› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,121 - 2,130 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 212 213 214 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • mehänpoika 17.6.2020, 08:52

    Hirvikannan tuntuva leikkaaminen tukisi metsien hiilinielun lisäämispyrkimyksiä, sekä varmistaisi metsien paranevan terveyden ja lisääntyvän tuoton. Samalla metsien monimuotoisuus  lisääntyisi.

    Rane 17.6.2020, 19:02

    En nyt laita linkkiä kun ei enää näytä onnistuvan.Mutta siis uutista siitä että metsien hiilinielu kasvoi 2019 46% EI  näytä löytyvän ainakaan Yleltä tai Helsingin Sanomista.Toisin kuin viime vuonna revitelty uutinen siitä että 2018 hiilinielut kutistuivat 23%.

    Jos uutinen ei sovi median ja toimittajien maailmankuvaan niin se ei ole uutinen.

    Visakallo Visakallo 17.6.2020, 20:21

    Ylen ja Helsingin Sanomien maailmankuva Suomen metsien osalta on vino, eikä tunnu siitä korjaantuvan. Kokonaisen toimittajasukupolven pitäisi vaihtua sitä ennen. Näin on kyllä ollut ennenkin monissa muissakin asioissa.

    Kurki 20.6.2020, 18:28

    Pitäisikö riisinviljelyn metaanipäästöt lukea kasvihuonekaasutaseeseen, vaikka ne korvaavat luonnollisia metaanipäästöjä?

    Kunhan riisinviljymaat kieltäytyvät riisinviljelyn tuottamien metaanipäästöjen kirjaamisen kansallisiksi kasvihuonekaasupäästöiski, niin Suomenkin on aika herätä.

    Pitää vaatia 5 milj.ha luonnosoiden ojituksen poistamaa metaanipäästövähennystä vuotuisiin kansallisiin kasvihuonekaasupäästöihin.

    Puuki 22.6.2020, 12:42

    Metsiin kertyy hiiltä eniten mikrobien toiminnasta eikä karikkeesta kuten on aiemmin luultu (L:TM) . Siten maaperän hoito mikrobeja (sieniä ym.) suosivaksi on oleellisen tärkeää maaperänhoitoa myös metsämailla.  Samalla lisätään puiden kasvua, kun ravinteita on niille paremmin saatavilla.

    Timppa 22.6.2020, 13:17

    Siten maaperän hoito mikrobeja (sieniä ym.) suosivaksi on oleellisen tärkeää maaperänhoitoa myös metsämailla.  Samalla lisätään puiden kasvua, kun ravinteita on niille paremmin saatavilla.

    Mitenkä tämä tehdään?  Muokkaus?  Lannoitus?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.6.2020, 13:47

    Olisiko Puukilla tarkempi lähde eli mikä on TM?

    Ensimmäisenä tulee mieleen lehtipuiden suosiminen. Niistä mikrobit tykkäävät. Hiilen kerryttäminen maahan ei ole itseisarvo, ravinteiden pitää myös kiertää jotta puut voivat kasvaa.

    Puuki 22.6.2020, 14:36

    Tekniikan Maailma.    Mikrobitoiminnan edistäminen koskee varsinkin peltomaita mutta myös metsämailla sillä on iso merkitys.  Pieniä sienijuuria ym. mikrobistoa  on metsämaassakin runsaasti.  Maaperän liiallista painumista kannattaa välttää, myös kosteusolosuhteet kannattaa pitää kunnossa.  CO2:n lisääntyminen ilmakehässä lisää puuston kasvuakin , jos saatavissa olevia ravinteita (ja vettä) on  lisäkasvuun. Maan mururakenne edistää mikrobitoimintaa pelloilla. Sama pätee metsämaillakin ; tiivistynyt maaperä heikentää kasvuolosuhteita.  Tilannetta helpottaa metsissä se, että esim. maanmuokkausta ei tehdä vuosittain eikä sen tekeminen aiheuta maan painumista kuin pienellä osalla pinta-alasta.  Mutta  painavien koneiden käyttö saattaa silti heikentää maan kasvuolosuhteita, esim. kantojen keruu hienojakoisilla mailla.

    Puuki 24.9.2020, 09:58

    Hiilinieluun liittyvää :  Soiden veden haihtuminen on aiemmin luultua suurempaa, kun ilmasto lämpiää.  Puiden ilmaraot sulkeutuessaan estää  veden liiallisen haihtumisen ilman lämmetessä mutta soilta haihdunta lisääntyy.   (L: I-Suomen Yo tutkimusprofessori nn.? ) .

    Riittävässä tiheydessä kasvava metsä siis sitoo kosteutta ja myös CO2:a kasvuun paremmin kuin avoimempi turvemaa josta hiiltä haihtuu entistä enemmän.  Esim. Tuhkalannoitus ja metsän kasvatuksen lisääminen sen avulla on ehkä paras keino parantaa turvemaiden metsien kasvihuonekaasutasetta.    Melkein puuton nevakin saatiin aikoinaan Muhoksen lannoituskokeesssa kasvamaan tukkipuuta kuin tuorekangasmaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.9.2020, 10:07

    Ehkäpä noinkin mutta koska puutuhka on rajallinen luonnonvara, sijoittaisin sen kuitenkin niille soille joista sillä saadaan paras hyöty. Mitä ne ovat, sitä pitää kysyä suotutkijoilta.

    Tutkimus on aktiivista. Hyvä Luke!

    http://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/suometsat/suometsatutkimuksen-projektit/

Esillä 10 vastausta, 2,121 - 2,130 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 212 213 214 … 646 647 648