Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 6,478)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Jos hiiltä kuluu milj,tonnia, niin C02 -päästöt on silloin se n. 3, 3 milj. ekv-tonnia.

    Helsingissä on kivihiilen korvaaminen uudistuvilla suurempi ongelma kuin muissa kaupungeissa, joissa sitä on käytetty.   Monien Helsingin poliitikkojen  hakkuiden lisäämisen kova vastustaminen saattaa liittyä juuri siihen (joku pähkäili samaa asiaa jo aiemminkin jossain) .  Ei ole oikein muutenkaan selitettävissä se, että monet poliitikot ei ota huomioon selviä faktoja puun käytön eduista vs. fossiilisten lähteiden käyttöön esim. uusien sellutehtaiden tapauksessa.

    Jotkut jopa kieltäisi hakkuut kokonaan hiilinielun kerryttämisen varjolla.  Ei olla silloin kartalla ainakaan kotimaan metsänhoidon eikä talouden tilanteesta.  Jonkin sademetsän hakkuiden lopettaminen ja totaalisuojelu olisi ihan eri asia.

    Kurki

    Taloussanomien toimittajalla ei ole oikein faktat hallussa tai sitten on helsinkiläinen vihreä. Onhan Helsingin kannalta kirjoittelu kivihiilen polton 1,2 miljoonan CO2-päästöistä mieluisampi luku (eikä anna aihetta oikaisuun) kuin sen oikean määrän ilmoittaminen 3,3 milj.tonnia.

    uudehko metsänomistaja

    Voisiko joku kertoa lähemmin tekniikasta, jolla ilman hiilidioksiidi pyritään sitouttamaan toiseksi aineeksi. Ainakin tieto tuon lopputuotteen nimestä, pysyvyydestä, varastoinnin mahdollisuuksista ja olomuodosta olisi kiinnostavaa tietää. Samoin oleellista saattaisi olla arviot prosessiin tarvittavasta energian käytöstä.

    Kurki

    Maailman yleisin tapa ilman hiilidioksidin sitomiseen on kasvien yhteyttämen eli fotosynteesi, joka tarkoittaa puiden osalta sitä, että auringonvalon avulla puumassaa (glukoosi) muodostuu vedestä ja ilman hiilidioksidista lehtivihreän toiminnan avulla ja saamalla ilman hiili sitoutuu puumassaan ja ilmaan vapautuu happea.

    Yksi kiintokuutiometri (m3) puun kasvua sitoo (runkopuu, juuret, oksat) n. 1,35 tonnia hiilidioksidia ilmasta. Suomen viime vuosien metsien hakkuusäästö n. 35 milj.m3 sitoo siis n. 47 milj.tonnia hiilidioksidia ilmasta vuodessa, joka on enemmän kuin koko Suomen hiilidioksidipäästöt 45 milj.tn/v.

    Muut tavat hiilidioksidin sitomiseksi lienevvät salaisuuksia.

    6H2O + 6CO + valon fotonit → C6HO6 (glukoosi) + 6O2

    https://www.puuinfo.fi/puutieto/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-resurssitehokkuus/puuhun-sitoutuu-hiilt%C3%A4

    Helsingin kivihiilen kulutus on vaihdellut 1 miljoonan tonnin molemmin puolin, jonka päästö (0,9*1,2*3,67) on ollut enimmillään 4 milj. hiilidioksidipäästö. Siitä on osattu olla hiljaa, vaikka päästö on kaikista Suomen hiilidiksidipäästöistä lähes 10%, mutta turvetuotannon päästöistä on meuhkattu vaikka kuinka, vaikka nykyisellään ne n. 10 miljoonan m3 poltosta ovat luokkaa 6 milj. tonnia eli vähän yli 10% .

    Kivihiilen poltto ei työllistä yhtään ainutta suomalaista, mutta Suomen maaseudulla turvetuotanto työllistää tuhansia ja pitää maaseutua asuttuna.

    Jätkä

    Kurki. Minkä maan erikoisammattilaiset hoitavat Suomessa kivihiilen käyttöön liittyvät työt?

    Olen jokseenkin varma, että kivihiilen poltto ja sen edellyttämät toimet joka tapauksessa työllistävät ihmisiä.

    Mitkä sellaiset toiminnat lasket turpeenpolttoon kuuluviksi, jonka tyyppiset työt kuvittelet ulkomaalaisten tekemäksi Suomessa?

    Kurki

    Kurki. Minkä maan erikoisammattilaiset hoitavat Suomessa kivihiilen käyttöön liittyvät työt?

    Kirjoitinko niin epäselvästi, että tekstistä ei käy ilmi, että suomalaiset hoitavat Suomen turvetuotannon ja työllistävät tuhansia suomalaisia työntekijöitä.

    Olen jokseenkin varma, että kivihiilen poltto ja sen edellyttämät toimet joka tapauksessa työllistävät ihmisiä.

    Muutaman hassun työntekijän lämpövoimalassa samoin kuin silloinkin, kun lämpövoimalan polttoaine on turve.

    Turve sopisi paremmin Helsingin kivihiilen korvaajaksi siksi, että kivihiili ei työllistä sen kaivostoiminnassa ketään Suomessa.

