Keskustelut Metsänhoito Se ei ole tuottavaa metsätyötä jos lihava poika ei itke

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 79)
  • Se ei ole tuottavaa metsätyötä jos lihava poika ei itke

    Merkitty: 

    5-6 tuntia menee tavallisessa taimikonharvennukseesa kun rauokavalio ja saha on oikeanlainen. Metsäkustannuksen metsäeväät on kyllä kummallinen, en tiedä mikä tämän opuksen yhteys on urheiluun ja metsätyöskentelyyn. Onko metsään tarkoitus mennä syömään vai tehdä töitä? Ylipainoa on äärimmäisen tärkeä välttää. Iän myötä ylipainon merkitys vielä korostuu kun lihasmassa vähenee. Moni vanhempi raivaaja ruoskii nuoria kun ei raivaus kiinnosta mutta liian vähälle jää huomio keski-iässä tuleva ylipaino ja sen heikentävä vaikutus raivaussaavutuksiin. Lihavuusepidemia riivaa myös metsäalaa kun ei osata pitää painoa kurissa ja oikeita metsäeväitä. Jos taimikonharvennusta haöuaa tehdä hehtaarin 6 tunnissa on kiinnitettävä huomiota metsäeväisiin. Kahvi diureettina on äärimmäisen nou nou joskin aamupalalla nautittuna se parantaa suoritusta. Metsä eväiksi riittää vesi ja 2-3banaania, josta saadaan hiilihydraattia sekä tärkeitä hivenaineita kalsiumia ja magneusimia. Ja joka päivä toistaen ilman lihaskramppeja, suolaa saa ihminen riittävästi normaalista ruokavaliosta.

  • Jätkä

    Kyllä se kehitys teillekin saapuu ennemmin tai myöhemmin. Pitkäksi hakatut pöllit näkyvät uskomattoman hyvin lumen altakin, varsinkin, kun ajetaan pimeässä hyvien valojen kera. Merkkikepin laittokaan ei ole mikään iso työ, se vaan kannattaa tehdä aina heti, kun sopiva keppiaihio tulee vastaan.

    Toki vastaan tulee joskus harvoin sellainen kaadettava, joka on kellautettava vinoon  edessä olevan pystyynjätettävän takia, mutta normaalimetsässä noita kouraisuyksiköitä tulee niinkin taajaan, että samasta rungosta tuleva tyvipölli voidaan jopa jättää vinottain, latvapölli seuraavalle kuormauslinjalle oikeistaan kasaan. Tuosta juontuu nimitys ”Suorintamenetelmä”.

    Käytännössä ajouran lähellä oleva puu kaadetaan suoraan poispäin ajouraan nähden ja tähdätään kauempana olevaa – poistettavaa puuta kohti. Kun runko on valmis ( myös alapuolen oksat karsitaan kertakävelyllä) – latva katkaistaan ja se jo valmiiksi katsottu puu kaadetaan edellisen päälle. = kaksi runkoa kahdessa yksikössä. Seuraavaksi kaadetaan uran läheltä vinottain runko, joka katkotaan ja oikeistaan samansuuntaiseksi. Näin jatketaan ja viimeiseksi kaadetaan ajouralla olevat puut.

    Jätkä

    Intterinetin tietojen mukaan koivukuidunkin viralliset mitat ovat 2,7 -5,5 metriä. tietenkin ostajasta riippuen. lyhin hyväksytty pituus on 2,5 m.

    MANU-hakkuulla on yleensä tavoitepituus, mutta siinä on silmävaraisella katkonnalla 10 %:n ylitys sallittu. Jokunen ranka voi olla 20 % pitempi. apumittana on kaikki pituudet 2,5 metristä alkaen.

    esim seitsemän metrinen kuituosuus katkaistaan niin, että latvasta tulee vähintään tuo 2,5 metriä (silmävaraisesti) ja loppuosa tulee se mikä tulee.

    Pitkällä kuitupuulla päästään kuitupuun tarkempaan talteenottoon, tuntuvasti isompiin kuormiin lähikuljetuksessa ja maantiekuljetus on myös mitoitettu niin, että kuormia ei tarvitse kukuttaa ylikorkeiksi, kun halutaan käyttää auton koko kantavuus hyväksi.

    oksapuu

    Vaihtelee…

    Aiemmin kelpasi koivukuitu pitkänä, tämänvuoden soppareissa max. 3m. Jostain tuo tietysti johtuu, veikkaan että junapuita tehdään…

    Nimetön

    Täällä länsirannikolla kaikki on toisin. Koivukuitu katkotaan 2,5m määrämittaan jotta mahtuu Puolalaisten junaan.

