Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,531 - 3,540 (kaikkiaan 3,557)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki

    Palmuöljyn tuotantoon tarvitaan palmuviljelmiä, joiden kasvattamiseksi raivataan sademetsää. Raivattu sademetsä pienentää hiilinieluja ja aiheuttaa raivaamisen seurauksena enemmän haittaa, kuin mikä hyöty saadaan palmuöljypohjaisen dieselin päästöistä.

    Nesteen biodieselin valmistusta vastustetaan näin.

    Eikö sademetsän raivaaminen palmuöljytuotantoon vastaa metsien avohakkuuta ja uudistamista palmuöljypuilla ja hakkuita taas vastaa palmuöljysadon vuotuinen korjuu. Palmuöljyviljelmä varmasti sitoo enemmän CO2 ilmasta kuin jo vakiintunut vanha sademetsä, joka ei enää kasva, joten väite ”raivattu sademetsä pienentää hiilinielua” on puppua. Lisäksi palmuöljyviljemäa voisi verrata jatkuvaan kasvatukseen, kun sitä ei tarvitse uusia vuosittain sadon korjuun jälkeen ja sitten päälle vielä biodiesel, joka korvaa fossiilisia, sillä palmuöljyviljelmän puiden kasvu vastaa taas vuotuista hakkuusäästöä.

    Netseen biodiesel on parempi ratkaisu ilmastonmuutoksen estäjänä kuin vanha sademetsä, joita tietenkin pitää säilyttää koskemattomana riittävä määrä monimuotoisuuden vuoksi.

    Neste tuottaa yhteensä 3 milj.tn biodieseliä, joka vastaa Suomen dieselin käyttöä, mutta menee etupäässä maailman markkinoille.

    Porvoossa tuotetaan 0,4 milj.tn biodieseliä ja päälle lentokoneille kerosiiniä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No joo. En pidä biodieseliä kestävänä polttoaineena, jos sen raaka-aineena käytetään palmuöljyä joka tulee alunperin sademetsään raivatulta viljelmältä.  Sekään ei ole hyvä jos viljelmälle tarvittu maa on varastettu tai ostettu paikallisilta viljelijöiltä ja se on näin ollen pois ruuan tuotannosta.

    Viljelmäksi raivaaminen pienensi hiukan hiilivarastoakin, mutta vakavin haitta on juuri se monimuotoisuuden kato. Sademetsä on aika ”hotspot” verrattuna meidän talousmetsään monimuotoisuusmielessä.

    Kurki

    Miten pitäisi ajatella Nesteen dieselin tuotannosta? Olisiko se 90%:sti päästötöntä 3 milj.tn/v rajaan saakka yhdessä 3 milj.tn/v fossiilisen dieselin +3 milj.tn/v biodieselin tuotannon kanssa vai vain 45 %:sti päästötöntä.

    Jos biodieselille laskee 90% päästöttömyyden. (Näkyy olevan linkeissä enintään 90%)

    Biodieselin raaka-aineelle palmuöljylle on tietenkin olemassa 100%:nen nielu.

    Nesteen fossiilisen dieselin tankkaaja voinee sanoa olevansa  ympristöystävällisempi kuin muiden tuottajien dieselin tankkaajat, joilla on vain fossiilista dieseliä tuotannossa.

    Teufelin Zumi

    Onkohan syväkurkuilta taas mennyt nielu ja varasto sekaisin?

    Perassic Park Perassic Park

    MT:ssä kolmneissa kolumni Elonkerjuu -bändin muusikko-maanviljelijältä.

    -Kannatta lukaista!

    Tomperi

    Kyllä palmuöljy metsiköt ovat todellisuudessa hiilinieluja, palmupuilla on valtavasti juuristoa joka tunkeutuu todella syvälle maan sisään sitoen paljon hiiltä maansisään

     

    Puuki

    Öljypalmupuuviljelmät on varmaan hyviä monimuotoisuusalueita. Sademetsässä voi olla satoja eri  puulajeja /ha ,niin palmuöljyplantaasilla ei ole ihan yhtä montaa.   Huonoin vaikutus sademetsien laajoilla hakkuilla  kuitenkin ilmasto-olojen muuttuminen ja eroosion lisääntyminen.   Myös esim. Indonesiassa on tuhoutunut isot alueet  alkuperäiseläimistön asuin- alueita ja eläimistöä (mm.  apinoita)  sademetsien poltoissa.      Hiilitaseeseen palmuöljy vaikuttaa melko vähän, kun pitkän matkan rahdit ym. lisäpäästöt lasketaan mukaan.  Biopolttoaineitahan voidaan valmista paikallisista raaka-ainiestakin (kuten esim. tehdään sahanpurusta) ja käyttää lähempänä.

