Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,541 - 3,550 (kaikkiaan 6,495)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki

    Tomperi:  Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi?

    Ei kai siinä ole mitään ristiriitaa, että metsäomistajille maksetaan hiilinieluista, jos niitä on ja nämä nielut ovat sitten valtion hiilinielu.

    Tomperi

    mie  oottelen hiilinielujen suhteen valmistuvia mittaustuloksia, tutkimuksia, jne.  Tämä Suomalainen hiilinielu on poliittinen päätös vailla todellisia tutkimuksia laskelmia. Eihän se voi olla oikein että metsät hakataan ja viljellään niin siitä syntyy  nielu?  Suomessa täysjärkinenkin ymmärtää että Suo vois olla nielu mutta sekään ei oo, ei pysty nielemään vaan sitä hiiltä vaa kertyy ja kertyy … vuos vuuven jäläkeen, parhaimmillaan jopa viijentoista metrin paksuuvelta…  ja meri kuulema nielee vaikka sitä ei näe, mutta veen laatu muuttuu ja korallit alkaa lahota samalla tavalla ku Puolan kipsiveistokset  – 80 luvulla rakennusten koristeina…. mie oon nähnyt ku kaivinkone kaivo ojia, nii ee sitä muan sissään kertynyttä hiiltä muan sisältä erottanna vaekka se kuulema melekonen nielu se mua on…. vissiin vajonnut ihan tosiaan niin syvälle ettei sitä kaivinkonneen kauhakaan tavottanut…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Katteleppa Tomperi Luken kasvihuonekaasujen inventaariota. Siellä on useampikin tutkija joiden päätehtävä on laskea maamme hiilitaseita.

    Tomperi

    Onko niissä selostettu mikä on hiilinielu.  pitää katsoa…

     

    ”Metsäteollisuuden puunkäyttötilaston mukaan kotimaisen raakapuun käyttö aleni viidellä prosentilla. Tämän vuoksi puutuotteiden nielu oli 26 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna”  Tätähän minä en ymmärrä, kun hakataan vähemmän niin nielu pienenee,  ja sitten kun Brasilian metsiä hakataan poltetaan pelloiksi tai jätetään uudelleen metsittymään …. eikö silloin Brasialian nielun pitäisi kasvaa? Kuitenkin pelotellaan että se hakkuu negatiivisesti vaikuttaa hiilidioksidi pitoisuuksiin elikkä ne tuppovvaat kasvammaan.   jos mulla ois tuhat hehtaaria metsää ja sitä ei hakattas kahteensataan vuoteen ja siellä ois sen jälkeen jumalattomasti puuta niin nie oisin ollut lähde mutta kun hakkaisin metät sen jälkeen niin mie oisin kansallissankar ku mulla ois niin suur nielu että siitä ihan maksettas pelkästä nielusta?

    Mie oon väärässä, mie oon aina luullut että nielu tarkoittaa sitä että silloin ilmakehän hiilidioksidi pitoisuus vähenee…

    ”Raportointia tehdään YK:n alaisen ilmastosopimuksen ja sitä täydentävän Kioton pöytäkirjan velvoittamana. Maataloussektorilta toimitetaan samat päästöt molempiin raportointeihin. Sen sijaan LULUCF:n ilmastosopimuksen raportoinnin perustana ovat maankäyttö ja Kioton pöytäkirjan toimenpiteet”  Mitähän tuo tarkoittaa?

     

    Entä tämä?

    ”Metsämaan puuston hiilitase on luotettavimpia LULUCF-sektorin arvioita; epävarmuudeksi arvioidaan noin ± 31 prosenttia. Taustalla ovat valtakunnan metsien inventoinnissa mitatut puustotiedot ja poistumatilastot. Maaperän hiilivaraston muutokseen liittyy huomattavasti suurempia epävarmuuksia, metsämaan ojitettujen turvemaiden epävarmuuden arvio 95 prosentin luottamusvälillä on -70 % / +150 %.”

    Varmaan tähän löytyy vastaus, itse en kyllä osaa selostaa itselleni tai toisille mitä tämä edellinen sitaatti tarkoittaa?

    Mutta tämä tuntus kyllä selkeemmältä: ”Nielu on prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä.”

     

    Nielu on prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä.

    Mielenkiintoista puutuotteet ei pääse edes listoille tässä suraavassa grafiikassa….

     

     

    Ihan mielenkiintoista….   mutta en tullut sen viisaammaks..,

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos Tomperi luet tämän ketjun alusta saakka, saat vastaukset useimpiin kysymyksiisi. Puutuotteiden hiilinielu: kun hakatusta puusta tehdään tuotteita, puu jää tuotteisiin varastoon. Metsän hiilinielu: metsän hiilivaraston kasvu per vuosi. Metsän kasvuun sitoutuu hiiltä enemmän kuin mitä poistumassa poistuu (poistuma = hakkuupoistuma + luonnonpoistuma). Nykyään ajatellaan että myös maaperä ja lahopuu voi olla hiilinielu jos niiden sisältämä hiilivarasto kasvaa.

