Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,721 - 3,730 (kaikkiaan 6,478)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008702429.html

    Puuki: Hesarin keskustelupalsta on propagandakanava jonne ei hyväksytä asiallisia komenttejakaan .

    Minä olen myös huomannut tuon saman. On aikoja, että mikään ei mene läpi ja sitten kaikki menee. Ainakin nyt viime aikoina . Saattaa olla morderaattorinkin syy tai sitten on jokin automaattinen ennakko tarkistaja.

    Kannattaa laittaa kaikki kommentoinnit talteen, että voi yrittää uudelleen esimerkiksi gmail-sähköpostiin tallentaa, ettei tehty työ mene hukkaan ja voi yrittää uudelleen. Totta että jo gmailin tallenteen kopiossa näkyy kommentissa ylimääräisiä koukeroita, joka paljastaa sen kopioksi.

    Soitinkin kerran ylläpidolle, miksi kommenttejani ei julkaista ja sain tällaisen epäilyttävän vastauksen, ettei kannata kopioida tekstejä muualta kommentteihin, automaatti hylkää ne esitarkistuksessa.

    AJ ja Timppa näkyy kyllä olevan hyvin edustettuna näissä HS:n kirjoitusten kommenteissa ja hyvä niin, että oikeaa tietoa metsäasioissa tulee paljon hesarin lukijakunnalle, vaikka näkyy siellä näitä Toni Amnelleja olevan riittämiin, joiden uskoa ei voi mitenkään horjuttaa.

    Kun soitin ja kysyin, miksi esim tätä kysymystä Toni Amnellille ei julkaistu, jossa kysyin ” Mitä ovat ne julkaisut, joihin Toni Amnell sitten luottaa, kun ne eivät ole esim Tilastokeskuksen maankäyttäsektorin nettonielulaskelmat tai Punainen kirja 2019″, joista hän vastais minulle, ettei luota näihin linkkeihin.

    Modetaattorin vastaus oli ettei tuollasta saa kysyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Kurki. Se on hyvä tietää että HS:n moderointi ei hyväksy kopioitua tekstiä. Ei hyväksy myöskään linkkejä, joten viittaukset julkaisuihin on tehtävä raportin tai artikkelin nimellä.

    Jos julkisen sektorin kouluttama luonnontieteilijä T.A. – joka todennäköisesti on julkisen sektorin palveluksessakin ennustamassa lentosäätä – ei luota Tilastokeskuksen, Luken tai Suomen ympäristökeskuksen tilastoihin, niin henkilön kanssa on aika turhaa ruveta väittelemään. Kukin kertoo oman totuutensa ja lukijat muodostavat väitteistä omat käsityksensä.

    Siellä Hesarissa on toinenkin erikoinen tapaus: A. V. jolla tuntuu olevan todella paljon hampaankolossa metsäteollisuutta kohtaan.

    Puuki

    Yhtään kopioitua tekstiä tai lainausta en ole sinne kirjottanut koskaan. Silti ei mene läpi koska ilm. ei noudattele  jonkun mielestä ”yleisesti punvihr. hyväksyttyjä mielipiteitä”. No säästyypähän sekin aika joka kirjoittaessa kuluu johonkin tähdellisempään. Vaikka kahvin keittoon ja puutarhanhoitoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kannattaa tosiaan laittaa teksti talteen vaikka mailiohjelman luonnoksiin ja tarjota samaa tekstiä uudelleen, koska moderaattorien linja vaihtelee. On ollut havaittavissa että metsäaiheisiin artikkeleihin kirjoittavat samat henkilöt aina samat mielipiteet (ml. minä itse!), joten ei suuresti haitanne jos jokin artikkeli jää kommentoimatta.

    Esitin että Hesarin pitäisi tehdä juttu metsien kasvun notkahduksen syistä ja siitä missä hakkuita ehkä pitäisi lisätä, niin päästäisiin hiilinielukeskustelussa eteenpäin.

    ”Tämä niin kutsuttu hiilivuoto ei kuitenkaan välttämättä johda suurempaan globaalin nielun menetykseen, jos hakkuut siirtyvät nopeammin metsää kasvaville lauhkeille alueille, joissa metsänhoito on kestävää.”

    http://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/maltilliset-hakkuut-mahdollistavat-ilmastotavoitteiden-ja-metsien-kayton-yhteensovittamisen/

    Tuosta hiilivuodosta rohkenen olla eri mieltä Ilmastopaneelin kanssa. Lauhkeilla alueilla on varmaan mahdollista lisätä metsien pinta-alaa, mutta siellä pitäisi lisätä myös suojelualueiden pinta-alaa. Ainakin Keski-Eurooppa on meihin verrattuna metsien suojelussa alisuoriutuja.

