Puut ei itsestään lahoa,riukuuntuminen ei lahota puita

Riukuuntuminen aiheuttaa tiheässä ja kosteassa männyntaimikossa sienitauteja (sorokka, korokka, surmakka, tervasroso, versosyöpä) kasvussa hävinneissä puissa, jotka kuolevat ja lahoavat. Lisäksi lumi taivuttelee ja katkoo hoikemmat. Näin luonto itse tekee koko ajan harvennusta, että puut voisivat järeytyä.

https://yle.fi/uutiset/3-12463425

Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Soimakallio:   -Tämä keskustelu kiteytyy siihen, että biomassaa on kohdeltu hiilineutraalina, vaikka sitä se ei ole, kommentoi ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.

Vihreiden uskomustiedettä.

Riukuutuminen ei aiheuta sienitauteja,vaan ensin pitää tulla puun kuoreen haava. Sienet tekee eri tavalla tauteja kuin toiset sienet.Sieni-itiön täytyy ensin itää ,mutta kaikki ei idä samalla tavalla,eikä sieni-itiö pääse puun kuoren läpi ilman haavaa.Ainoastaan mesisieni voi päästä puun sisään ilman haavaa.No,minun pihan lähellä kasvaa koivuja ja ne ovat tiheässä,välimatka o.5 m ja ovat kaikki melkein yhtä pitkiä ja terveitä eli ne kasvaa tiheässä.Tiheä metsä kasvaa enemmän,runkoja enemmän.Peter Wohlleben on oikealla suunnalla,tiheä metsä kasvaa enemmä.Jos runkojen väli on 2m,niin siellä on vain 2 runkoo,mutta jos väli on o.5 m, siellä on 4 runkoa ja jos väli on alle metrin,runkoja 3

Ei ne välttämättä hankaa rikki kuorta,se pitää kuori rikkoontua ihan kuten ihmisen ihokin,ihon pinta voi hiukan vahingoittua,mutta bakteerit ei pääse ihon alle,tässä minun lähellä on koivikoita,joiden välimatka on o.2–o.3 m ja ovat isoja ja pitkiä koivuja,koivuja on rykelmissä ja jotku kauempanakin,täällä oli laaja haapametsä,isoja haapoja kasvo lähekkäin,se hakattiin pois,täällä on nytkin haapametsää tietyllä alueella.Peter kertoo saksalaisen yliopiston tutkimuksista,jotka kertovat,että tiheä metsä kasvaa enemmän,niin he kertovat.Myös kirja Manusco Loistavat Kasvit kertoo yllätyksistä,minä voin mitata koivujen välimatkoja ja haapojen omilla alueilla täällä.Jos puut ovat lähekkäin välimatka alle metrin,niin eihän ne oksat pysty rikkomaan toisen puun kuorta ja eihän  siellä yksi puu heilu,vaan heiluvat sinne päin miten tuuli muuttuu.Toisen puun runko pitää pamahtaa toiseen puuhun,mutta puut ei kuori toisia puita,pitää tulla ensin konkelo tai salama,metsää voi tuulisella sällä seurata,niin näkee sitten

En ole lukenut 200 kommenttia YLE:n uutiseen, mutta vaikuttaa siltä että bioenergian sääntelyllä koetetaan estää esimerkiksi joissakin EU-maissa tapahtuvaa järeän puun polttoa ja samalla menee meikäläinen pienpuun haketus siinä sivussa. Kyllä markkinatalouden pitäisi antaa edes jossain määrin toimia EU:n sisällä eikä säädellä sitä liikaa.

Meillä kotimaassa närästää energiahakkuiden lisäyksen aiheuttama lähiaikojen hiilinielun pieneneminen. Hakkuut vähentävät tietenkin hiilinielua sinä vuonna kun hakkuu tehdään. Tämähän ei ole kuitenkaan lopullinen menetys, vaan jäljelle jäävät puut kohentavat kasvuaan ja hiilivaraston menetys korvautuu muutamassa vuodessa. Harvennetussa metsässä puiden latvukset säilyvät vihreinä, mistä seuraa että jokainen jäljelle jäänyt puu kasvaa suuremmaksi ja alkaa tuottaa vuosittain enemmän biomassaa kuin aikaisemmin.

Kokonaisbiomassan tuotos on harvennetussa metsässä useimmiten hieman pienempi kuin harventamattomassa, mutta kun pyritään taloudelliseen toimintaan niin niitä harvennuksia on joka tapauksessa tehtävä. Olisi sangen erikoista, jos näitä joka tapauksessa kaadettavia puita ei saisi korjata energiaksi. Kyllä ne pienet puunrungot ja oksat metsässäkin lopulta lahoaisivat ja muuttuisivat hiilipäästöiksi. Eikö ole hiilineutraaliuden kannalta täysin sama hajoaako puu metsässä vai lämmityskattilassa?

Kurki. Jos tekstissäsi on linkki tai muualta kopioitua se ei mene Hesarissa läpi. Lisäksi liian vaikeaa ilmaisua on syytä välttää kun suurin osa Hesarin lukijoista on maallikoita – toisin kuin täällä Metsälehden puolella jossa yleinen tiedon taso metsäasioissa on korkea.