    Mitkä sellaiset toiminnat lasket turpeenpolttoon kuuluviksi, jonka tyyppiset työt kuvittelet ulkomaalaisten tekemäksi Suomessa?

    Kirjoitinko niin epäselvästi, että tekstistä ei käy ilmi, että suomalaiset hoitavat Suomen turvetuotannon ja työllistävät tuhansia suomalisia työntekijöitä.

    Turvetuotanto työllistää tuhansia ihmisiä – koneyrittäjät ja alan edunvalvoja ovat huolissaan vaatimuksista lopettaa turpeen energiakäyttö

    Turvetuotannon suora työllistävä vaikutus oli viime vuonna noin 2 300 henkilötyövuotta ja välillisesti noin 4 200 henkilötyövuotta.

    https://www.ksml.fi/talous/Turvetuotanto-ty%C3%B6llist%C3%A4%C3%A4-tuhansia-ihmisi%C3%A4-%E2%80%93-koneyritt%C3%A4j%C3%A4t-ja-alan-edunvalvoja-ovat-huolissaan-vaatimuksista-lopettaa-turpeen-energiak%C3%A4ytt%C3%B6/1346732

     

    Kurki

    Jyrsinturpeen kuiva-aine kuutiometri painaa 330 kg , josta hiiltä (kaikessa biomassassa näin) on 50% eli 165 kg.

    Jyrsinkuution polttaminen vapauttaa hiilidioksidia ilmaan kaavalla 3,67 (CO2 atomipainot C=12, O2= 2*16) *165 kg= 600 kg.

    Ja Suomen tämän hetkinen turvetuotanto noin 10 milj.m3 vapauttaa CO2-kaasua ilmakehään 0,6 *10= 6,0 milj.tn/v.

    Helsingin kivihiilen poltto vapauttaa vastaavasti 4 milj. tn/v, eikä työllistä Suomessa ketään.

    Rane2

    Monenlaista pönttöä ja liuotinta tarvitaan.

    https://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2503.pdf

    Kurki

    https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/puuenergia-kaukana-ilmastoneutraalista/

    Soimakallio: Jos oksat ja kannot jätettäisiin metsään, ne aikanaan lahoaisivat ja luovuttaisivat hiilensä ilmakehään, mutta lahoaminen ottaa aikansa. Alle sadan vuoden aikajänteellä metsätähteiden polttaminen lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.

    Aha. Nyt on Soimakallio mennyt päättelyissään omaa agendaansa vastaan. Tosin on kyllä minun kanssa samaa mieltä ja otan tuon ilolla vastaan. Kannnot ja oksat nostaa Suomen hiilinielua rajusti.

    Kurki: Suomen viime vuosien metsien hakkuusäästö (runkopuu+juuret+oksat kertoimella 1,35*runkopuu) n. 35 milj.m3 sitoo siis n. 47 milj.tonnia hiilidioksidia ilmasta vuodessa, joka on enemmän kuin koko Suomen hiilidioksidipäästöt 45 milj.tn/v.

    Siis Suomakallion mukaan kannot ja oksat voidaan lukea ”pitempiaikaiseksi hiilivarastoksi” aivan kuten puutavarakin, joka mahdollistaa Suomessa nostaa hakkuita biotehtaiden tarpeisiin 20..30 vuoden ajalle, jonka jälkeen metsien kasvu olisi metsäparannustoimilla nostettu 150 milj.m3. Eli siis 72 miljoonan vuotuisista hakkuista pitempiaikaista hiilivarastoa ovat puutavara 10 milj.m3 ja juuret (jätetään oksat kuitenkin pois) puolet hakkuista 0,5*72=36 milj.tonnia. Yhteensä 46 milj.m3/v.

    Siis hiilinielu olisi: hakkuusäästöt 45 milj.tn/v + puutavara 0.9 * 10 = 9 milj.tn/v + juuret 0,9*36= 32 milj.tn/v.

    METSIEN HIILINIELU YHTEENSÄ= 86 milj.tn/v nykyisillä 72 milj.m3 vuotuisilla hakkuilla.

    Kun tuosta metsien hiilinielusta vähennetään koko Suomen kasvihuonepäästöt 55 milj.tn/v saadaan 86-55=31 milj.tn/v.

    Hakkuita voidaan siis lisätä nykyisestä 72 milj. kuutiometristä  34 (31/0,9) milj. kuutiometrillä eli vuotuisen kasvun 110 milj.m3 suuruiseksi ja Suomen hiilitase olisi neutraali.

    Kiitos Sampo Soimakallio.

    Ruotsihan hakkaa metsiään kasvun verran.

     

    uudehko metsänomistaja

    Harrastelijan tasolta asiaa ajatellen heräsi esiin ajatus:

    Kasvatetaan valtameressä suurin määrin levää ja upotetaan syntynyt levä syvälle meren pohjaan. Levä alkaa hajota ja se kuluttaa veden hapen, jonka jälkeen jäljelle jäänyt leväkerrostuma hapettomassa tilassa säilyy todella kauan pitäen sitomansa hiilidioksiiden ja muut ravinteet vakiona (?).

    Ymmärrän, ettei ajatus suinkaan ole valmis eikä ehkä edes toimiva. Miksi ei toimiva?

     

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 6,478)