Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • Jätkä

    ”-Savon Sanomissa 21.2.2018 oli Lauri Vaaran kirjoitus tähän tapaan: ”Puunkorjuun tehokkuus on suuri huijaus”. Siinä luvataan 10 euroa hyvää traktorikorjuulle ja 6 euroa puulle hinnan nousua.”

    Kuinkahan monelle traktorikorjaajalle Lauri-vaari on maksanut nuo lisät?

    Epäilen, että vaari on pukeutunut säkkiin ja ripotellut tuhkaa päälleen ennen kellariin sulkeutumistaan.

    mehtäukko

    Niin. Miksi kehitystä ja kaikille hyödyksi saavutettuja tegnologioita pitäisi jumittaa museorojun ja -menetelmien käyttöön otolla??

    Se on niin hyvä pirtin rappusilta tai uunin pankolta huudella ohjeita ja pakottaa tukkikuusi kaatamaan kovaan vastatuuleen. Mitään realistisiin käytännön vaihto-etoihin ei ole perusteet riittäneet. Niitä odotellessa.

    Jovain

    Tuskin kannattaa museoida itseään. Kysymyshän ei ole jumittamisesta, vaan alan kehittämisestä. Metsävarusteisista ja monenlaiseen elinkeinokäyttöön tarkoitetuista traktoreista on kaiken aikaa ollut kysymys. Traktoreista sitä Ponsseakin kehitetty, jos vaikka onkin yhdenlaiseen käyttöön tarkoitettu.

    Tottahan käytännön vaihtoehtoihin perusteet eivät ole riittäneet. Ja kun eivät ole riittäneet, sitä sopii opiskella linkistä ”laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi”. Siellä kyllä kerrotaan sekin, minkä takia perusteet eivät ole riittäneet.

     

    harrastelija harrastelija

    LV:n oma hankintahakkuu oli ensimmäisiä kuulumisia LV:sta. Siinä hän kertoo, kuinka sai jonkun metsämiehen ensin tekemään puut ”sopuhintaan” ja sitten huoltoaseman baarissa oli saanut puolitutun tr-miehen ajamaan puut autotien varteen lähes kahvikupin hinnalla! Mutta eihän se oikeasti vetele, työstä yleensä joutuu maksamaan oikean korvauksen. LV varmaan lähti siitä, että maataloutta pitävät kaverit sai höynäytettyä puoli-ilmaiseen sivutyöhön.

    Se on totta, että koneurakoitsijoiden työn verovähennys menee metsäyhtiölle pystykaupoissa. Jos mo pystyy käyttämään koneurakoitsijaa hankintakaupassa, niin hän saa verovähennyksen hyödyn. Etu on karkeasti alv:n kanssa 42 % pruttomenosta, eli mo maksaa nettona urakoitsijalle 58 %. Koneurakoitsija saa saman palkan kuin metsäyhtiöltäkin.

    Tärkeä pointti siihen, että metsäyhtiö haluaa tehdä pystykauppaa verovähennyksen lisäksi (tai vuoksi) on se, että yhtiö voi jakaa puun haluamallaan tavalla!

    Puuki

    Hankintakaupasssa korjuukustannus vähennetään hankintahinnasta ja lopusta sama vero menee normaalisti kuten pystykauppahinnastakin. Ei siinä muuta etua saa kuin ehkä tj.kulut, jotka voi olla pienemmät eli jos korjuun saa tingattua vähän edullisemmin.  Alv on läpikulkuerä, joka ei lisää eikä vähennä nettohintaa muuten kuin siten, että itse maksetut alv:t saa vähentää saaduista ennen tilitystä. Hankintakaupan verottomuus työn osalta (ensimm. 125 mottia) ei koske muuta kuin omaa työtä.

    mehtäukko

    Jovainin hehkuttama LV:n ”murskaavan tehokas” maataloustraktori korjuu on kyllä…pötyä. Sitähän jo ansiokkaasti kaksikko koetti vakuutella taannoin.Väitteet ovat vaan käytännössä satuja.

    Lähtökohtaisesti jo metsäkoneen -, niin harvesterin kuin kuormatraktorin-, yksikäyttöisyys ei pidä paikkaansa. Toisekseen rattorivarusteisen vehkeen tuotantovarmuus häviää metsäkoneille tasan 10 – 0.

    pikkutukki

    Onko hankintakuidun hinta millainen nyt vuoden alussa ?

    jees h-valta

    Onhan nuo nähty. Miksi ihmeessä kaikki traktorilla urakoivat ovat järjestään lopettaneet? Vielä kymmenkunta vuotta takaisin joskus näki jonkun Valtran työstämässä harvennusta paikallisessa Koirakorvessa. Nyt ei vahingossakaan. Miksi tuollaista soopaa yleensä on tarpeen levittää ja jopa väittää mustaa valkoiseksi?

    Metsänmies

    Eivät kaikki traktoriurakoitsijat ole lopettaneet. Tiedän yrityksen, joka aloitti kaksi vuotta sitten traktoripohjaisella motolla. tekee vain ensiharvennuksia. Ajokin toimii New Hollandilla. Ensiharvennuksessa saa aikaan saman kuin isommallakin koneella, kulut ovat huomattavasti pienemmät. töitä riittää enemmän kuin ehtii tekemään.

    suorittava porras suorittava porras

    Se , että töitä riittä ,ei välttämättä tarkoita ,että homma kannattaa. Kun on kerran erehtynyt tekemään koneinvestoinnin,on pakko vain jatkaa niin kauan ,kun rahat ja perämetsät riittää .

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 876)