Olen Timpan kanssa samaa mieltä vuodesta 2014. Lisäksi hyvin kasvavat puustot ehtisivät olla vielä 10-15 vuotta sitomassa tehokkaasti hiiltä.

Mika Kuusela kirjoittaa FaceBookissa.

Kylläpä taas tänään oli poikkeavat näkemykset Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerillä Petteri Taalaksella ja Suomen ilmastopaneelin Markku Ollikaisella. Ja kun nyt oikein rautalangasta loogisesti väännetään niin ei voi tulla muuhun tulokseen, että Taalas puhuu asiaa ja tämä toinen muunneltua totuutta.

1. Maailman hiilidioksidipäästöt syntyvät 90 %:sti fossiilisista polttoaineista( öljy, kivihiili, maakaasu jne.)

2. Maailman kaikkien metsien hiilinielu on vain 25% hiilidioksidipäästöistä.

ELI Mikään muu tätä epäsuhtaa ei ratkaise kuin fossiilisten polttoaineiden käytön rajoittaminen, koska metsäpinta- alaa pitäisi olla lähes 4 x enemmän, että se nielisi fossiilisten päästöt. Eli Ollikaisen unelma nielujen kasvattamisesta hiilidioksidin sitomiseksi on utopiaa, vain Taalaksen korostama fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on ratkaisevaa.

3. Suomen metsien hiilinielu on ollut n. 20 milj. ekv tn vuosittain, jossa nyt hetkellisesti tapahtui lasku 8 milj.ekv tn vuonna 2022. MUTTA yksi Puolan Belchatovin hiilivoimala tupruttaa vuodessa 38 milj. ekv tn Co2 eli 2 kertaa enemmän kuin koko Suomen metsien hiilinielu vuosittain. Eli Ollikaisen hiilinielun kasvatus on täyttä unelmaa, kun yksi Puolan voimala saastuttaa ilmakehää 2 kertaa kovemmin kuin Suomen metsät pystyvät sitomaan.

4. Ollikainen väheksyi Suomen ilmastotoimia, mutta oheisesta kuviosta näkyy, että Suomi on ilmastotoimissa Euroopan parhaimmistoa, merkittävästi parempi kuin Saksa ja Puola, joita Ollikainen kehui. Ns. Climate Change performance indeksi mittaa päästöjä ja ilmastotoimien vaikuttavuutta ja tässä indeksissä Suomi on vihreällä, Saksa ja Puola pahasti punaisella. Tätäkin Taalas korosti Tv:ssä, Suomi on Euroopan maista hoitanut ilmastotoimia lähes parhaiten, päinvastoin kuin hiilivoimaa lisänneet Saksa ja Puola, joita Ollikainen kehui.

Yhteenvetona toteankin, että Petteri Taalas tyrmäsi 3- 0 Markku Ollikaisen sepustukset. TÄTÄ SAA JAKAA, jotta äänestäjätkin tajuaisivat mitä sumutusta Suomen metsiin kohdistuu!

*

Julkaisussa on kuva indeksin tuloksiin 2019. Tässä uudempi listaus mutta suunnilleen sama johtopäätös. Kartalla Suomi erottuu jälleen vihreänä kuten NASA:nkin kartassa. Katso myös kohta ”detailed ranking” josta näkyy mitä asioita indeksissä on huomioitu.

https://ccpi.org/

Tuo nielut 25% päästöistä on kyllä minulle suuri yllätys, luulin että olisi alle 10%.

Tuon Climate Change Performance Index (CCPI):n laskentaperusteet eivät ihan heti auenneet. Huomionarvoista on, että esim. Hollanti on Suomen edellä ja sitä kiitellään tuulimyllyistä. Suomea suomitaan hiilinielujen romahtamisesta ja kehotetaan vauhdittamaan uusiutuvaan energiaan siirtymistä. Tästä syntyy käsitys, että tuon indeksin laskentatapa on ”keskieurooppalainen”, jossa maakaasu on hyvä ja ydinvoima paha.

Tämä on vuodelta 2021, jonka jälkeen tuonti lienee laskenut. Suomen sähköntuotannosta 85 % on puhdasta:

Tolopaisen kysymys mihin ilmastopolitiikka perustuu? Kirjassaan Ilmastomuutos ilmatieteilijän silmin Petteri Taalas kertoo näkevänsä keskustelussa fanaattisia piirteitä. Hän mielestään keskustelua voi verrata fundamentalismin, uskonnollisiin ääriliikkeisiin ja 70-luvun Stalinismiin. Ennen nuorisoa peloteltiin ydinsodalla, nyt ilmastonmuutoksella. Mihinkä sitten ilmastopolitiikka perustuu? No politiikkaanhan se perustuu. Ja vanha sanonta Kun järki loppuu niin otetaan periaatteet käyttöön, pitää tässä politikoinnissa hyvin paikkansa. Ennen vanhaan omaisuuden uusjako tehtiin muutaman vuosikymmenen välein toistuvilla sodilla. Kun ei oikein enää uskallettu sotia, ainakaan omalla maaperällä, otettiin käyttöön säännöllisin välein toistuvat pankkikriisit. Uutena, ja varsin tehokkaana, toimena otettiin käyttöön ilmastokriisi. Kriisi, jossa selviää kuin koira veräjästä, kun on tarpeeksi rahaa maksaa päästöistään. Jos ei ole maksumieheksi, vedä vyötä tiukalle ja heitä vielä maksukyvyttömän tai haluttoman kotimaasi asettamat ”hiilihinkselit” olalle avuksi. Korona ja nyt käytävä sota hieman sotkivat kuvioita, mutta antoivat toisaalta fanaatikoille ylimääräisen ässän hihaan ja jokerikortin käteen. Oliko esim. tämän talven pörssisähköhinnoille, kuluttajien ryöstämiselle, mitään taloudellista todellista perustetta? Vaalit kun alkoivat lähestymään, otettiin tikunnokkaan kaikissa tiedotusvälineissä elinkeinoministerin kytkökset Jallupulloon. Eikö kohtuullista ja tasapuolista olisi ollut edes kerran ennen vaaleja kysyä esim. ympäristöministerin, hyvin fanaattisesti rakentamiseen suhtautuvan, taloudellisista kytköksistä tuulivoiman lisärakentamiseen?