Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • jees h-valta

    En minä ainakaan lähde motoyrittäjiltä metsässä tenttaamaan onko hän metsä/maatalouden harjoittaja vaiko joku muu ammatti ennen moton puikkoihin ryhtymistä. Vaiko kenties vieläkin kakkosammatiltaan. En kyllä vieläkään saa tolkkua Jovainin sitkeästä ongelmasta. Uskon jopa että maaseudulta maatalousammateista on varmasti eniten livennyt metsäkaluston käskijäksi nykysysteemilläkin. Yleensä sitä koneosaamista on jo hiukan luonnostaan kertynyt jopa ihan maatalouspohjaltakin. Eivätkä ne kaikin ainakaan köyhtyneet ole. Mielestäni ainakin nuo minun jututtamat ovat suht tyytyväisiä ammattinsa tulokseen. Kilpailu on toki kovaa mutta leivän päälle kyllä vieläkin lisuketta tulee.

    Jovain

    Tiukassa tuntuu olevan Jeessin käsitys pystykaupasta ja sopimusurakoinnista. Kunnon sossulle tuntuu olevan vierasta, että myös metsänomistajalla on tarve ja pyrkimys urakointiin omassa metsässään. Ja onhan siinä se ongelma, että etuudet menevät ristiin siellä meittin metsässä.

    Tuleehan sitä lisuketta leivän päälle sopimusurakoinnista, mutta metsänomistajana urakoinnista ne lisukkeet kyllä jäävät tulematta. Miten se sivistysvaltiossa voikin olla mahdollista, että poliittinen vähemmistö pitää enemmistövaltaa siellä meittin metsässä. Ettei vaan kansallistamisella, tuollaisella kansallis-sosialisoinnilla ole jotain tekemistä tämän kanssa.

    mehtäukko

    Pyydän Jovainia lukemaan kertaalleen sivun 36  : 7.12 tekstin. Ymmärtääkseni kun metsäteollisuus näki ja koki ongelmat, tilanne kehittyi enenevästi tähän vallitsevaan suuntaan.

    ”Perusongelma on ollut toisaalla, pystykaupassa ja sen lieveilmiöissä.” Yksilöi mitä?

    ”Ei kuitenkaan kalustossa tai logistiikan tasossa. Sen kalleudessa kyllä”. No hyvä. Vallitseva kalusto ja logistiikka siis menettelee, mutta kalleus on se hinta , jolla puut varmasti lähtevät teriin. Tarkoittaa nyky-aikaisia huipputekniikalla (gps, tiedonsiirrrot, mittalaitteistot jne ) varustettuja puu-autoja ,harvestereita ja ajokoneita joiden kyky ammattilaisten käsissä korjata puuta aikatauluissaan onnistuu paikasta jos toisesta.

    Puun hinta ei mehtäukon mielestä tule senttiäkään nousemaan vaihtamalla menetelmää,- päin vastoin.

    ”Lieveilmiöt ” kun taitavat pesiä joka alalla?! Mitä ne ovatkaan tällä sektorilla niin, että niistä on ongelmia toiminnalle, jää osaltaan jokaisen henkilökohtaisen ammatilaisuuden kannattelemaksi.

    jees h-valta

    En ole kyllä sossu en kunnon enkä huonompikaan Jovain. Tuppaa pareen menemään enemmän nimittelyksi ja turhan tuhtaamiseksi tuo sinun ideologinen taistelusi. Kun tietäisit edes itse mistä taistelet. Edelleen takuulla mehtäukon linjoilla, kaipa hänkin on sitten sossu mutta ainakin oikeammassa ettei ole todentanut sinun lieveilmiöitäsi kuten en minäkään.

    mehtäukko

    Jeesin kysymykseen…en ole enkä tule.

    mehtäukko

    Ketjun aloittajan kysymyksiin kun ei taida olla kenelläkään vastausta tyhjentävillä paukuilla??!