    Hiilivuoto saisi kohdistua kaikista mieluiten alihyödynnetylle pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle (pl. Pohjoismaat), jossa metsätuhot syövät hiilinielut ja metsien suojelutilannekin on alikäytön vuoksi melko hyvällä tolalla. Käytetään metsää mieluummin teollisuuden tarpeisiin kuin metsätuholaisten ruokkimiseen!

    Puuki

    Ville N. Kalevassa :  ” Eu:n (~ Niinistön) hiilinielun lisäämisvaatimukset on ymmärretty Suomessa väärin.  Jotkut haluavat kaikki metsät avohakkuiden piiriin. ”

    Tai sitten Niinistö itse on ymmärtänyt koko hiilinielun lisäämisen metsänhoidon avulla väärin. Se on todennäköisempää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kalevan juttu on tilaajille. Mitä olemme Ville Niinistön mielestä ymmärtäneet Suomessa väärin? Ketkä haluavat, että kaikki metsät ovat avohakkuiden piirissä? Ei tällä palstalla ainakaan sellaisia ole näkynyt vai tunnustaako joku?

    Mekin haluamme kehittää metsänhoitoa kestävämpään ja tuottavampaan suuntaan, mutta olemme hieman eri linjoilla keinoista kuin Ville. Hän ehkä haluaisi jatkuvapeitteisen kasvatuksen päälinjaksi? Ns. vapaa kasvatus olisi ok, jos se tarkoittaa että epäonnistuneen eli epäjatkuvuuskohdan saavuttaneen jatkuvapeitteisen metsän saa aina uudistaa avohakkuulla. Jatkuvasti peitteisenä käsiteltävät erityiskohteet ovat sitten erikseen.

    Timppa

    Jos  tarkoitus on kasvattaa puuta, niin eipä sille avohakkuulle ole juuri vaihtoehtoa.  Katseltiin Saarijärvellä paria puustoista korpisuota (300-350 m3/ha) myhistyksen kaverin kanssa.  Ei kyllä uudistusta varmempaa käsittelyä keksitty.  Jos jättää kuusia tai mäntyjä, niin todennäköisyys kaatumiseen on liian suuri.  Naveromätästys ja saarijärveläiset taimet.  Siinä se on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pilviä hiilinielutaivaalla: maankäyttösektori on kääntynyt päästölähteeksi. Metsien kasvun hiipuminen Pohjois-Suomen männiköissä ja ennätysmäiset hakkuut taustalla.

    MaalaisSeppo

    Katselin juuri kuusien latvoja. Melkoinen käpykuorma on parina vuonna tullut. Veikkaisin, että on vaikuttanut kuusien kasvuun. Lyhyet vuosikasvaimet ovat olleet. Viime kesänä taas hieman heränneet. Seurataan pari vuotta. Vuodet eivät ole veljeksiä.

    Kurki

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/497cb610-3e4d-43b4-84ee-e87fde81e245

    Linkissä 2021 metsämaan nielu on vain -6,7 Mtn.

    Luken mukaan poistuma oli 2021 91 milj.m3 ja metsien kasvu 103 milj.m3.

    Metsien runkopuuvarasto kasvoi 12 milj.m3, joka vastaa periaatteella 40/60 laskettuna CO2-varaston kasvua 2,5*12= 30 Mtn. Tuohon pitää lisätä vielä maapohjien (kivennäis- ja turvemaat) karikesyötön CO2-nielut (DOM+SOM), joka esim. vuonna 2020 oli – 3,8 Mtn.

    Eli metsämaan vuoden 2021 hiilinielu oli näin laskien noin  -33,8 Mtn.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/tukkipuun-hakkuissa-ennatykset-rikki-vuonna-2021

    Metsien hiilivaraston kasvu vuonna 2021 oli 2,5*12= 30 Mtn.

    Rohkenen tätä laskentatapaa pitää faktana, kun Luken tutkija ensin kiisti laskentatavan mutta, kun lähetin hänelle alla olevan laskelman metsien CO2-varaston kasvusta, niin vastaus oli,

    ” No juu, tuolla perusteella”.

    Suomen nykyisen runkopuuvarannon 2500 milj.m3 mukaan laskettu CO2-hiilivarasto periaatteella 40/60 olisi 2,5*2500= 6250 Mtn. Metsien runkopuuvaranto oli 1960-luvulla n.1500 milj.m3, jonka CO2-varasto periaatteella 40/60 oli 2,5*1500=3750 Mtn. Suomen metsien CO2-varasto on siis kasvanut 1960-luvulta .6250-3750=2500 Mtn.

    CO2-varasto oli 1960-luvulta 2500 Mtn pienempi kuin nykyäänja on siis uutta hiilivarastoa.

     

Esillä 10 vastausta, 3,721 - 3,730 (kaikkiaan 6,478)