Keskustelut Metsänomistus Miksi metsätaloutta tuetaan?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 128)
  • Miksi metsätaloutta tuetaan?

    Tällä hetkellä keskustelupalstan yläpuolella on mainos Kemera-tuesta, ”jaossa 43 miljoonaa” ja linkki metsaan.fi-palveluun.

    Muissa sijoitusmuodoissa kuten osakesijoituksessa en ole törmännyt siihen, että valtio tyrkyttäisi minulle tukirahaa. Ruotsissa metsätalouden tuet on käsittääkseni lopetettu. Päästäisiinkö tuista nyt eroon kun kepu hävisi vaalit?

     

  • Perko

    Tolopaiseen RUK-havainnosta jäin pohtimaan mites tämä näin onkin?  Laajasti nähtynä metsäomistajat ja teollisuus  toimii kuin suuriarmeija. 600 000 mo:sta muodostuu yli 40 Div. Onkohan vahingossa siivottu väliportaat pois kun lähes kaikkia komentaa 3- 5 ”kenraalia” ( he ovat lain ulkopuolella). Niinpä, totta kai pitää olla, koulutus (istutus), kertaus ( lannoitus), laki liikekannallepanosta (ostohenkilöt ja yhdenmukaiset metsäkoneet) ja logistiikka.   I. maailmansodan aikaan keksittiin rautatiet reservien kuljetukseen rintamalle. Sotaa pystyttiin jatkamaa lähes tauotta.. Jotenkin tuntuu, että edelleen heikoimmassa asemassa ovat ”metsäsodassa” nämä rivisotilaat, sekin, että heille jaetaan yhdenmukaiset päivärahat.
    Se miten tehokasta tuottavuuteen pyrkivää mo:n kannalta tämä vanhanajan luomus on onkin jo toinen juttu.

    Visakallo Visakallo

    Teufelin Zumi: ”Ei se valtio sitä tukea kustanna, se otetaan niiltä jotka eivät ole tukikelpoisia.”

    derHorst: ”jos itse kuittaa kemeraa eli maksattaa taimikonhoidon yhteiskunnalla.”

    Heh! Nythän tässä pääsee kääntämään oikein kunnolla puukkoa haavassa:  Eli Zumi rahoittaakin meikäläisen autonvaihdot, sillä teen taimikonhoitoni itse, ja käytän Kemerat leveään elämään!

    Puuki

    Pelkällä Kemeralla ei saa teetettyä th:a ellei ole poikeuksellisen helppo kohde.  Yhteiskunta perii omansa takasin kyllä, viimeistään perintöveron muodossa tai myyntivoittoa verottamalla.   Yleensä jo  aiemmin, kun hoidetusta metsästä saa vähintään 1/3-osan arvokkaampaa puuta korjattua kuin hoitamattomasta. Jo kasvultaan  keskimääräisestä metsästä se tekisi n. 95 mottia/kiertoaika. Verot ensin puun myynnistä (~ + 1200-1300 € veroina) ja sen kerranaisvaikutukset tuotantoketjussa (~  10 x) on moninkertaiset johonkin pieneen kemeratukeen (112/161 €/ha nettona) verrattuna.   Derhorsti laittoi ilm.vain  ns. t-täkyn liikkeelle.

    derHorst

    Eikö tuolla Puukin perustelulla taimikonhoito tulisi tehtyä ilman tukeakin: suuremmat hakkuutulot tulevaisuudessa? Aivan turha turha kuluerä yhteiskunnalle. Oikeassa markkinataloudessa raivaus / raivaamattomuus näkyisi markkinatoimijoiden käyttäyttymisenä eli ensiharvennuspuun hinnassa. Kemera vääristää kuitupuun hintaa. Kun kuitupuuta kuitenkin tarvitaan, niin kemeralla vähennetään kilpailua kuitupuumarkkinassa, ehkä juuri laskevasti siellä kysytyimmässä päässä.

    Puuki

    Niin sitä voi miettiä miten paljon (enemmän kuin nyt jää tekemättä) jäisi th:ja tekemättä ilman tukea .  Ostajat on jo ulosmitanneet sen Kemeratuen  (ainakin nuor.metsän hoidon tuen) kuitupuun hinnassa.  Ihan hyvin voisivat maksaa puusta sen verran paremmin jotta mitään kemeratukea ei tarvitsisi. Sen verran se jo näkyykin kantohinnoissa, että osa firmoista ei osta oleenkaan raivaamattomasta metsästä puita.  Jos th on jätetty tekemättä ,niin ennakkoraivauskin on sitten kalliimpi toteuttaa ja kertymä heikompi kuin hoidetun metsän.

    Teufelin Zumi

    ”..käytän Kemerat leveään elämään!”

    leveä elämä on näköjään sitten metsälehden keskustelu palsta.
    Me muut olemmekin sitten tästäkin asiasta samaa mieltä, heh heh.

    Visakallo Visakallo

    Heh! Eipä malttanut Zumi olla viikkoa poissa täältä leveän elämän lihapatojen äärestä, kun täällä alettiin oikein mukavia kirjoittelemaan!

    Teufelin Zumi

    Missäs alter egosi maraket lorvii?

    Visakallo Visakallo

    Taidat Zumi itse tietää sen paremmin…

    Metsänmies

    Puuki on monessa kommentissaan ottanut kantaa perintöveroon, niin näköjään nytkin. On joskus ollut jopa sitä mieltä, että metsän ostaminen on kannattavampaa, kuin sen periminen. Näin varmaan olisikin, jos olisi rahat valmiina, eikä niitä tarvitsisi työllä hankkia, eikä maksaa hankkimistaan rahoista veroa. Tuosta perintöverosta pääsee helpolla eroon . Siihen on vähintään kaksi hyvää keinoa. Ensimmäinen vaihtoehto on, että luopuu perinnöstään. Veroa ei tule, ei tosin metsääkään. Toinen, parempi vaihtoehto on, että ostaa  tilan ,jonka olisi saamassa perinnöksi jo tuon  mahdollisen perinnönantajan eläessä. Siis selvennyksenä: Tila vaihtaa omistajaa kaupalla, ei perinnollä. Sukulaiskaupassa verottaja hyväksyy jonkinverran alemman kauppahinnan, kuin tilan arvo on. Tässä tapauksessa saa metsävähennyksenkin hyödykseen.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 128)