    Tomperi

    Pitttää lukkee, mutta jos tuo kirjoittamasi pitäisi paikkansa, ”Puutuotteiden hiilinielu: kun hakatusta puusta tehdään tuotteita, puu jää tuotteisiin varastoon.”  methän ajan myötä hukkuisimma puutavaraan…. miksi siinä ei ole huomioitu että puut palaa aikanaan aikka kiikkustuoleja niistä tehtäisiin, toinen mitä ei ole laskennassa huomioitu on se ettei järviensedimenttejä ole huomioitu ollenkaan ja niitähän useampi hehtaari….  Tuota kuinka maaperänpäällä olevaa kuntan lahoamista on tutkittu, entä suot…. ojitetut ja vois kyllä miettiä tuota aika ikkunaa joka ei jutussa ilmennyt tai meni ohi…. tmä seuraava oli aika hepreaa Selostasitko A.J. minulle ja varmaan monia muitakin kiinnostaa, voin myöntää en ymmärrä,

    ””Metsämaan puuston hiilitase on luotettavimpia LULUCF-sektorin arvioita; epävarmuudeksi arvioidaan noin ± 31 prosenttia. Taustalla ovat valtakunnan metsien inventoinnissa mitatut puustotiedot ja poistumatilastot. Maaperän hiilivaraston muutokseen liittyy huomattavasti suurempia epävarmuuksia, metsämaan ojitettujen turvemaiden epävarmuuden arvio 95 prosentin luottamusvälillä on -70 % / +150 %.””

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsämaalla tarkoitetaan lulucf-laskennassa maaluokkaa metsämaa, siis ei maaperää. Metsien puuston määrä saadaan metsien inventoinneista ja se on valtakunnan tasolla aika tarkka arvio. Sen sijaan maaperän hiilen määrää ja muutoksia ei voida suoraan havainnoida, vaan joudutaan kaivamaan näytteitä ja tähän ei ole resursseja. Ei esimerkiksi turpeiden paksuuksia voida mitata kaikista metsiköistä. Siksi suuri epävarmuus.

    Tomperi

    niin justiinsa arvelinkin, mutta ”Maaperän hiilivaraston muutokseen liittyy huomattavasti suurempia epävarmuuksia, metsämaan ojitettujen turvemaiden epävarmuuden arvio 95 prosentin luottamusvälillä on -70 % / +150 %.”””  tarkoittaako tuo että jos oikea maarä ois vaikka tuhat niin nykysysteemit arvioi omaa tulostaan siten että se on 700 viiva 1500? mitenhän lieneevät tuohon lukuun pääätyneet?  Sehän ois sitten niinku sinneppäin tai hatusta revästyn mukanen tai edes … voikoi puhua mittauksesta tai laskennasta jos heitto voi olla tota suuruusluokkaa? Entä jos heittääkin vielä enemmän?

    Kurki

    https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

    Yllä on Lulucf-asetuksen mukaiset Maankäyttösektorin nielut ja päätöt eli ”Suomen nettonielun laskenta”  Tilastokeskuksen mukaan pitemmältä ajalta.

    Siellä sivulla 45 on taulukko 1,7, jossa ylimpänä on Suomen metsien vuotuiset hakkuusäästön nielut, metsien kivennäismaapohjien (DOM+ SOM) nielu oli 2019 -7,9 Mtn/v, metsien turvemaapohjien (DOM+ SOM) päästö oli 2019 +4,1 Mtn/v, puutuotteet nielu 2019 – 3,4 Mtn/v ja ja monta muuta riviä välillä.Alinna on 2019 maankäyttösektorin ( Lulucf-asetus) nettonielu laskettuna -14, 7 Mekv-tn/v.

    Tämän kun opiskelee, niin pärjää hyvin.
    Ja lisäksi teoriaa.

    Metsien runkopuu m3 hakkuusäästön hiilinielu lasketaan muuntamalla kuutiot kertoimella 1,3 CO2-nieluksi, jossa on mukana koko elävä puu ei vain runkopuu. Puun osat koko puusta ovat runkopuu 58%, maanpäällinen karike 20% ja maanalainen 22%.Lisäksi kaiken biomassan luonnonvakio on, että puolet sen kuivapainosta on hiiltä (C). Esim 1m3 runkopuun tilavuuspainolla 0,4 tn/m3 sisältää hiiltä (C) 0,2 tn ja tuo hiili on sitonut ilmasta hiilidioksidia CO2 (mukana hiilen C lisäksi 2 happiatomia O2) 3,67*0,2= 0,7 tn. Puun maanpäällinen osa eli 1m3 runkopuuta ja karike (latvus oksat, lehdet, neulaset) on sitonut ilmasta n. 1 tonnin hiilidioksidia (CO2) ja koko puu mukaan lukien maanalainen karike (kanto, juuret ym) 1,3 tn eli tuo muuntokerroin CO2-sidonnaksi tulee tästä.

    Tomperi

    No noinhans se menee mutta kovin karkeella mittarilla tässä vaiheessa mittaavat, mutta aikanaan tarkentunee jahka mittaavat.  Brasilian metät kun aikanaan hakataan niin mikä estää etteikö ne pellot ja viljellyt kohteet ja joutomaat muutu nieluksi?

     

Esillä 10 vastausta, 3,541 - 3,550 (kaikkiaan 6,495)