› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,621 - 1,630 (kaikkiaan 6,478)
1 2 3 … 162 163 164 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 14.11.2019, 08:17

    Luken touhut ovat sutta ja sekundaa ja koko koohotus voitais jo lopettaa suomen osalta tähän. Piiperot sekoaa kohta omaan koohotukseensa ja mielenterveyshoito tulee kalliiksi.

    Kurki 14.11.2019, 08:58

    Juuri näin. Olen kuuluttanut jonkun muun tahon esim. Metsäkeskukset tekemään näitä hiilinielulaskelmia rinnalle.

    Ensiksi saattaa hiilipäästöjen periaatteet ”kenelle kuuluvat” yhdenmukaisiksi ja tarkoitan hiiltä sisältäviä tuotteita kuten öljyä ja puutuotteita.

    Esimerkiksi kun kaikkia öljyn hiilidioksidipäästöjä ei lasketa tuottajamaan päästöisi kuin vain oman kulutuksen osalta, niin vientiöljyn päästöt lasketaan sitten käyttäjämaiden päästöiksi. Samoin Suomen metsäjalosteiden osuutta esim sellu kokonaan ei tule laskea Suomen päästöiksi kuin vain Suomen oman käytön osalta ja sitten vienti niiden käyttäjämaiden osuudeksi.

    Laittamalla periaatteet yhdenmukaisiksi jo nyt Suomen koko kasvihuonekaasutase on ylijäämäinen.

    Planter Planter 14.11.2019, 10:38

    Täysin samaa  mieltä kuin Kurki. Olisi pitänyt ja pitäisi saadaa päästöjä aiheuttavien raaka-aineiden tuottamis/jalostamis/käyttö-ketjujen käsittely yhdenmukaiseksi.

    Jos Saudit pumppaavat öljyä, Suomalainen Neste jalostaa sen ja Ruotsalainen autoilija käyttää, niin Ruotsalainen on vastuussa polttoaineen päästöistä.

    Jos Suomi hakkaa puuta, jalostaa selluksi ja vie Saksaan, niin Suomi on vastuussa Saksalaisen käyttämän sellun päästöistä.

    Jos Venäläinen hakkaa puuta, vie Suomeen, Suomi jalostaa selluksi ja vie sellun Saksaan, ei kukaan ole vastuussa käytetyn sellun päästöistä.

    Ei tämä nyt ole järkevä, reilu eikä oikeudenmukainen tapa, ehkä se olisi ymmärretty EU:ssa.

    Sen sijaan, että olisi lähdetty korjaamaan epäoikeudenmukaista periaatetta, on maa- ja metsätalousministeri(ö) määrännyt Luken tekemään sellaiset laskelmat, että hakkuita voidaan lisätä. Reilut 80 miljoonaa kuutiota voidaan hakata vuodessa ja siitä huolimatta nielu hyvää tulee lisää koko ajan. Ei taida onnistua todistelu.

    MMM:n porukka, Luke mukaan lukien, yllätettiin housut kintuissa. Luke vetäisi hädissään housut ylös, mutta ministeri ja valiokunnan puheenjohtaja ihmettelevät edelleen housut kintuissa, mitä on tapahtunut.

    Remie 14.11.2019, 10:39

    Nyt puhutaan niin suurista asioista ja tonnimääristä että pitää muistuttaa eräs tosiasia mieleen.

    Jos nuo mijardit tonnit ovat todellisia lukuja  niin ilmassa itää olla melkoisia kokkareita. Jos taas nuo miljardit tonni ovat 0,028 % eli 280 miljoonasosaa tilavuudesta.

    Eikä kannattaisi puhua oikeista luvuista jotta keskustelijat olisivat perillä mistä keskustellaan. Hiilidioksidin määrää ilmakuutiossa ja kuinka paljon kuuluu olla ja kuinka paljon on lisääntynyt, mikä on Suomen osuus tuosta hiilidioksidi määrästä.

    Lienen keskustelijoista ainoa joka on työkseen käsitellyt noin suuria lukuja absoluuttisella tarkuudella. Muistan myös Windows järjestelmän pilkkuongelman, kuen väännön siitä mistä luvut lasketaan. Alkaako luku 0 vai ykkösestä vai -yhdestä. Ei ihan mitätön ongelma.

