Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • Tolopainen

    Näyttää  listassa minimi läpimitat olevan 150 ja 160 mm ja minimi  pituus oli alempi kuin kauppakirjassa, ei tosin kovin monta tukkia alita pituudessa kauppakirjan minimiä. Kaikki ostajat tähtäävät keskipituudessa tukilla n.4,5m pituuteen.

    Jovain

    Mitäpä tuo ulkopuoleisille kuuluu teollisuuden omat menoerät?

    Ainakaan metsänomistajalle, kustannusten maksajalle, se ei kuulu. Ei taida vähäinen n. 5-10 % markkinaosuuskaan kuulua. Puunhintaan ja euroihin vielä vähemmän. Eihän tuosta ole täydelliseen kartelliin ja monopoliin kuin vähän matkaa.

    Tottahan markkinan ja kilpailuaseman menetys vaikuttaa puunhintaan.

     

    jees h-valta

    Onko Jovainin markkina-arvo huonontunut vai kestäkö tahi mistäkö lie kyse? Enpä ihmettele silti ollenkan.

    mehtäukko

    Niin nimeä Jovain ne rosvosi?

    Jovain

    Markkina-arvo ei ole huonontunut. Yleisellä tasolla tässä mennään ja sen (metsänomistajan) markkina-arvo on kyllä laskenut. Näin on käynyt jo vuosikymmenien ajan.

    Muistutus myös siitä, että metsänomistajien toimintaa on rajoitettu. Markkina-aseman menettäminen ei voi olla vaikuttamatta siihen. Myös harmaaseen talouteen on viitattu.

    Visakallo Visakallo

    En syyttäisi niinkään metsäyhtiöitä, vaan meitä metsänomistajia nykyisetä tilanteesta. Sanotaanko näin, että määrä ei tässäkään tapauksessa korvaa laatua.  Metsänomistajia on laskutavasta riippuen jo 700-800 tuhatta. Yhä suurempi osa heistä ei omaa kovinkaan suurta kiinnostusta, halua, eikä tieto-taitoa metsiensä hoitoon. Kovalla huudolla ja markkinoinnilla lähes mikä tahansa uskomus menee osaan metsänomistajista täydestä kuin väärä raha. Se on jopa näillä Metsälehden palstoilla nähtävissä. Kun suurella osalla metsänomistajista ei ole selkeää käsitystä, mitä he oikein metsilleen haluavat, sen kertoo heille joku muu. Siinä pelissä metsäyhtiöt ovat kyllä edelleen asiallisimmasta päästä.

    jees h-valta

    Tuo Visakallon kirjoitus on puhetta joka on helppo ymmärtää. Metsänomistus on kaukana juuriltaan. Aika paljon tulee uusia metsänomistajia kaupungeista ja siellähän ”kukkii” aika suotuisa ilmapiiri kaikenmaailman kotkotuksille ympäristön piipertäjineen. Itse aloin tehdä puukauppaa heti metsäyhtiön kanssa. En luottanut välittäjiin jolloin vieraannuin heti tästä mhy-tyyppisestä painostuksestakin. Kyllä sieltä joku kerta yritettiin”leiriin” saada mutta ne yritelmät vain lisävakuuttivat oman polun kulkemiseen. Kun aina on talous edellä sitä tehty on puukauppaakin tehty vuosittain. Ja myös tuottoa haettu, ehkä pikkasen eritapaan kuin esim. Visakallo mutta uskon että lähinnä kosmeettisia eroja. Parasta vuosikasvua ja parasta rahan kiertoa tehokkaalla metsän kasvatuksella. Minulla ei suuria törmäyksiä metsäyhtiöiden kanssa ole ollut. Sanon monikossa vaikka yhden kanssa pääasiassa keskittänyt. Väitän siinäkin olevan järkeä kun ei ole NIIN suuri metsätila että suurilla massoilla olisi päässyt kilpailuttamaan. Pienen kannattaa hakea yksi suuri ja luotettava kauppakumppani. Silloin velatkin muuttuu saataviksi.

    Tolopainen

    Kyllä se on puuta myytävä, jos meinaa metsistä tuottoa saada. Ei ne komeat vanhat lahoavat kuuset palstalla anna kassavirtaa. Heikentävät vain maaperän kasvutilannetta happamoittamalla sitä.

    Jovain

    Metsänomistajilla ei ole edunvalvontaa, siihen täällä on viitattu moneen kertaan. Ja sitä kun ei ole, menee muulla tavalla, niin kuin on kerrottu.

    Puutavarayhtiöt opettavat ja sehän tiedetään mitä siellä opetetaan, edunvalvontaan ja metsäomaisuuden hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Metsät ovat hyvää vauhtia siirtymässä ja metsätyöt ovat jo siirtyneet uusjakoon. Oikeastaan perinteisestä metsäelinkeinosta ei ole jäljellä mitään. Keskittäminen jatkuu ja metsäomaisuus on käytettävissä etuuksien jakoon.

    Tässä mielessä luonnonvarat ja sen elinkeinot eivät ole etusijalla. Vaikka  Suomessa ei juurikaan ole muuta kuin metsää, elinkeinorakenteet ovat siinä mallissa, että metsätaloudesta elinkeinoksi on vain harvoille. Nykyiset metsäelinkeinot muodostuvat sivuelinkeinoista, palveluelinkeinoista ja vierastyövoiman käytöstä.

    Onhan näille vaihtoehtonsa, mutta niistä ei edes keskustella. Paljonko tuota metsäpinta-alaa tällä hetkellä tarvittaisiin, että puun myyntituloilla metsätalouden harjoittaminen olisi mahdollista?

    Toinen lukunsa on metsäomaisuudella keinottelu, joka on tarjonnut mahdollisuuden metsäomaisuuden kartuttamiseen.

     

    Tolopainen

    Erityisesti yhteismetsissä on harrastettu keinottelua ja ne ovat siirtyneet pääosin muutaman pääomistajan hallintaan ja rupusakilla on enää nimellinen omistus. Eikä mitään mahdollisuuksia enää vaikuttaa päätöksiin.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 876)