› Keskustelut › Harrastukset › Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Viewing 10 replies - 421 through 430 (of 495 total)
1 2 3 … 42 43 44 … 48 49 50

  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Sent on: 18.8.2014 at 15:15

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

    Creator
    mehänpoika
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • Gla 3.10.2015 at 12:51

    ” 60 km/h rajoitusalueella ylinopeusprosentti on aika lähellä sataa, riippumatta siitä kuinka kinkkisessä paikassa ajetaan.”

    Jep. Kesällä 81% ja talvella 77%.

    Kuitenkin yli 10 km/h ylityksien osuus on kesällä 29% ja talvella 22%, joten ylivoimaisesti suurin osa mahtuu tuollakin haarukkaan 1-10 km/h.

    Nämäkin ovat siis pääteiden lukuja, joihin ei sisälly alemman tieverkoston tiet ja kaupungit.

    Ammatti Raivooja 3.10.2015 at 13:05

    No eikös jokainen ole huomannut, että pienimmillä 80n teille jotku ajaa kuuttakymppiä ja jotkut aina satasta. Jännittäjien ja kaaharaiden erot korostuu näillä teillä vai mitä? Teinit vielä tykittää ohi vielä satasen menijöistäkin. Miusta ainakin on ihan selvä keskihajonta on suurempaa. Liikenteen ehkä mittauspisteitä huomaa ainakin tuulimittarista ja kelikameroista. kait niissä nopeutta mitataan kanssa.

    hemputtaja 12.10.2015 at 09:23

    ### No eikös jokainen ole huomannut, että pienimmillä 80n teille jotku ajaa kuuttakymppiä ja jotkut aina satasta. Jännittäjien ja kaaharaiden erot korostuu näillä teillä vai mitä? Teinit vielä tykittää ohi vielä satasen menijöistäkin. Miusta ainakin on ihan selvä keskihajonta on suurempaa. Liikenteen ehkä mittauspisteitä huomaa ainakin tuulimittarista ja kelikameroista. kait niissä nopeutta mitataan kanssa.
    Lähetetty: 03.10.2015
    Lähettäjä: Ammatti Raivooja ###

    Niinpä. Yleensä rajoituksia noudattelen ja ajna hämärässä pitkät päällä. Hirven silmät välähtävät kauempaa.

    Vuosia olen kuitenkin miettinyt, että kumpi on parempi. Satanen (sallittuna) vai 80 km/h. Olettaen, että hirviä juoksentelee satunnaisesti tien yli. 80 vauhdissa ehtii tielle useampi, jne.

    Asiasta toiseen ovat taas keksineet hirvinauhan ”http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-loytyi-halpa-konsti-hirvikolareiden-vahentamiselle-ts-maksaa-murto-osan-hirviaidan-hinnasta-6057273” (välilyönnit pois). Eikös tuo vuosia sitten hylätty, kun ovat nuo hirvet oppivaista sakkia.

    Tepsii varmaan vähän aikaa ja sitten voi kokeilla taas hirvipeilejä.

    Kokeilu ja kokeilu. Paras tietämäni konsti on kuitenkin hirvikivääri. Oikein käytettynä teho on taattu ja jatkuva.

    Metsuri motokuski 12.10.2015 at 19:10

    Luojan kiitos meitä on muitakin täysjärettömiä jotka ovat mäntytaimikoita perustaneet kuin minä ja vielä aika hyvällä menestyksellä. Koivikoita en ole perustanut kun ei ole koivikoille sopivia maapohjia mutta töissä olen havainnut että on niitäkin järettömiä löytynyt.

    mehänpoika 12.10.2015 at 19:36

    Männyn taimien kehitys hirviltä karkuun kestää yleensä yli 10 vuotta. Runkojen kaluamista tapahtuu vielä 20 vuoden kuluttukin istutuksesta.

    Riistakeskus ottaa pyyntilupia myöntäessään huomioon vähintään vuoden viiveellä tapahtuneet hirvikolarit ja metsäkeskukselle ilmoitetut yksityisten ilmoittamat hirvituhot. Hirvikannan tiheystavoitteet ovat toissijaisia. Pääasia on, että metsästettävää riittää mahdollisimman paljon tulevina vuosina. Jopa susille jätetään jo ennakkoon syöntivaraa.

    Kaikki tällainen spekulointi ja kikkailu hirvilupien kanssa, kun laskennat ovat epätarkkoja, aiheuttavat sen, että Metsuri motokuskinkin männyntaimikot muutaman vuoden sisällä menevät hirvien vuoksi huonoon kuntoon. Muutosta pitäisi saada systeemeihin tai aidata alueet, jos eivät ole aivan vilkasliikennöidyn maantien varressa.

    suorittava porras 12.10.2015 at 20:19

    #”Kaikki tällainen spekulointi ja kikkailu hirvilupien kanssa, kun laskennat ovat epätarkkoja….”#

    No , tässä Mehänpoika voisi ojentaa auttavan kätensä ja ryhtyä arvioimaan / laskemaan hirviä yhteistyössä metsästäjien kanssa ..

    Missään muualla maailmassa ei edes yritetä laskea hirviä . Ruotsissakin pelataan arvioinneissa enemmän tai vähemmän mutu-tuntumalla . Nykyinen tulos on niin hyvä , kun vapaaehtoisvoimin on mahdollista saavuttaa . Jos tulos ei miellytä , odotan mielenkiinnolla parempia ratkaisuja .