    Mikä vaikuttaa parhaiten mo:n tilanteeseen kuin taistella tuulimyllyjä vastaan, on pitää metsänsä järjestelmällisesti ja kustannustehokkaasti parhaassa iskussa.Sieltä valmistuu leimikon aihe vuorottain. Kun harvennettava tai päätehakattava puusto on mahd. laadukasta ja järeää sekä määrät riittäviä, tili tehdään ne virheet kokonaisuudessa välttelemällä.

    Jovain

    No hyvä. Olen lukenut mehtäukon tekstin 36 : 7.12.

    Kyllä se hankintakaupan alasajo oli puunostajien yhteisestä sopimuksesta 65, kuten Taneli kertoo ja perustui metsätyön koneellistamiseen ja pystykauppaan. Tottahan hankinnan talvikorjuulla ja puun laadulla on myös ollut vaikutusta, mutta eihän toimituskauppaa voi kieltää sillä perusteella, että toimituskaupasta ei ole pystykaupan korvaajaksi edellä mainituista syistä.

    Käsittääkseni Lauri Vaara siteeraukset liittyvät hänen tekemäänsä tutkimukseen traktorikaluston kannattavuudesta elinkeinotoiminnassa.

    Mitä tulee tuohon puunhintaan. Metsänomistajat pystyvät vaikuttamaan kilpailun kautta puunhintaan ja korjuun kustannuksiin. En usko kuitenkaan, että sillä olisi vaikutusta konemiesten asemaan tai toimeentuloon. Mutta näihin lieveilmiöihin on kyllä vaikutusta, jotka mehtäukko on lakaisemassa maton alle. Se on huono asia.

    Tolopainen

    Mitä olen noita urakoitsijoita harvenuksille kysellyt, ei siellä mitään mielenkiintoa ole niitä tekemään. Ilmeisesti töitä on niin paljon, että lisää ei oteta tälle talvelle. Eli pystykaupalle ei paljon ole vaihtoehtoja.

    mehtäukko

    Millään tutkimuksella ei ole mitään merkitystä,jos sillä ei ole järki yhteyttä asian käytännön kanssa.

    Toimituskauppa ON yhtä huteralla pohjalla kuin hankinta.Mikä siinä muuttuu paremmaksi?

    Mo:t pystyvät korkeintaan keskenään kilpailemaan puun hinnasta, mutta mitä järkeä?

    Koko puukauppa-systeemi ja väitetyt lieve-ilmiöt eivät ole mehtäukon keksintöjä. Eikä toisten menetelmiä mehtäukon tarvitse lakaista mihinkään suuntaan! Syistä, seurauksista ja lääkkeistä en ole vain ”ihan” samaa mieltä.

     

    Jovain

    Onhan siinä mehtäukolta neljä kohtaa, jotka eivät ”ihan” satu, sanoisin että ovat tahallista vääristelyä.

    Mikään tutkimus ei ole tarkoitettu otettavaksi suoraan käytäntöön. Yleensä poimitaan tutkimuksen parhaita osia. Sitä tuskin pystytään kieltämään, etteikö LV tutkimuksista niitä löydy.

    Mehtäukko on lakaisemassa koko tutkimuksen maton alle. Se on valitettavaa, sillä ns. lieveilmiöt eli pystykaupan korruptio on LV tutkimusten pääaihe. Miten se voikaan olla mahdollista, että mehtäukko on hyväksymässä pimeitä perintöjä ja hinnan muodostusta, eväämässä vähennysoikeuksia ja alvin palautuksia, monopolilla ja kartellilla hallitsemassa hinnan alennuksia, kaventamista ja omistajan toimintaoikeutta, eväämässä motomitan ja käytön jne.

    Miten on mahdollista, että vielä vuosikymmenien kuluttua mehtäukon ”kämpyrät” ovat esteenä puunmyyjän motomitan hyväksymiselle, vaikka metsänomistaja on mittaussäännön toinen osapuoli. Aivan yhtä hyvin voidaan kysyä, milläs oikeudella se teollisuus mittaa niitä metsänomistajan puita. Ettei vaan ”yksipuolisella” sopimuksella ja monopoliasemassa, joka tuottaa niitä ”kämpyröitä” tänäkin päivänä, eikä niitä valvo kukaan eikä mikään?

     

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 876)