    Hiilidioksidia esiintyy Maan ilmakehässä luontaisesti pieninä pitoisuuksina. Hiilidioksidin luontainen pitoisuus ilmakehässä vaihteli vuorokauden ja vuodenajan mukaan ollen keskimäärin 0,028 % eli 280 miljoonasosaa tilavuudesta. Vuoden 2019 lopulla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on keskimäärin 0,04 % (411 ppm).[2]

     

    Puuki 14.11.2019, 11:19

    Keväällä ja kesällä CO2-määrä ilmassa taas vähenee hyvin paljon alueilla  joissa kasvaa metsää. Pääasiassa happea tulee tilalle.     Suomen metsien kasvu on muuttunut 70-luvun n. 60 milj. motin, 80-luvun 70 milj. motin ja -90 luvun puolivälin 80 milj. motin vuosikasvusta nykyiseen n. 110 milj. mottiin vuodessa.   1/3-osa lisäkasvusta johtuu lämpenemisestä ja CO2:n lisääntymisestä, 2/3-osa metsänhoidosta ja jalostuksesta.

    uudehko metsänomistaja 14.11.2019, 11:57

    Olen samaa mieltä Luken kelvottomuudesta hiilinielun matemaattiseen käsittelyyn. Tarvittaisiin puolueettomia matemaatikkoja ei etukäteen lopputulokseen sitoutuneita ”tutkijoita”, joiden haparoiva yritys näyttää olevan sellaisten oletusten ja laskutavan etsintä, jolla päästäisiin noihin etukäteen päätettyyn haluttuuyn lopputulokseen. Tuollaiset ”Luket” häpäisevät sekä suomalaiset poliitikot, että luottamuksen suomalaisten rehellisyyteen.

    uudehko metsänomistaja 14.11.2019, 12:12

    Hyväksyn Annelin todistuksen, että on riskaabelia tehdä päätelmiä kasvatustapojen paremmuudesta käytön perusteella. Ei ole syytä ottaa moista riskiä. Ei ole mitään syytä tutkia asiaa.

    Jatketaan kuten aiemminkin on toimittu. Puusta tuleva raha ratkaiskoon, ilmastosta viis.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.11.2019, 12:45

    Nyt umo tulkitsee viestiäni väärin. Hiilihielulaskelmat ovat melko puhtaita puuntuotantoa maksimoivia laskelmia. Tulevaisuutta pohdittaessa metsien käyttö pitää optimoida usean muuttujan suhteen: puun käyttömahdollisuudet, hiilinielu, luonnontuotteet, metsien virkistyskäyttö, luontomatkailu… Optimitulevaisuus toteutuu todennäköisesti siten että kunkin metsänomistajan käyttö on mahdollisimman vapaata, koska eri päättäjillä on erilaiset tavoitteet. Optimointi/maksimointilaskelmaan olisi varmaan mahdollista sisällyttää umon haluamalla tavalla myös metsien kasvatusmenetelmien ja puun käytön vaikutukset, jos ne osataan kuvata mallien ymmärtämässä muodossa.

    Reima Ranta 14.11.2019, 13:14

    Mutu, että 1/3-osa lisäkasvusta ilmaston lämpenemisen seurauksena on liioittelua. Mutu, että suurin yksittäinen tekijä on turvemaiden  ojitus ja toinen huomattava nuorien metsien huomattava osuus.

    Jotenkin tuntuisi, että taimikon varhaishoidon jälkeen taimikot tulisi antaa kasvaa hieman kauemmin tiheänä ja koneellistaa sen jälkeinen taimikonhoito ja kerätä näin syntyvä energiapuu talteen, eikä jättää sitä metsään päästöksi.

    Scientist Scientist 14.11.2019, 13:17

    Luken jatkuvasti muuttuvat laskelmat harhauttivat hallitusneuvottelijat liian tiukkoihin ilmastotavoitteisiin. Hiilineutraalius tavoite v. 2035 on liian tiukka, Ruotsikin on asettanur sen vuoteen 2045. Suomi ampuu itseään jalkaan ja lisää työttömyyttä näillä tavoitteiilla. Mielestäni hallitus voisi siirtää tavoitetta 10 vuotta myöhemmäksi varsinkin kun Ruotsille sen saavuttaminen on helpompaa runsaan vesi-, ydin- ja tuulivoiman avulla. Seuraava hallitus perussuomalaisten johdolla varmaankin tekee niin. Huomionarvoista on myös, että Ruotsi ei aio saavuttaa tavoitetta juurikaan hiilinielujen avulla vaan keskittyy aivan oikeasti fossiilisen energian vähentämiseen. Jos hakkuita vähennetään esim. 20% nykytasosta merkitsee se ehkä noin 20% vähenemistä alan työpaikkoihin (ehkä noin 10000-15000 työpaikkaa ?).

    Mitä Helsingin Heleniin tulee, niin kyllä siellä voitaisiin luopua kivihiilestä ja maakaasusta nopeammin. Ei se niin mahdotonta ole niin kuin he esittävät.  Nyt Helenin oma energiatuotanto on 90% fossiilista kun Tukholman on 80% fossiilivapaata. Mallia voi käydä katsomassa Tukholmasta. Helsingille on myös luonnosteltu useampiakin ohjelmia fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Tunnetuin ehkä Aalto yliopiston Smart Energy Transition esitys. Se perustuu tietääkseni nykyistä enemmän lämpöpumppuihin (jätevesi, meri) ja CO2 vapaaseen sähköön. Myös yksi biovoimal a siihen kuuluu.

Esillä 10 vastausta, 1,621 - 1,630 (kaikkiaan 6,478)
1 2 3 … 162 163 164 … 646 647 648