    PS. Jos tulevana viikonloppuna metsäsässä on yhtä hiljaista kun kuluneena , on vakavasti harkittava jahdin keskeyttämistä alkuunsa .
    Pyyntilupia jää käyttämättä eikä pankkiluvista voi edes haaveilla .

    mehänpoika 12.10.2015 at 21:00

    Minä olen monta kertaa esittänyt luopumista vuosittain anottavista ja myöhemmin myönnetyistä pyyntiluvista. Mitä virkaa niistä on, kun jatkuvasti pitää olla laskevinaan hirviä ja sitten myöntämässä lupia. Tällä kikkailulla on aiheutettu valtavat menetykset metsäomistajille, valtiontaloudelle sekä maanteillä autoilevien turvallisuudelle.

    Nykysysteemillä kaikki hirvien aiheuttamat vahingot ja turmat ovat tuottamuksellisia. Hirviporukat eivät ole vaatineet riittävästi lupia tai eivät ole painostaneet riistakeskuksia ja ministeriötä tekemään tarpeellisit muutoksia pyyntilupakäytäntöön.

    Hirvet ovat jossain laumoissa. Jahti pitäsi aloittaa jokaisen seurueen samana päivänä. Muuten syntyy helpommin laumat rauhallisemmille alueille.

    Gla 13.10.2015 at 05:02

    Hemputtaja: ”Vuosia olen kuitenkin miettinyt, että kumpi on parempi. Satanen (sallittuna) vai 80 km/h. Olettaen, että hirviä juoksentelee satunnaisesti tien yli. 80 vauhdissa ehtii tielle useampi, jne.”

    Joskus vuosia sitten minua alkoi kiinnostaa tuo, kun näin järjettömältä tuntuvia väitteitä. Tunnetuin väitteen esittäjistä lienee Tapani Kansa. Väitteen mukaan ajonopeuden kasvu vähentää riskiä, koska liikenteessä käytetty aika vähenee. Koska en pidä itseäni muita viisaampana ja siksi on mahdollista, että noiden väiitteiden esittäjät ovat oikeassa ja minä väärässä, päätin laskea asian. Tulos oli sikäli yllättävä, että luulin hirven kohtaamisten määrän kasvavan nopeuden noustessa. Teoriassa hirviä on auton edessä tasan yhtä paljon niin 100 kuin 80 km/h nopeudellakin, kun muuttujana on ajonopeus ja hirvien määrä vakio. Käytännössä kovemmassa nopeudessa osumista syntyy pahempaa jälkeä kuin alemmassa nopeudessa ja kohtaamistilanteessa osuman estäminen on vaikeampaa, koska jarrutusmatka kasvaa nopeuden muutosta nopeammin, samoin väistön kaarresäde. Lisäksi kuljettajan näkökenttä kapenee ajonopeuden noustessa ja ajamisen vaikeusaste muutenkin kasvaa. Siksi ajonopeuden alentaminen vähentää riskiä.

    mehänpoika 13.10.2015 at 08:11

    Hirvikiväärillä ei ole paljoa virkaa, jos ei ole ensin anottu riittävästi pyyntilupia. MMM:n ohjauksessa oleva Suomen riistakeskus pitää huolen siitä, että hirvikanta pysyy ainakin muutamien vuosien välein sietämättömän tiheänä maantieliikenteen ja metsänhoidon kannalta katsottuna. Hirvikannasta johtuen mäntyä eikä koivua ei täysjärkinen ole uskaltanut istuttaa

    Jopa kuvitellaan tulevaisuudessa hirvenmetsästysturismin pelastavan Suomen talousvaikeuksista. Ainakin riistakeskuksen johtaja Reijo Orava tuntuu olevan sitä mieltä. Hän on hirvikannan lisäämisen kannalla, vaikka hirvikanta tulisi kaiken järjen mukaan ajaa alas. Hänelle lie yhdentekevää maanteiden hirvikolareiden ja metsätaimikoiden hirvituhojen lisääntyminen.

    jees h-valta 13.10.2015 at 09:04

    Hirveen osumisen nopeusvaikutteisuudesta antaa ehkä hyvän esimerkin kun lueskelin paikallisesta hirvikolarista. Mopoauto meinasi törmätä hirveen mutta jarrutus lähes pelasti. Hirvi oli kuitenkin jo käytännössä kiinni mopoauton keulassa ja hirvi paetessaan potkaisi mopoauton puskurin rikki. Että ei se aivan siitä nopeudesta pelkästään riipu törmäys ja sen tuhotkaan. Jos joku ajelee vahvalla isolla autolla satasella hirveä päin saattaa olla että tulos on silti lähinnä samankaltaisia vain ajoneuvovaurioita. Jos mopoauto olisi törmännyt siinä noin viidenkympin nopeudessa ilman jarrutusta hirveen olisi jälki ollut varmasti murheellista kuten moottoripyöräilijänkin törmäyksessä yleensä. Itse ajoin avolava-autolla päin hirveä noin seitsemänkympin nopeudella ja silti selvittiin korjaamoreissulla. Paljon riippuu osumakulmasta ja ajoneuvonkin järeydestä. Vähäinen hirvieläinmäärä on ainut ja paras tae ettei tule juuri kumpiakaan. Ajoneuvojen korjailukin maksaa ja vakuutusyhtiöiden maksut sen kun kovenee. Henkilövahingot ovat sitten jo niin kallis ja murheellinen trageria ettei sellaisiin ole millään yhteiskunnalla varaa näin turhan uhan kuin hirvieläimien tähden.

Viewing 10 replies - 421 through 430 (of 495 total)
1 2 3 … 42 43 44 … 48 49 50