Palmuöljyn tuotantoon tarvitaan palmuviljelmiä, joiden kasvattamiseksi raivataan sademetsää. Raivattu sademetsä pienentää hiilinieluja ja aiheuttaa raivaamisen seurauksena enemmän haittaa, kuin mikä hyöty saadaan palmuöljypohjaisen dieselin päästöistä.

Nesteen biodieselin valmistusta vastustetaan näin.

Eikö sademetsän raivaaminen palmuöljytuotantoon vastaa metsien avohakkuuta ja uudistamista palmuöljypuilla ja hakkuita taas vastaa palmuöljysadon vuotuinen korjuu. Palmuöljyviljelmä varmasti sitoo enemmän CO2 ilmasta kuin jo vakiintunut vanha sademetsä, joka ei enää kasva, joten väite ”raivattu sademetsä pienentää hiilinielua” on puppua. Lisäksi palmuöljyviljemäa voisi verrata jatkuvaan kasvatukseen, kun sitä ei tarvitse uusia vuosittain sadon korjuun jälkeen ja sitten päälle vielä biodiesel, joka korvaa fossiilisia, sillä palmuöljyviljelmän puiden kasvu vastaa taas vuotuista hakkuusäästöä.

Netseen biodiesel on parempi ratkaisu ilmastonmuutoksen estäjänä kuin vanha sademetsä, joita tietenkin pitää säilyttää koskemattomana riittävä määrä monimuotoisuuden vuoksi.

Neste tuottaa yhteensä 3 milj.tn biodieseliä, joka vastaa Suomen dieselin käyttöä, mutta menee etupäässä maailman markkinoille.

Porvoossa tuotetaan 0,4 milj.tn biodieseliä ja päälle lentokoneille kerosiiniä.

Miten pitäisi ajatella Nesteen dieselin tuotannosta? Olisiko se 90%:sti päästötöntä 3 milj.tn/v rajaan saakka yhdessä 3 milj.tn/v fossiilisen dieselin +3 milj.tn/v biodieselin tuotannon kanssa vai vain 45 %:sti päästötöntä.

Jos biodieselille laskee 90% päästöttömyyden. (Näkyy olevan linkeissä enintään 90%)

Biodieselin raaka-aineelle palmuöljylle on tietenkin olemassa 100%:nen nielu.

Nesteen fossiilisen dieselin tankkaaja voinee sanoa olevansa  ympristöystävällisempi kuin muiden tuottajien dieselin tankkaajat, joilla on vain fossiilista dieseliä tuotannossa.

MT:ssä kolmneissa kolumni Elonkerjuu -bändin muusikko-maanviljelijältä.

-Kannatta lukaista!

Öljypalmupuuviljelmät on varmaan hyviä monimuotoisuusalueita. Sademetsässä voi olla satoja eri  puulajeja /ha ,niin palmuöljyplantaasilla ei ole ihan yhtä montaa.   Huonoin vaikutus sademetsien laajoilla hakkuilla  kuitenkin ilmasto-olojen muuttuminen ja eroosion lisääntyminen.   Myös esim. Indonesiassa on tuhoutunut isot alueet  alkuperäiseläimistön asuin- alueita ja eläimistöä (mm.  apinoita)  sademetsien poltoissa.      Hiilitaseeseen palmuöljy vaikuttaa melko vähän, kun pitkän matkan rahdit ym. lisäpäästöt lasketaan mukaan.  Biopolttoaineitahan voidaan valmista paikallisista raaka-ainiestakin (kuten esim. tehdään sahanpurusta) ja käyttää lähempänä.

Huonoa se voiteluaineena käypä palmuöljy on esim. keksien halpana raaka-aineenakin jossa  sitä tulee syötyä , jos ei hoksaa katsoa tuoteselostetta.

”Metsien hiilinielu”
<

Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi?”  tuo muuten keskustelu ketjun avaus oli kyllä varsin filosoofinen ja  ajatusrakennelmia laajentava.

Sosialisointi mitä se tarkoittaa?  Wikipetia, ”siirtää omistajan tahdosta riippumatta omaisuutta yleiseen tai yhteiseen (erityisesti valtion) omistukseen”

Mutta näinhän ovat monet suuromistajat  ovat tehneet jo varsin paljon ja ihan omaehtoisesti, Suomen valtion siunauksella.  Mitä muuta ne säätiöidyt metsävarat ovat kuin metsänomaisuuden tuoton jakamista yhteiseen hyvään?  Onko sillä nyt niin suurta merkitystä jos metsän tuotto menee yhteiseen hyvään ja kuka sen omistaa?   Metsähallituksen toiminnasta voi olla toisaalta myös eri mieltä.  Mikähän polemiikki siitä syntys jos Venäjä hyvää hyvyyttään antaisi ostamiaan maa alueita yhteiseen hyvään suomen köyhälle kansalle?  Niinku maa alueet jotka sotilaspoliittisesti herkillä alueilla, kuten esim. Ähtärissä.??