Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,061 - 1,070 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Jos puun käyttöä lisätään, niin öljyn ja kivihiilen käyttöä voidaan vähentää .  Luonnonsuojelua on jos esim. muovin käyttöä saadaan vähennettyä.  Se on paljon haitallisempi luonnonkierrossa kuin CO2.

    Juomavedessäkin on muovia ja jokainen juo ja syö sitä mikromuovia sisuksiinsa n. 1/4 kg /vuosi.

    Metsäalaa on lisätty maailmalla 17 vuoden aikana Amazonin sademetsän aluetta vastaavan pinta-alan verran. Kiinassa ja Intiassa kuulemma istutettu lisää ja paljon.  (Yle 1 radio).   Samaan aikaan raivataan muuhun käyttöön etelässä metsiä sen verran, että n. 1/3-osa hiilipäästöistä aiheutuu siitä.

     

     

    MaalaisSeppo

    Nykyinen ja nopeasti kasvava ihmispopulaatio edellyttää merkittäviä hiilidioksidipäästöjä pärjätäkseen edes joten kuten.

    Jätkä

    Mutta – Mitäs tapahtuu, kun hiiltä sidotetaan vanhoihin puihin  / metsiin? Samaan aikaan kouhotetaan lahopuun lisäämisestä metsiin, eli suojellaan pystyyn kuolleita puita, jätetään maapuita, aukkoihin tehdään hylkyleikkoja lahoamaan.

    Eikö lahoavasta puusta irtoa….. ?

    Vanha metsä / puusto muuttuu päästölähteeksi, eli se pitäis nopeasti hävittää ja alue asfaltoida… ?

    Ei mitään tolkkua. ”Asiantuntijat vetävät kuka mihinkin suuntaan, mielellään sellaiseen, johon vetäjiä ei vielä ole. Ja EU on mukana kaikessa mahtavuudessaan. Tämä ei voi päättyä hyvin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jätkä on oikeassa. Samalla metsäkuviolla ei voi maksimoida yhtä aikaa hiilinielua/puuta ja monimuotoisuutta. Noita tavoitteita pitää tavoitella laajemmalla aluetasolla ja pitemmällä ajanjaksolla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarin mielipideosastolla tänään asiaa kiertoajoista ja Metsähallituksen hakkuista. Kopioin sen tähän vähän luvattomasti, kun osalla se jää muuten maksumuurin taakse.

    Päivän lehti 24.6.2019    |   Lukijan mielipide

    Puun tarjonnan lisääminen on perusteltua ilmaston näkökulmasta

    Tutkijat ja Suomen ilmastopaneeli pitävät kiertoajan pidentämistä tehokkaana keinona lisätä hiilen sidontaa metsätaloudessa ja näin huomioida ilmastonmuutos osana metsien käsittelyä.

    WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu kritisoi kirjoituksessaan (HS Mielipide 19.6.) yhteiskunnan harjoittamaa metsäpolitiikkaa, jonka pyrkimyksenä on ­ollut kasvattaa puun tarjontaa. Kuntun mukaan hakkuut ovat kestämättömiä myös ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

    Tiedämme, että tarjonnan kasvu johtaa puun reaalihinnan laskuun, mikä pidentää taloudellisesti optimaalista kierto­aikaa. Metsähallituksen hakkuiden vähentäminen lienee perusteltua yksityisen metsänomistajan näkökulmasta, koska se johtaa tarjonnan vähenemiseen ja puun hinnannousuun.

    Hinnannousu kuitenkin lyhentäisi kiertoaikoja muualla metsätaloudessa, mikä ei tukisi ilmastopoliittisia tavoitteitamme.

    Tutkijat ja Suomen ilmastopaneeli pitävät kiertoajan pidentämistä tehokkaana keinona lisätä hiilen sidontaa metsätaloudessa ja näin huomioida ­ilmastonmuutos osana metsien käsittelyä. Puun tarjonnan lisääminen toteuttaa tämän tavoitteen.

    Lauri Tapio

    kenttäpäällikkö, MTK ry

    Kommentti.”Tiedämme, että tarjonnan kasvu johtaa puun reaalihinnan laskuun, mikä pidentää taloudellisesti optimaalista kierto­aikaa. ” En ole metsäekonomisti, mutta onko todella näin? Optimaalinen kiertoaika riippuu arvokasvusta, joka on kasvu x puun hinta. Jos puun hinta laskee, myös arvokasvuprosentti kiertoajan lopulla laskee, jolloin metsikkö on kannattavinta uudistaa. Jos taas arvokasvu pysyy korkealla, metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen.

