› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,431 - 3,440 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 343 344 345 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki 10.11.2021, 18:19

    Leena: https://www.hs.fi/talous/art-2000008220343.html

    Selvityksen tulos: Tuilla rahoitetut toimet eivät ole vähentäneet maatalouden kokonaispäästöjä lainkaan. Alan päästöt Euroopassa ovat yhtä suuret kuin vuonna 2010.

    Ei kai tähän mennessä maksetuista maatalouden suojelutuista ole tarkoitettukaan ilmastopäästöjen vähentämiseen, vaan ympäristön suojeluun. Vasta nyt tänä vuonna on päästy hyödyntämään karjan lantaakin biokaasun tuottoon, kun sen myynti sallittiin tuottajille. Nyt uusiutuva biokaasu korvaa fossiilisia polttoaineita, mutta kuten hyvin tiedetään nieluja tästä ei lasketa.
    Maatalouden päästöistä juuri tuota eläinten ruuansulatuksen metaanipäästöä +2,1 Mekv-tn/v ei edes voi poistaa mitenkään eikä tarvitsekkaan.Turvepeltojen päästöt, joista on kirjoitettu paljon, voivat olla reilusti yläkanttiin jopa +6 milj-CO2-tonnin verran. Matala turpeisista turvepelloista saa nopeasti kivennäispeltoja hautaamalla pintaturpeen pohjaveden alapuolelle. Tällaisia peltoja on luokkaa150 000 ha ja niiden pinta-ala on kovassa laskussa jo muutenkin. Ne vähenevät joka vuosi -10..-20% vauhtia, sillä CO2-päästöt loppuvat turvekerroksen nollauduttua.

    Turvepeltojen CO2-päästöjä voi vähentää monivuotisella nurmella, mutta pelloista ei kyllä voi saada pitempiaikaista hiilinielua.

    Suomen maataloudesta jää aina ja ikuisesti +5…+10 Mekv-tonnin verran päästöjä, vaikka mitä tekisi.

     

    Scientist Scientist 10.11.2021, 18:49

    Entisenä helsinkiläisenä pari kommenttia. Pelkästään Helenin aiheuttamat päästöt ovat 4-5 CO2/tonnia per asukas.  Helen on Suomen toiseksi suurin CO2 päästäjä SSAB:n jälkeen, noin 3 milj CO2-tonnia. Hiilestä kai vihdoin luovutaan 2030 mennessä kun on pakko. Kaikki tämä kaupungissa, jossa vihreät toiseksi suurin puolue. Helsinki/Helen tuottaa nyt energiasta yli 80% fossiilisilla kivihiilellä ja maakaasulla. Tukholma taas tuottaa yli 70% uusiutuvilla. Helenin hallintoneuvoston puheenjohtaja on Osmo Soininvaara. Syynä  Helenin tilanteeseen on paljolti kaiken polttamisen pelko (jätteet, puu) ja liian suuri kaukolämpöverkko. Kaukolämpöverkosta irtautumisesta Helen kehtaa laskuttaa 5000 euroa.

    Visakallo Visakallo 10.11.2021, 19:54

    Lahti on kohtapuolin nollapäästökaupunki, eikä Vantaallakaan siihen enää pitkä matka ole.  Aika paljon tuota kirittävää näyttää Helsingillä vielä kieltämättä olevan.

    Puppeliskukkula 10.11.2021, 20:03

    Noista turvepelloista ja lehmien metaani päästöistä, näin ei asiantuntian eikä viljelijän vinkkelistä, koska ”hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa”. Noista luomakunnan parhaista ruohon ravinnoksi käyttäjistä, jotka ovat useampimahaisia sorkkaeläimiä, on lehmä vain yksi. Noita muita sorkkaeläimiä on luonnossa ollut metaania röyhtäilemässä varmaan ainakin yhtä kaun kuin ihmisiäkin. Miksi ne ei ole tuhonneet ilmastoa? No kas, kun tuo metaani hajoaa ilmassa n. 12 vuodessa. Lehmiä oli 60 luvun lopulla Suomessa n. 1,1 miljoonaa, nyt lienee n. 270 tuhatta. Tuolla lehmämäärä pudotuksellahan ilman hiilipitoisuuden olisi pitänyt pudota.

