harvennuksen tekemättä, niin ei rakennuspuun määrä metsissä lisäänny vaan vähenee.   Sama juttu hiilensidonnan kannalta nuoremmissa metsissä; jos jätetään kasvamaan paljon biomassaa, niin suht. aikasin alkaa puut kuolla pystyyn ja lopulta lahoaa tuottaen lisää c02:a ilmaan.   Jos esim. kuusikkoa ei harvenneta ollenkaan, on aluksi puun kokonaiskasvu hyvällä mallilla mutta jo 70-vuotiaassa metsässä on siihen mennessä n. 1/3-osa puuston kok.kasvusta ehtinyt kuolla.  Suurin osa jo lahonnutkin ja aiheuttanut lisäpäästöjä.  Ylitiheys supistaa kasvavia latvuksia. Ei siinä hiilinielukaan loppupeleissä kasva, kun kasvu keskittyy risupuuhun ja isot puut kituuttaa  hengissä selvitäkseen.

Sellun tekoa pitäisi kuulemma vähentää ja samalla fossiilisten raaka-aineita korvata uusiutuvilla.   Esim . yksi metsäyhtiö käyttää nyt 9 % sellusta täysin kierrätettäviin kartonkeihin, jotka korvaa muovituotteita. Kohta se osuus lisääntyy 15%:iin. Moniin muihin uusiin tuotteisiin sellua jo käytetään ja varmaan käyttö on lisääntymään päin niissäkin.

Kysymyksen täällä puun käytön vähentämisen korvautumisesta muualla ko. henkilö osittain väisti toteamalla vessapaperin yms. teon sopivan paremmin jonnekin etelän maihin.  (Eikä käyttää pitkäkuituista sellua siihen) . Pitkää kuitua käytetään kuitenkin pääasiassa juuri pakkaustuotteiden eikä huussipaperin valmistukseen, niin ainakin olen kuullut joskus.   Sademetsien hävittäminen oli kuitenkin huono asia myös hänen mielestään.