    Otsikosta olen kyllä samaa mieltä: ehdottomasti kannattaa lisätä puun tarjontaa. Uusien tuotteiden ja käyttötapojen myötä voi hintakin nousta, kun ollaan kärsivällisiä. Onhan nyt jo tulossa hiilimarkkina, muodossa tai toisessa.

    hemputtaja

    YLE:n uutisvahdissa oli tänään tänään uutispätkä, jossa oli kerrankin kerrottu miten asia oikeasti makailee. Tunnustettiin, että päästöjen suurin syyllinen on ihmispaljous, joka jatkuvasti kasvaa. Lisäksi ruotsalaiset olivat tehneet laskelman, jonka tulos oli, että lapsen teko se vasta ympäristöä kuormittaakin.

    Suomen metsistä tuossa ympyrässä on aika turha vaahdota. Unohdetaan nätisti myös miten metsä ovat turvonneet. Vuonna 1976 puuta piti löytymän Suomesta 1 500 milj. m3 ja satsi oli turvonnut n. 2 300 milj. m3:n vuoteen 2013 mennessä.

    Noissa kahdessa luvussa pitäisi olla miettimistä hiilen nielijöille ja miksei myös jatkuvan kasvatuksen autuutta ylistäville ja metsänhoitomenetelmien moittijoille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kerrankin hemputtajan kanssa samaa mieltä, ja väestöasiakin on meillä ns. hoidossa. Kun vain ei tulisi työvoimapula ja pula eläkkeen maksajista…

    MaalaisSeppo

    Kiertoajan kasvattaminen hiilisidonnan edistäjänä on järjetön ajatus. Käsittääkseni puu sitoo kuutiometriä kohden saman hiilimäärän nuorena ja vanhana.

    Tehtaat nielevät saman, markkinoista riippuvan puumäärän joka tapauksessa. Jotkut voivat tietysti kasvattaa puitaan vanhemmiksi ja pitää sitä ympäristötekona. No vajeen paikkaa toinen mo tai tuonti. Ilmaston kannalta 0-summapeli.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olli Tahvonen tuli sensuroiduksi Helsingin yliopistolla. Me ei sellaiseen sorruta, vaan julkaistaan kritiikki Luken vertailutasolaskelmasta! Kritiikki kohdistuu laskelmaan valittuun korkotasoon ja valittuun uudistettavan metsikön minimiläpimittaan. Aiemmin oli laissa/asetuksessa minimiläpimitta ja kun se poistui, voitiin päätehakata nuorempia metsiä. Samaan suuntaan vaikuttaa laskelmassa korkea korkotaso: metsiä hakataan nuorempina. Siispä Luken laskelmassa on Tahvosen mielestä yliarvioitu tulevat hakkuumahdollisuudet ja aliarvioitu hiilinielu.

    Onko tästä sitten haittaa? Laskelmahan saattaa noilla spekseillä vastata paremmin todellista tilannetta, eli metsiä halutaan nyt hakata entistä nuorempina, kuten Metsähallituskin ilmeisesti jo tekee. Mutta jos yltiöoptimistisiin hakkuumahdollisuusarvioihin pohjataan isoja investointeja, joille ei sitten raaka-ainetta riitäkään, tai metsänomistajat eivät ehkä halua puuta myydä, vaan seisottaa metsiä hiilinieluina. Ulkomaiset sijoittajat saattaisivat vaatia korvauksia, tai ainakin rahat takaisin. Entä olisiko hyötyä? Ehkäpä se, että jos hiilinielu arvioidaan varovaisesti, päästään helpommin vertailutason yli, varsinkin jos puuston kasvua saadaan samaan aikaan lisättyä.

    https://www.vihrealanka.fi/juttu/professori-luken-korjattu-hiilinieluarvio-yliarvioi-edelleen-hakkuut

    https://www.vihrealanka.fi/juttu/epäily-hiilinielukritiikin-vaientamisesta-kuohutti-yliopistolla

     

    MaalaisSeppo

    Höpöti höpöti. Ei puun myyjä päätä, minkä ikäisenä keskimäärin puut hakataan. Ei myöskään korkotasosta. Ylimarkkinatilanteessa ostaja päättää hakkuu määrän. Keskimääräinen metsän tuoton korkotaso selviää jälkilaskennassa.

    Hiilinielulaskennassa käytetty tulevaisuuden laskennan korkotaso on spekulaatiota. Hakkuiden määrään  se ei vaikuta mitään niin kauan kuin ylitarjontatilanne jatkuu, ja jatkuuhan se.

Esillä 10 vastausta, 1,061 - 1,070 (kaikkiaan 6,476)