    Turvepelloista: Silmillä sen näkee kun metsässä on paljon puuta ja samoin näkee sieltä hakatut isot puulaanit. Sitä vain ihmettelen, että jos nuo turvepellot hönkäsevät niin paljon hiiltä taivaalle, niin miksi se ei näy turvepeltojen muuttumisena kuopiksi, lammeiksi, järviksi, kun puut, jotka ovat hiilivarastoja, näkyvät selvästi.

    Monista tutkimustuloksista jää sellainen maku, että niitä on pätkitty omaan ideologiseen sanomaan sopivaksi. Tuon kaltaisesta varoittivat erään yliopiston ihmiset jo 80 luvulla. Se/ne jotka pääsevät vaikuttamaan tutkimuksien rahoitukseen, varmistavat sopivia tuloksia valitsemalla sopivia henkilöitä.  Että kyllä tässä monen tuutin mediamyllytyksessä täytyy kai turvautua Jope Ruonansuun sanoihin. ”Aatteleppa ite”.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.11.2021, 17:51

    Luin tarkemmin Professori Heli Peltolan haastattelun uudesta Makasiinista.

    Metsikkötasolla, esimerkiksi erirakenteisilla Erika-kokeilla, paljon isoja puita sisältävä tiheä metsä kasvaa yleensä enemmän kuin pieniä puita sisältävä harva metsä, mikäli ei olla ylitiheän pohjapinta-alan alueella eikä metsä ole vielä yli-ikäinen.  Siksi olen ajatellut, että nykyiset melko tiheät metsät – joissa kuitenkin huolehditaan harvennuksin latvusten kunnosta – kasvaisivat hyvin vielä varttuneella iällä. Tämä oletus ja myös vaalimani oletus puustopääoman lisääntymisen kasvua lisäävästä vaikutuksesta ovat sitten kuitenkin todennäköisesti vääriä, eli ajatus ei toimi valtakunnan tasolla. Hieman siihen suuntaan uusin VMI:n mittaama kasvutuloskin viittaisi.

    Jos mallilaskelmat (kuten Forbio) siis ennustavat tulevat kasvut oikein, saatamme joutua valitsemaan, kasvatammeko metsien kokonaispuustoa vai metsien kokonaiskasvua. Molempia ei ehkä saavuteta samaan aikaan. Kun EU vaatii meiltä tietyn suuruisia hiilinieluja, pääpaino joudutaan ehkä kohdistamaan kokonaiskasvun säilyttämiseen tai kasvattamiseen.

    Tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että metsät pitäisi uudistaa aika pian sen jälkeen, kun niiden kasvu alittaa kiertoajan keskikasvun. Lisäksi se edellyttäisi metsien käytön intensiteetin nostamista. Muistattehan: nuoria metsiä hakataan vähemmän kuin kasvun verran, mutta vanhenevia metsiä hakataan enemmän kuin kasvun verran. Kun EU ei anna meidän tätä jälkimmäistä tehdä, paras selviytymiskeino on juuri se Helin ehdottama: lisää kasvua ja nopeasti!

    Jos metsämarkkinoille tulee erilaisia hiilikompensaatiopalveluita, pitäisi ehdottomasti suosia sellaisia malleja, jotka eivät lisää päästöjä tai vähennä metsien kasvua. On ehdotettu esimerkiksi mallia, jossa samoja alueita käytettäisiin hiilikompensaatioihin ja monimuotoisuuden kasvattamiseen. Tämä voi olla hyväkin malli, mikäli nämä alueet eivät ole hyviä puuntuotannon kannalta. Aina kun metsäpinta-alaa poistuu talousmetsäkäytöstä, esimerkiksi vesistöjen suojakaistojen käyttöön, kokonaishakkuumahdollisuudet ja kokonaiskasvu alenee. Helin mielestä valtakunnan tasolla ei ole mielekästä maksaa yksittäiselle metsänomistajalle kiertoajan pidentämisestä, koska sama puumäärä hakataan kuitenkin jostain muualta.

