Ruotsin MTK löytänyt nokan koputtamista metsäaiheisesta ohjelmasta. Kuulostaa tutulta. Kuinkas nyt näin negatiivista, kun meillä toisaalta kerrotaan että Ruotsissa jätetään enemmän puita pystyyn hakkuissa? Eikö toimittajien ammattitaitoon kuulu nähdä myös myönteinen kehitys ja siihen tähtäävä toiminta?

http://www.lrf.se/mitt-lrf/nyheter/riks/2021/09/faktafel-om-skog-i-vetenskapens-varld/

Google Kääntäjän näkemys tekstistä:

11 kokonaisnäkemystä ohjelmasta

Ohjelmassa ei kuvata, että Ruotsin metsien suuri muutos tapahtui edellisinä vuosisatoina ja maan suuri metsäkato. Sen sijaan kerrotaan, että nykyinen metsätalous aiheuttaa pulaa vanhemmista metsistä.

80 -luvulle asti metsänomistajia kehotettiin olemaan jättämättä lehtipuita metsään, mikä vaikuttaa suuresti nykypäivän metsiin. 1990 -luvun alun uuden metsäpolitiikan myötä tärkeimmät metsän biotoopit kehittyvät myönteisesti. Ohjelma pidättäytyy kokonaan raportoimasta myönteisestä kehityksestä.

Tasapainon puute. Kaksi ihmistä (Sebastian Kirppu ja Frédéric Forsmark), joilla on vahva metsäkriittinen asenne ja joilla ei ole tieteellistä taustaa, voivat antaa kokonaiskuvan metsän biologisen monimuotoisuuden kehityksestä. Vastakuvaa ei anneta ollenkaan.

Metsätalouden vastustajat voivat asettaa kokonaiskuvan biologisen monimuotoisuuden ympärille, kun taas metsäntuotannon tutkijat tuodaan vain puhumaan siitä, miten he haluavat lisätä tuotantoaan. Tämä valaisee ristiriitoja ja heijastaa metsänhoitajia niiksi, jotka haluavat vain tuottaa enemmän biologisen monimuotoisuuden kustannuksella.

Yksikään yksittäisten metsänomistajien edustaja ei saanut tasapainottaa kritiikkiä ja kuvata olemassa olevaa sitoutumista.

Ohjelma näyttää vain näkökohtia, jotka liittyvät biologisen monimuotoisuuden kielteiseen kehitykseen. Yksi ei mainitse monia myönteisiä suuntauksia, jotka ovat olemassa; esimerkiksi vanhempi metsä, enemmän kuollutta puuta, karkeampia lehtipuita, enemmän lehtimetsää.

Ei ole selvää, että puolet metsästä on yksittäisten metsänomistajien omistuksessa, ja heillä on usein vahvat siteet metsään. Sen sijaan metsätalous maalataan teollisuudeksi, joka haluaa vain tuottaa enemmän.
Isäntä käyttää osaa ympäristöliikkeen kielestä. Hän kutsuu muun muassa viljeltyjä metsiä istutuksiksi, termiä, jota on alkanut käyttää metsätalouden kriittisissä piireissä istutetun metsän devalvoimiseksi. Ruotsin istutetut metsät ovat määritelmän mukaan hyvin harvoin istutusmaisia.

SVT tuottaa jatkuvasti kaavioita tavalla, joka asettaa metsätalouden huonoihin päiviin. Vakavinta on se, että tiedettä käsittelevässä ohjelmassa alkuperäisiä tietoja on itse asiassa manipuloitu antamaan todellisuutta huonompi kuva.

Huolimatta siitä, että LRF: n edustajat sekä vastuuviranomaiset, kuten Ruotsin metsävirasto ja Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto, ovat huomauttaneet, että tietoja on käytetty väärin, tähän mennessä ei ole tehty korjauksia.

Keskustan kansanedustaja Hoskonen lataa keinot hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Ihan kuin Hannu olisi lukenut tätä palstaa…? Pitäisikö kommentoida Iltalehteen – joku on voinut jo kommentoida, en jaksa kahlata läpi 400 kommenttia!

http://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5a06115f-014e-4ed3-94d5-a457f3dc2eb2

Hyvää

Harvennushakkuut erittäin kannatettavia: käyttöpuun määrä lisääntyy, vähemmän puuta päätyy lahopuuksi. Tuhkalannoitus samoin oikein hyvä. Myös turvepeltojen päästöjen tarkentaminen hyvä ehdotus.

Huonoa

Luonnontilaisten soiden hiilinielujen huomioiminen ei auta meitä kohti hiilineutraaliutta, kun samalla pitäisi huomioida niiden metaanipäästötkin.

Henkilöautoliikenteen päästöt olisivat Hoskosen mukaan helppo puolittaa alentamalla veroteknisesti kotimaisen biodieselin hintaa. Ei taida onnistua. Meillä on jo jakeluvelvoite, eli biodieseliä on käytössä. Jos sitten viennin sijaan enemmän biodieseliä myydäänkin kotimaan markkinoille, heikkenee Nesteen tulos ja samalla vähenevät verotulot.

Ilmeisesti Hoskosen ratkaisu olisi se että tehdään verotusta rukkaamalla biodieselistä halvempaa kuin fossiilinen diesel, jolloin kaikki siirtyvät käyttämään sitä.

Hannu Hoskonen:

– Metsien vuotuinen kasvu on 110 miljoonaa mottia vuodessa. Hakkuut pienentävät hiilinielua. Viime 20 vuoden keskimääräinen poistuma (hakkuut, kotitarvekäyttö) metsistämme on 79 miljoonaa mottia. Vuoden 2020 ennakkotiedon mukaan Suomen nettopäästöt olivat 25,3 miljoonaa tonnia CO2:ta, Hoskonen sanoo.

Kyllä Hannulla luvut on hallussa ja on löytänyt 25 Mtn uusia nielujakin.

Tuota nettopäätöä +25,3 Mtn/2020 pienentäisi kummasti ottamalla metaaninielu n. -20 M ekv-tn/v mukaan laskelmiin.

Enää jäisi 5,3 puristettavaa.

AJ: Ilmeisesti Hoskosen ratkaisu olisi se että tehdään verotusta rukkaamalla biodieselistä halvempaa kuin fossiilinen diesel, jolloin kaikki siirtyvät käyttämään sitä.

Biodieselistä ja biokaasusta sekä Helsingin hiilen polton lopettamisesta taitaa tuo 5,3 löytyä.

Biodieseli ei tietenkään ratkaise mitään, kun sen tuotantomäärä on aika mitätön, muutama satatuhatta tonnia on Nesteen Suomen tuotanto ja paistinrasvatkin jo hyödynnetään, ei ole raaka-aineita. Biotalous ei ole ratkaisu päästöongelmaan, kyllä se on uusiutuva sähkö ja vety. Turvesuo tuottaa eniten energiaa kun se päällystetään aurinkopaneleilla ja suolle rakennetaan tuulivoimaa. Tuulivoimaa tulee lisää lähivuosina 500Mw vuodessa, eli jos OL3 valmistuu ensi vuonna, Suomesta tulee parissa vuodessa sähkön nettoviejä. Niin muuttuu maailma, sähkön käyttö ei kuitenkaan kasva merkittävästi liikenteessä kuin vasta 2030 jälkipuoliskolla. Ei ole sähköautoja eikä niiden lataamiseen tarvittavaa infraa. Vaatii kaupunkien sähköverkkojen uusimisen. Eikä sellaisista ole vielä edes suunnitelmaa.