› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,171 - 2,180 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 217 218 219 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 27.10.2020, 21:25

    Kurki. Esimerkiksi Ojasen tutkimuksissa seurattuja mittauspisteitä oli muutama kymmenen koko Suomen miljoonien hehtaarien suoalueelta. Vuodetkaan eivät ole veljeksiä. Olisin varovainen tekemään vielä tähänastisen suotutkimuksen pohjalta noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

    Tsiikailin Luken Raija Laihon blogia. Muun muassa tällaiset havainnot sieltä löytyi:

    ”Varsinkin rimpi- ja saranevojen ojitusalueista tiedämme, että niiden hiilipäästöt voivat olla poikkeuksellisen suuret.”

    ”Ojasen tuloksiin perustuen on arvioitu, että turvemaametsiemme maaperän kokonaishiilitaseen epävarmuus nykytiedoilla on ± 10 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Siksi inventaariomenetelmää ei muuteta, ennen kuin on saatu uutta tieteellisesti todennettua tietoa, jonka avulla tätä epävarmuutta voidaan vähentää.”

    http://www.luke.fi/blogi/vahatteleeko-kasvihuonekaasuinventaario-turvemaiden-hiilipaastoja/

    Kurki 28.10.2020, 05:11

    ”Varsinkin rimpi- ja saranevojen ojitusalueista tiedämme, että niiden hiilipäästöt voivat olla poikkeuksellisen suuret.”

    Avosoiden metaanipäästöt ovat vastaavasti suurimmasta päästä. Ojitus lopettaa nuo päästöt.

    Ojasen mukaan.

    Puuki 28.10.2020, 07:30

    Simolan tutkimuksen harvat kohteet ( muihin tehtyihin tutkimuksiin verrattuna) koskivat eniten päästöjä aiheuttavia puuttomia turvemaita.  Yleistettiin koskemaan kaikkia turvemaita.

    Ojasen ym tutkijoiden kohteita on ollut paljon enemmän ja tasasemmin erilaisille kohteille tehtyjä.   CO2-päästöjen vaihteluväli turvemailla oli siis tuo mainittu +-10 milj. t/v.   Muistaakseni kokonaistilanne oli ~ 2 +-10 milj.t päästöjä ja yli  16 milj. t  sidontaa puuston kasvuun ja karikkeeseen.

    Jostain syystä metaanin vaikutusta kasvihuonekaasuna ei laskelmissa huomioidakaan vaikka ojitus sitäkin muuttaa.   Luonnontilaisina olevien kohteiden tilannetta ei oteta huomioon ; pitää olla ihmisen toiminnan tulosta jotta kelpaa laskelmiin.  Siksi esim. turpeen kasvun sitomaa hiiltä ei lueta hiilinielua lisääväksi.     Ainakin näin maallikon näkövinkkelistä katsottuna   taselaskelmien perusteet vaikuttaa tarkoitushakuisilta tai vähintään oudoilta johonkin poliittiseen sopimukseen perustuvilta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.10.2020, 08:40

    Taselaskelmat perustuvat tietenkin sopimuksiin, mutta taustalla on politiikan lisäksi käytännöllisiä syitä: kaikkia luonnon päästöjä ei yksinkertaisesti tiedetä niin tarkkaan, että niitä voisi raportoida. Hoidon piirissä olevat ojitetut turvemaatkin ovat siinä rajoilla, onko järkevää sisällyttää raportointiin kun virhemarginaalit ovat niin isot.

    Otin Simolan tutkimat rimpi- ja saranevat esille siksi ettei jäisi vallalle sellainen väärä käsitys että ojitettu karu suo ei voisi olla suuri päästölähde. Ainakin minulle tuo oli uusi asia.

    hemputtaja 28.10.2020, 14:03

    Scientist 27.10.: ”Hiilidioksidi nostaa ilman lämpötilaa säteilypakotteen kautta noin 1 C,  kun sen pitoisuus kohoaa esiteollisesta 280 ppm tasolle 560 ppm. Kohonnut lämpötila taas saa ilmakehän keskimääräisen vesihöyrypitoisuuden nousuun, mikä sen (vesihöyryn) säteilypakotteen kautta nostaa lämpötilaa lisää. Eli hiilidioksidi on eräänlainen termostaatti.”

    Putosin taas junasta. Siis hiilidioksidi nostaa lämpöä ja sitten haihtuu ja lämpenee. Ymmärrän kyllä, että lämpö lisää haihtumista, mutta taju loppuu taas tuohon hiilidioksidiin. Miten 0,056 % CO2:ta pystyy nostamaan/taltioimaan lämpöä 1 asteen.

    Lisäksi jotkut viisaat kertovat, että meri imeskelee hiilidioksidia jäähtyessään ja purkaa sitä lämmetessään. Havainto siitä, että puhuisivat omiaan puuttuu.

    Scientist Scientist 28.10.2020, 17:26

    Hemputtaja:

    Hiilidioksidi päästää näkyvän valon lävitse, mutta absorboi lämpö/infrapunasäteilyä tehokkaasti tietyillä aallonpituuksilla. Sen pitoisuuden kasinkertaistumin 560 ppm:ään nostaa fysiikan lakien mukan lämpötilaa noin 1 Celsiusasteen. Ei tämä lämpötilan nousu niin suurta ole, koska itse asiassa lämpötila nousee noin 288 Kelvin asteesta 289:ään Kelvin asteeseen (siis maapallon keskilämpötila). Noin puolet hiilidioksdista sitoutuu metsiin, meriin  jne ja noin puolet jää nostamaa ilmkehän pitoisuutta.

    Nämä takaisinkytkennät kuten vesihöyry ovat sitten huomattavasti epävarmempia asioita. Ei esimerkiksi tiedetä kuinka paljon pilvisyys lisääntyy vai lisääntyykö ollenkaan.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.10.2020, 19:57

    Metsäpalot ja muu metsäkato vähentävät pilviä ainakin paikallisesti, mikä aiheuttaa ongelmia maanviljelylle sateiden vähentyessä. Esimerkiksi Amazonin alueen metsien tulevaisuus näyttää aika kehnolta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.10.2020, 09:18

    Metsänomistajia ei juuri kiitellä tehdystä työstä

    HS Mielipide

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000006702454.html

    Visakallo Visakallo 29.10.2020, 15:20

    Tuon Timo Peltolan tekstin voisin allekirjoittaa sanasta sanaan!

    Visakallo Visakallo 29.10.2020, 15:58

    Nyt viikonloppuna tule vuosi täyteen eläkkeellä. Yli 500 litraa olen sinä aikana polttanut bensaa raivaussahassa. Joidenkin mielestä olen varmasti ilmastorosvo. Sovinnolla en kuitenkaan tuomiolle lähde.

Esillä 10 vastausta, 2,171 - 2,180 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 217 218 219 … 646 647 648