    Kaikenlaisia metsäpinta-alaa lisääviä ja kustannustehokkaita kasvua lisääviä toimia kannattaa suosia ja joitakin metsätyölajeja myös tukea. Myös metsänhävitystä estävät toimet olisivat tärkeitä maamme päästötaseen parantamisen kannalta; esimerkiksi kaupunkien pitäisi lopettaa asuinalueiden kaavoittaminen metsiin ja uudet tuulivoimahankkeet pitäisi sijoittaa alueille, joilla tarvittavat siirtolinjat ovat valmiina.

    Kurki 12.11.2021, 22:11

    Näkyy maidontuotanto olevan päästötöntä. Ruotsissa.

    Arla mainostaa, että yhtiön EKO-merkkisen maidon ilmastovaikutukset ovat nolla<span class=”sc-hBUSln ewhlPk”> (siirryt toiseen palveluun)</span>.

    Arlan väitteet perustuvat siihen, että yhtiö on ostanut päästökompensaatiota.

    Hiilipörsissä 100 ha metsää 5 m3 vuosikasvulla olisi arvoltaan 100*5*60= 30 000 e/v.

    Samalla se kelpaisi myös valtion hiilinieluksi.

    https://yle.fi/uutiset/3-12186291

    Puuki 13.11.2021, 07:20

    …Tämä oletus ja myös vaalimani oletus puustopääoman lisääntymisen kasvua lisäävästä vaikutuksesta ovat sitten kuitenkin todennäköisesti vääriä, eli ajatus ei toimi valtakunnan tasolla. Hieman siihen suuntaan uusin VMI:n mittaama kasvutuloskin viittaisi.

    Kok.kasvu/kiertoaika on suurin tiheissä metissä, jos ne ei ole liian tiheitä kasvupaikkaan nähden  eivätkä ole yli-ikäisiä.   Siksi esim. pohjoisen ylitiheissä (harvennusrästi)metsissä vuosikasvu vähenee, kun latvukset kärsii ja itseharveneminenkin voi vähentää kasvua.     Luont.poistuma lisääntyy , jos metsä on liian tiheä.

    Panu Panu 13.11.2021, 07:29

    Anneli on asian ytimessä. Metsien pitäisi olla hiilinielu eikä hiilivarasto. Varasto kannattaa kerryttää puurakennuksiin ja muihin puusta tehtäviin pitkäikäisiin tuotteisiin ja pitää samalla metsän kasvu maksimissa. Nykyisellä laskentatavalla tämä voi olla vaikeaa kun tuijotetaan vain metsän hiilivarastoa eikä nielua tietysti ole ilman varaston kasvua.

    jees h-valta 13.11.2021, 07:41

    Nämäkin keskustelut osoittavat että viherpiiperoitten ”hiilimiilu” on haukattu ja hyväksi havaittu. Ketään ei kyseenalaista tätä lapsellista kohkaamista jolla ei ole minkään valtakunnan merkitystä. Eletty on ilman mitään hiilikohkaamista ja ilmasto on laadullisesti parempaa kuin lähes vuosisataan. Annetaan hiilenpolttajien ja maasta louhijoiden eli meitä huomattavasti isompien valtakuntien hoitaa pesänsä kuntoon. Meistä ei maailman ilmasto riipu eikä roiku.

    Kalle Kehveli 13.11.2021, 08:14

    Koko vouhotushan on verrattavissa pitkin vuosisatoja olleisiin eri poliittisiin ja uskonnollisiin ilmiöihin. Kyllä ihminen on tyhmä eläin. Jos suomi käy vouhotuksineen liian ahtaaksi, vaihdan maata. Lähden poliittiseksi pakolaiseksi karibialle tai thaimaahan. Espanja tai portugali on liian kylmä.

Esillä 10 vastausta, 3,431 - 3,440 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 343 344 345 … 646 647 648