https://www.procarton.com/recyclability-of-cartonboard-and-cartons-25-loops-study

Aina tietysti kannattaa suhtautua kriittisesti kaikkeen tietoon, mutta onnistuuko se, jos ensimmäistäkään ei halua löytää… 🤔

”Uuden tutkimuksen mukaan kartonkia voidaankin kierrättää paino- ja pakkausmateriaalina paljon pidempään kuin on uskottu. Itävallan Grazin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että kartonkia voidaan kierrättää ainakin 25 kertaa ilman että kuidun mekaaniset ominaisuudet heikkenevät. Tämä tekee materiaalista entistäkin paremman materiaalin ympäristön kannalta.

Tutkimus tehtiin vuonna 2021 Grazin teknillisessä yliopistossa. Tutkimuksessa kierrätettiin taivekartonkia (folding cartonboard) uudestaan ja uudestaan sen selvittämiseksi, miten kierrätys vaikuttaa materiaalin lujuuteen ja iskunkestävyyteen. Tutkimuksen mukaan mitään negatiivista vaikutusta ei näkynyt kartongin mekaanisissa ominaisuuksissa, eikä myöskään kuidun paisumiskapasiteetissa.

– Tutkimustulokset kumoavat selkeästi yleisen myytin, että kuitupohjaisia pakkauksia voidaan kierrättää vain 4–7 kertaa ennen kuin niiden ominaisuudet heikkenevät. Tutkimus osoittaa, että paperi- ja kartonkikuidut ovat paljon kestävämpiä kuin mitä on luultu, sanoo Winfried Muehling, Pro Carton -järjestön johtaja.”

Vuotuinen puutuotteiden hiilinielu löytyy myös kasvihuonekaasujen inventaarion raporteista. Mitä suuremmat vuotuiset hakkuut, sitä suurempi on vuotuinen sitoutuminen puutuotteisiin. Osuutta kasvattaa nyt tasaisesti puurakentamisen yleistyminen.

Miten kartongin kierrätettävyyteen vaikuttaa se lajiteltavuus, osa on puhdasta kartonkia, osaan on enemmän tai vähemmän lisätty muovia?  Kuten esimerkiksi maitotölkkeihin.  Entä miten kartongin uusiokäyttöön vaikuttaa se että jos kartongista joudutaan poistamaan musteet yms töhryt, kuinka hyvin se kestää sitä?  eikä se muuten tuo kierrätys ole realistinen vaihtoehto, jos kartonki tuotetaan suomessa ja käytetään Intiassa tai Kiinassa nyt tqhtoo olla että kotiutuuko se suomessa valmistettu uusiokäyttöön vai polttaavatko sen ….

Vuotuinen puutuotteiden hiilinielu löytyy myös kasvihuonekaasujen inventaarion raporteista.

Mitä mieltä ollaan kuinka puutuoteiden hiilinielu pitäisi laskea?

Puutuotteiden puoliintumisaika muistaakseni oli 35 vuotta eli nyt puutavaraan sitoutunut 5 Mtn hiilidioksidi palautuisi 70 vuoden päästä täysimääräisenä takaisin ilmakehään.

Puutuotteiden hiilivarastoa olisi  70*5/2= 175 MCO2-tn, jos vuotuinen CO2-sidonta niihin olisi 5 Mtn/v.

Vuonna 2020 puutuotteiden nielu on ollut -3,4 Mtn. Olisiko se laskettu niin että vuonna 2020 puuteisiin sitoutui hiilidioksidia  esim. -6,4 Mtn ja siitä vähenentään 70 vuoden takainen vuoden 1950 puutuotteisiin sitoutunut hiilidioksidi + 3 Mtn. Näin laskien puutuotteista voisi olla pääästökin, jos se 70 vuoden takainen sitoutuminen oli suurempi kuin viimeksi sitoutunut.

Tämähän olisi sama kuin jos puuteiden sitoma CO2 katsottaisiin palautuvan ilmakehään vuoden sisällä aivan kuten poltossa.

Pitäiskö tuosta varastosta laskea nielua jotenkin esim. jakamalla se 70 = 175/70= -2,5 Mtn/v. Tämä nielu varasto jaettuna 70 vuodelle olisi laskelmassa aina mukana eli puutuotteiden nielu olisi sinä tapauksessa -2,5 Mtn/v, jos uusi nielu ja 70 vuotta vanha päästö olisivat yhtä suuret?

Melko kauan hirsiseinät ym. säilyy hiilivarastoina.  Meilläkin on 2 x siirretty aittarakennus. Tehty joskus yli 100v. sitten 1. kerran.     Jos puoliintumisajaksi lasketaan 35 v, niin siinä ajassa on sahapuiden hakkuupaikalla jo  parhaassa kasvuiässä oleva metsä yleensä.  Jos on viljelty niin kasvaa n. 10-50 % enemmän puuta kiertoaikana kuin edellinen puusukupolvi.  Ja jos on tehty puuelementeista taloja betonisten sijaan, on korvausvaikutus n. 2 x:nen eli hiilitase samoin moninkertaisesti parempi.