    Jätkä

    Jos Äänekoskelle vietäisiin kaikki puutavara 2,5 metrisenä, olisi ehkä yksi pullonkaula se, että pöllejä ei ehtisi lappaa niin nopeasti sisään kuin laitos tarvitsee. Siellähän kyllä on kaksi sisäänsyöttölinjaa, mutta silti..

     

    Mottimasa Mottimasa

    Tiedä sitä meneekö 5m koivua enemmän vai jopa vähemmän kuormaan kuin 3m, harva nippu on 5m koivunippu, läheskään kaikki ei ole siinä 5m. Motolle varmasti hankalampi tehä jo 5m mitä 3m kun katkiaa mutkan kohdilta poikki, siihen katoaa nopeasti se 2m mitä kuormassa mukamas olisi enemmän, muutenki pitkä ja mutkainen jää harvempaan kuin lyhyt ja mutkainen puu. Havulla eriasia.

    Metät kunnossa!

    Äänekoskella on kolme sisäänsyöttölinjaa (kuorintalinjaa).

    Jätkä

    Siistejä kuormia näyttävät olevan ja kuormantekijä on kutakuinkin ymmärtänyt, että kaikkien pölkkyjen ei tarvitse olla tyvet samaan suuntaam. vaan ne on laitettu tasan, vaikka seassa on tilkkeenä 2,5 metristä alkaen latvapöllejä.

    Eivät KAIKKI konemiehetkään ole täysiä tumpeloita, jotka eivät opi mitään uutta, joukossa on hyvinkin kehityskelpoisia kavereita.

    Aikanaan, kun kuitua alettiin hakkaamaan suorinnalla, kuljettajat ”eivät pystyneet tekemään kunnon kuormia, taikka niiden ajaminen oli toivottoman hidasta”. Pari viikkoa opeteltuaan homma alkoi sujua ja työn tuottavuus kasvoi huomattavasti.

    Ihmettelen sitä, millaisessa vaivaiskoivikossa Mottimasa on joutunut temuamaan, kun yli kolmimetriset koivut eivät muka onnistu motolla. Onko se vain laiskuutta, vai ammattitaidon puutetta?

    Mottimasa Mottimasa

    Koivu ja muutenkin lehtipuu on tietyillä keleillä paljon työläämpää syöttää kouran läpi kuin havu, aika paljon näkee kesken syötön katkennutta sälöä, se syö kuormasta jos nipusta yritetään 5m pitkää. 3m nipussa tämä kesken katkeama näkyy vähemmän. Itseasiassa yhtäpitkästi molempia 15m menee autoon ja melkotarkkaan 3m katkotut niput voivat olla yhteensä paljon painavempi kuorma kuin 3-5m sekanippu, vai meinaako jätkä että monen mittaisesta puusta syntyy yhtä tiivis kasa kuin päät tasan olevasta? Tavallisella maataloustraktori kalustolla ja useimmiten kevyellä n.8t kärryillä 5m koivu on liian raskas kuorma ajettavaksi, ei liiku ilman vetoa kärryssä ja ketjuja joka renkaassa. Jos puut eivät ole kunnon kasoissa kuormaus on paljon hitaampaa, muutenkin pitkä tavara on hankalempaa kuormata kuin lyhyt. 3m pölliä on mukava ottaa hyvästä läjästä josta tulee täys koura. Laanillakaan 5m ei ole nopeampaa, isäntälinjan kuormain ei jaksa nostaa täyttä kouraa 5m koivua kun puomia pitää jo vähän jatkaakkin, 3m saa ottaa täyden nipun ja koura tottelee paremmin lyhyttä tavaraa. Kalliin kaluston hankkiminen ei vain pienillä määrillä kannata, eikä 8€ motti maksaa siitä että puut ovat tienvarressa jos jonkinkaanlainen halpa kalusto on itsellä on. Ennemmin sulattelee pari pakettia enemmän makkaraa metässä kuin puolittaa sen hankinnasta saadun voiton minkä pystykauppaan nähden saa.

    Jätkä

    Jätkä on vaan laskeskellut, että hakkaamalla oikealla tekniikalla saa puuta samalla tekniikalla niin paljon tehokkaammin valmiiksi, että verrattuna kolmosen hakkuuseen ajouran varteen erotuksen arvolla ajattaa puut metsästä ja vielä jää voitollekin.

    Kuorma-autoissa on kuormainvaakat, joiden kanssa kuljettaja voi latjata ihan täyden kuorman.

    Tehtaan vastaanotossa pitkien nippujen nosto pöydälle tapahtuu samassa ajassa kuin kolmostenkin.

    Kuitenkaan minulla ei kantti riitä vaatimaan omatoimisia puunkorjaajia muuttamaan taktiikkaansa ja tekniikkaansa. Suomi on vapaa maa ja täällä saa kyllä omassa leimikossaan tuhertaa niinkuin haluaa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 79)