    Huonoa se voiteluaineena käypä palmuöljy on esim. keksien halpana raaka-aineenakin jossa  sitä tulee syötyä , jos ei hoksaa katsoa tuoteselostetta.

     

     

     

    Tomperi

    Jos sademetsien aukkohakkuuta ja sademetsien raivuuta pelloiksi  arssinoidaan samalla tavalla kuin Suomessa arssinoidaan Suomalaisen metsien ja peltojen hiililaskentaa, suurenmoista hiilinielua niin sademetsien hakkuu pitäisi silloin palkita suurimpana ympäristötekona tällä vuosikymmenellä. Harmi vaan että etelä amerikassa on myös muita hyviä nieluhankkeita tosin pienioalaisempia kuten tiettyjen metsäfirmojen eukaistutusten aiheuttamat suuret hiilinielut, nämä ovat Suomalaisen laskentatavan mukaan hehtaarikohtaisesti vielä suuremmat.

     

    Tomperi

    ”Metsien hiilinielu”
    <

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi?”  tuo muuten keskustelu ketjun avaus oli kyllä varsin filosoofinen ja  ajatusrakennelmia laajentava.

    Sosialisointi mitä se tarkoittaa?  Wikipetia, ”siirtää omistajan tahdosta riippumatta omaisuutta yleiseen tai yhteiseen (erityisesti valtion) omistukseen”

    Mutta näinhän ovat monet suuromistajat  ovat tehneet jo varsin paljon ja ihan omaehtoisesti, Suomen valtion siunauksella.  Mitä muuta ne säätiöidyt metsävarat ovat kuin metsänomaisuuden tuoton jakamista yhteiseen hyvään?  Onko sillä nyt niin suurta merkitystä jos metsän tuotto menee yhteiseen hyvään ja kuka sen omistaa?   Metsähallituksen toiminnasta voi olla toisaalta myös eri mieltä.  Mikähän polemiikki siitä syntys jos Venäjä hyvää hyvyyttään antaisi ostamiaan maa alueita yhteiseen hyvään suomen köyhälle kansalle?  Niinku maa alueet jotka sotilaspoliittisesti herkillä alueilla, kuten esim. Ähtärissä.??

     

    Puuki

    Sademetsien alueilla on erilaiset ongelmat ilmaston muuttumisen kanssa kuin täällä boreaalisen havupuumetsän  alueella.   Esim. eucametsien ongelma voi olla pohjaveden riittävyys.   Paloherkkiäkin ne on , kun haihduttavat  herkästi syttyvää kaasua ilmaan.   Paikalliset asukkaat jää helposti mopen osille ennen omistamistaan alueista vaikka eucametsät ovatkin yl. FSC- sertifioituja.        Viljelyalueet joita on raivattu on usein niin laajoja , että alueen sadanta muuttuu ja uudet viljelymaat saattaa sen seurauksena pahimmillaan jopa aavikoitua.

     

    Miten säätiöt liittyy ”yhteiseen hyvään” jakamiseen ?  Ne toimii omien sääntöjensä puittessa jonkin  tarkoituksen vuoksi  mutta ei yhteiseen jakoon mene niiden tuotot.   Ns. yhteisen hyvän suojan avulla verottomasti toimivat rahantekofirmat kuten esim. oli VVO ja sen jatkajana Kojamo eivät nekään jaa tuottoja ”yhteiseen hyvään”.

    Venäjä ei  anna mitään vaan yleensä ottaa ominlupinensa. Ei sen kansa mutta huonot johtajat.   Moskovassakin asuu eläkeläisiä joiden kk-tulo voi olla 20 € -länsivaluutaksi muutettuna . Venäjän varat on keskitetty harvoille kuten oli NL:n aikaankin. Ja päämäärä on oman ja eliitin edun valvonta keinoja kaihtamatta ainakin viimeaikaisten toimien(kin) perusteella.   Toki monia muitakin vastaavia maita on joissa harvat kerää yhä enemmän ja köyhät köyhtyy entisestään vaikka maa olisikin  rikas luonnonvaroiltaan.

Esillä 10 vastausta, 3,531 - 3,540 (kaikkiaan 3,557)