Ennallistettujen soiden metaanipäästöihin kannattaisikin puuttua jo ennen kuin isompi vahinko on tapahtunut eli ennen kuin monia hyvin metsänkasvuun sopivia turvemaita on pilattu ja muutettu päästön sitojista päästölähteiksi väärillä ratkaisuilla.    Matalaojitus/säätöojitus ja puun kasvatuksen lisääminenhän olisi useimmissa tapauksissa paras vaihtoehto, ei hiili-ja ravinne- päästöjen lisääminen ojien tukkimisella kaivinkoneilla.

https://nakoislehti.maaseuduntulevaisuus.fi/#reader/322488/1/2250021011

Linkistä.

Suomessa ja EUssa päästöjä on onnistuttu vähentämään, muta se on vain osa totuutta. Merkittävä osa on ulkoistetu muihin maihin. Jos rajojen ulkopuolella syntyvät päästöt huomioidaan, Suomen ja EUn päästöt ovat vähentyneet paljon kerrottua vähemmän.

Kyllä niitä päästöjä haluttaisiin laskea Suomelle kaikesta tuonnista, mutta viennin nieluja ei ilmeisesti haluttaisi laskea, kun niistä ei ole mainintaa.

Suomen metsäviennin nielu on jotain -30 Mekv-tn/v. Suomen metsien hakkuista vientiin menee 90% jalosteina.

Esimerkiksi ruuan tuotannosta syntyvät päästöt lasketaan, mutta sadon sitomaa hiiltä ei.

Suomen koko peltoviljely sitoo CO2 ilmasta n. -20 milj. CO2-tn/v, mutta sen sanotaan palautuvan takaisin ilmaan samana vuonna ihmisten ja eläinten hengityksessä ja ruumiin toimintojen ylläpidossa. Se tosin edellyttäisi, että elävien suolesta ja rakosta ei tulisi sitten mitään ulos.

Minkään koneen hyötysuhde ei ole 100% ja siksi ruoansulatuksen kautta tulee ulos paljon hiiltä. Arvioisin, että ainakin kolmannes sidonnasta eli 6..7 MCO2-tn/v, joka pitäsi vähentää maatalouden päästöistä, koska näille päästöille on olemassa juuri tuon kokoinen nielu. Lisäksi näistä jätöksistä voidaan tuottaa ensin biokaasu ja loput käytettää peltolannoitteena korvaamaan esim typpeä, joka nyt valmistetaan fossiilisesta maakaasusta.

Esimerkkinä eläinten jätösten lannan hiilestä on biokaasu, jossa metaania (CH4) on 50..70% ja jätös kuivatettuna palaa hyvin. Eläinten lantaahan käytetään polttoaineena ruoan valmistuksessa jossain päin maailmaa. Palamiseen täytyy olla hiiltä.

Suomi on hyvä esimerkki maasta, jossa tuotannon kasvu on loppunut jo vuosikymmeniä sitten ja energian kulutus on laskenut yli 10v. Silti elintasomme ei ole laskenut. Terhakkaat liitot vaativat jatkuvasti palkankorotuksia ja myös sellaisia saavat. Tietenkin elintason säilymiseen on eniten vaikuttaneet halvat Aasialaiset tuontitavarat, Myös kestokulutustavarat ovat suhteessa halventuneet, autot ovat huomattavasti halvempia suhteessa tuloihin kuin 80-luvulla, jolloin Suomen teollisen tuotannon kasvu päättyi. Sen jälkeen teollisuus on täällä supistunut ja työpaikkoja on menetetty puolimiljoonaa. Suomessa on turha puhua päästöistä, koska ne on jo minimoitu, ei ole tarvittu mitään hallituksen toimia teollisuuden supistumiseen.

Ilmastomielenosoitukset on täysin turhia, eivät hallitukset aiheuta päästöjä, ne tulee jokapäiväisestä kulutuksesta. Päästöjen vähentämiseen ei hallituksia tarvita.  Toimet voi tehdä jokainen itse. Lautaselle linssikeittoa ja juomaksi hanavettä ja fillarilla töihin, siitä se lähtee. Tyhjentäkää jääkaappi ensimmäiseksi ja pistoke irti seinästä ei sitä tarvita. Ruuat säilyy terassilla tai parvekkeella kylmälaukussa.  Suomen ilmasto on kylmä  lähes läpi vuoden.

Näyttää plug in hybridien hinnat puolittuvan neljässä vuodessa. Aika huono investointi verrattuna pelkkään polttomoottoriautoon mitättömän säästön takia. Meinaan sitä lyhyttä kaupunkiajoa  tulee vuodessa kilometreissä aika vähän. Eikä kulutus paljon eroa dieselistä.

Miksi maataloustuotannolle ei lasketa hiilinielua? (Maatalousmaa voi toki olla jos sitä hoidetaan oikein.)

Suomen peltoviljelyn sato ottaa ilmasta hiilidioksidia jotain -20 Mtn vuosittain. Tästä ei lasketa yhtään nielua, vaan sanotaan että ”se syödään kaikki”.

Ihmiset ja eläimet eivät käytä kaikkea hiiltä hengitykseen ja elintoimintojensa ylläpitämiseen, sillä ulos tulevissa jätöksissä on vielä hiiltä jäljellä, koska jätökset kuivana ovat hyvää polttoainetta. Virtsassa on ureaa 2,5 % verran ja urean kemiallinen kaava on OC(NH2), joka sisältää myös hiiltä. Kysymys vain on siitä kuinka tehokas ruuansulatus on eli kuinka paljon hiiltä menee läpi.  Onko se jotain väliltä 0..30% en tiedä, mutta sitä ei huomioida laskelmissa millään lailla.

Tälle ruoansulatuskanavan läpi tulleelle hiilelle on sitten olemassa nielu osa tuosta -20 Mtn/v hiilensidonnasta.

Alla olevan linkin kuvassa 2 on esitetty maataloussektorin eläinperäiset päästöt.

– Lannankäsittely CH4 n. +1 Mekv-tn/v

– Ruuansulatus n. +2,2 Mekv-tn/v.

Yhteensä n. +3 Mekv-tn/v, jolle minun käsityksen mukaan on nielua jokin osa tuosta peltojen sitomasta n.-20 Mtn/v. Riippuen siitä kuinka paljon hiiltä menee ruuansulatuksen läpi.

Kiinteät jätökset menevät yleensä vedenpuhdistamolle, jossa ne hajoavat ja ilmoille vapautuu lisää hiilidioksidia. Osa päästöstä saataisiin toki talteen, jos edes ruokajäte ja lehmien ym. kotieläinten jätteet kompostoidaan ja biokaasutetaan.

En tiedä lasketaanko puhdistamoilta päästöjä, mutta jos lasketaan niin näille ihmisperäisille päästöille on olemassa nielu ja olisi väärin laskea niistä päästöjä.

Ihmisten ruunsulatuksen läpi mennyt hiili ja sitten sen puhdistamoille menneelle ja siellä vapautuneelle hiilelle on olemassa nielu eli tästä peltojen sitomasta -20 Mtn/v hiilestä se osa, joka vapautuu siellä ilmaan.

Linkki: https://www.luke.fi/uutinen/khki-2017/