En tunne määritelmää turvemaille ja 1/5-osakin tarkoittaisi lisäkasvusta jo huomattavaa osuutta. Kuinkahan suuri osuus metsämaasta mahtaa olla ojitettua? Ilmeisesti enemmän kuin 1/5-osa. Tilastotkin ovat vähän ongelmallisia, kun olosuhteet maan sisällä ovat niin kovin erilaisia.

Planter: Täysin samaa mieltä kuin Kurki. Olisi pitänyt ja pitäisi saadaa päästöjä aiheuttavien raaka-aineiden tuottamis/jalostamis/käyttö-ketjujen käsittely yhdenmukaiseksi.

Tavaravirrat rajojen yli pitäisi jakaa sen sisältämän hiilimäärän mukaan kahteen ryhmään. Kaikki fossiiliset polttoaineet ja muu hiiltä sisältävä tuotanto kuten puu ja sen jalosteet omanaan ja sitten muut vain vähän hiiltä tai ollenkaan sisältävät tuotteet kuten esim. autot ja metallit, koneet jne. omanaan.

En tiedä miten on päädytty tällaiseen epäreiluun jaotteluun, että fossiiliset polttoaineiden  (öljy, hiili, maakaasy) päästöt lasketaan käyttäjämaiden kontolle ei tuottajamaiden muilta osin kuin mitä itse käyttävät. Kun taas kaikki Suomenkin kannalta huomattavat metsänjalosteiden sisältämät päästöt kaikki tuotantomaiden kontolle, vaikka käyttävät niistä vain murto-osan. Vientiin menee 90%.

Lisäksi puuenrgian hiilipäästöt pitää laskea pois Suomen hiilipäästöistä, sillä ovat luonnon kiertokulkuun kuuluvaa uusiutuvaa energiaa, joka CO2 määrää ilmassa ei lisää toisin kiun fossiiliset. Niiden päästöt tulevat miljoonien vuosien aikana syntyneistä hiilivarastoista ja lisäävät maapallon CO2 määrää ilmassa.

Uusiutuvat puuenergiapäästöt on epäreilusti jaoteltu samaan luokkaan fossiilisten kanssa.

Suomen ja pohjoismaiden kohdalla on tehty hiilinielulaskelmissa aivan eeppiseksi luokiteltava virhe.

Kun Suomen osalta huomioidaan puujalosteiden vientiosuus ja eneriapuu pois Suomelle lasketuista hiilipäästöistä, joka olisi oikein, niin Suomi on jo nyt ja on aina ollut kasvihuonekaasujen osalta neutraali.

Autoissa on vähän sellaisia osia joista vapautuisi hiilidioksidia. Metalleista ei päästöjä tule ja muoviosatkin ovat ikuisia. Toiseksi autot kierrätetään Suomessa, joten autoraadoista ei päästöjä tule.

1.Turvemaista puhuttaessa tulee muistaa, että ei ole selkeää määritelmää siitä mikä on turvemaata. Siksi lähes kaikkiin turvemaata liittyviin vaatimuksiin liittyy riski.

2. Metsän käytön kestävyys laskentaan ei saa liittää nielulaskentaa. Vain hakkuiden suhde kasvuun olkoon mittarina. Mitä sitten nielua syntyy on vain plussaa.

3. Pieni nielu kääntää katseet oikeisiin asioihin eli energiateollisuuteen ja teollisuuteen. Suomi on yrittänyt piiloutua nielujen taakse ja yrittänyt välttää ikävien päätöksien tekemisen. Miksi? Siksi, että ikävät toimet kohdistuvat eniten pääkaupunki seudulle.

4. On aivan totta, että Helenillä on ollut keinovalikoimaa ensin vähentää ja lopulta poistaa kivihiili. Tahtotilaa ei vain ole ollut. Poliittisesti tämä olisi tarkoittanut, että osa rahavirrasta olisi kääntynyt Helsingistä ulos tai ainakin Heleniltä ulos. Kivihiili on ollut jopa niin helppo ja tuottoisa, että vihreätkin vastustivat taustalla kivihiilen kieltävää lakia.

5. Nyt jo on olemassa lämpöyhtiöitä jotka ovat leikanneet turpeen käytön pois ja nyt vähentävät jo puunpolttoakin, kun lämmön tuottamiseksi löytyy hyviä toinen toistaan tukevia kokonaisratkaisuja. Polttaminen lämmön tuotannossa tulee vähenemään merkittävästi seuraavan 10v sisällä.

Tellingit käytetään moneen kertaan ennenkuin ne menee muuhun käyttöön esim. polttopuuksi. Siinä ehtii hakkuualueen uusi taimikko kasvaa pitkäksi ennenkuin lankut on savuna ja niiden hiilidioksidi  uudestaan kierrossa.

Sitojakin voi tehdä vaikka kertopuusta. Sementti on paljon huonompi  aine hiilijalanjäljeltään kuin puu.