Keskustelut Luonto SITRA-TURVE

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 140)
  • SITRA-TURVE

    Taas yksi putiikki laittaa ruutia turve-elinkeinon lopettamiseksi. Kun putiikissa on vihreäkaapuista porukkaa elätettävänä, tottahan mölähdys on paikallaan. Eräs Oras Tynkkynenkin on tekeytynyt erityisasiantuntijaksi sinne, ja tuskimpa olisi jättänyt sorkkimatta aihetta. Uutisissa nimi ei kyllä paistatellut..?!

  • Metsuri motokuski

    Tarkennuksena sen verran että me emme keränneet risuja kuitupuuleimikoiden seasta, vaan kohteena oli nuoren metsän kunnostus työt. Jos otetaan korjuuseen joku energiapajuleimikko niin kiintokuutioita kertyy vielä huonommin. Paju nopeakasvuisena puuna samoin kuin helppikin on lämpöarvoltaan aika huonoa tavaraa.

    Jos nuorenmetsänkunnostus energiapuuksi olisi ollut kannattavaa niin miksi korjuuseen täytyy tukea maksaa. Jos kilowatista saadaan riittävästi energiaa niin korjuu maksaa itsensä takaisin.

    Ja tuleehan vielä muitakin kuluja kuin pelkät polttoainekulut kuten konekohtaiset kulut ja palkkakustannukset

    Puuki

    Tukea pitää maksaa jotta homma edes jotenkin toimisi. Kun hake viedään tienvarresta käyttöpaikalle , sen tienvarsihinta kaksinkertaistuu.  Kantoraha on nollan ja muutaman euron välillä, siksi pitää tukea jotta yleensä olisi mahdollista maksaa korjuusta tekijöille.  Ei kukkaan möisi energiapuuta jos kantohinta olisi esim. 10 €/kiinto negatiivinen kuten se ilman NMH- tukea olisi .

    Hyvin kasvavan pajun vuosikasvu/ha vastaa 4000-5000 öljylitran e-sisältöä viljelmillä . Ei niitä pajuja korjata metsäkoneilla noukkimalla vaan siihen kehitetyillä puimureilla.

    Apli

    Kantoraha voi jossain päin suomea olla 0 ja muutaman euron välissä, mutta ei todellakaan kaikkialla suomessa… Ensiharvennuksista kun saa kantorahan lisäksi 430e/ha kemeraa ei se ihan niin kannattamatonta ole metsäomistajalle kun luullaan, monesti todella monesti ensiharvennuksista metsänomistaja saa enemmän euroja kun puut ohjataan kaikki energiaksi eikä kuiduksi. Kuidulla latva 6-7cm riippuen ostajasta, energiaranka latva 2cm tai 3cm riippuen ostajasta, myös tämä pieni seikka sekä että kaikki puulajit kelpaa tukee sitä että energiaksi.

    Puuki

    Alunperin NMH eh-kemera oli tarkoitettu ja sallittu vain e-puuta kerryttäviin hakkuisiin.  Kuitupuuta ei saanut olla kaupallisesti merkittäviä määriä/ha mukana jotta tuen sai ja puusta suurimman osan piti mennä e-puukäyttöön ja olla mittaustodistuksessa näkyvissä.   V:n -15 keväällä kemera-säännöt uudistui ja kuitupuun kantohinta ensiharvennuksilla laski samalla tuen verran.  Kallistunutta korjuuta alettiin tukea kemeratuella, ei sillä puun kantohintaa tuettu eikä tueta edelleenkään yhtään.    Hyvä asiahan se on metsien kuntoon saamiseksi, kun jotain tukea maksetaan.   Siitä hyötyy myös tuen myöntäjä (ja tod. näk. eniten) lisääntyvina verotuloina heti ja varsinkin tulevaisuudessa.    Tosin oikeaan aikaan myyntikuntoon kunnostettujen leimikoiden paremmat korjuuolosuhteet tulisi palkita parempana kantohintana  jotta olisi porkkanaa tehdä th:t ym. m-hoitotyöt ajoissa.

    Jätkä

    Etelä-Ruotsin Pajuviljelmillä ( pelloilla) on päästy ilman kemiallista lannoitusta jopa lähes 70 kiinnon vuosittaiseen lisäkasvuun. Nimenomaa lisäämällä leppää hieman pajun joukkoon, on kasvu ollut miehekästä.

    Suomalaisissa ”kokeiluissa” on hoidettu koealat puutteellisella tiedilla ja kasvu on jäänyt reilusti alle 40 kiintoa /v.

     

    On totta, että pajun energiasisältö on kehnompi kuin esin metsähakkeen, mutta kun se ilmoitetaan lukuna 18,54 % pajulla ja metsähakkeella 19,2 %, niin en olisi kovasti huolissani lämpöarvosta.

    On todettu, että pajun kanssa pitää kattilatyyppien ja hakkurin hakkeen muodon kanssa olla tarkkana, mikä onkin ymmärrettävää, kun paju koostuu paljolti varpumaisesta puunosasta.

    Lähde: VTT v.2015

    Planter Planter

    ”Jos kilowatista saadaan riittävästi energiaa niin korjuu maksaa itsensä takaisin.”

    Käyttävätkö motokuskit tällaista lähestymistapaa kannattavuuslaskelmissa, että paljonko kilowatin tehosta pitäisi saada energiaa, että korjuu maksaisi itsensä takaisin?

    Oma lämmitysjärjestelmäni toimii toisinpäin. Polttoaineella on tietty energiasisältö, jolla energiamäärällä se tuottaa tietyn tehon.

    Järjestelmän teho (esim. kW) on järjestelmän vaatima energiamäärä (esim. kWh), millä tahansa hetkellä.

    Metsuri motokuski

    Kirjoitin planter asian väärin mutta toivottavasti asian ymmärsit. Koneurakoitisijat varmaan korjaisi pajua vaikka motolla jos maksaja vaan löytyy. Ajattelin asiaa lähinnä kansantaloudellisesti. En niinkään mitä metsänomistaja puusta saa tai urakoitsija. Tiedossa kyllä on että metsänomistajaa ei kiinnosta mistä kuutiohinta muodostuu kunhan se on riittävä.

    Katsotaan nyt alkaako energiapajukot yleistymään ja aletaanko puimureihin investoimaan. Olen aika skeptinen.

    Jätkä

    En usko, että kovin nopeasti lisääntyy pajuviljelmät. Energiapuu on viisainta ottaa nosmaalista metsänhoitotyöstä alkaen ensiharvennuksesta, johon puusto on kasvatettu pyrkimysenä kunnollinen tukkimetsä päätehakkuuna.

    Tukkipuuksi en sanoisi vielä kahden tukin puuta. Kunhan kaikki lihvikot on hoidettu harvennusmallien mukaan, niin vuotuinen lisäkasvukin nousee uusiin ennätyksiin.

    Jatkuvaa kasvatusta hehkuttavien pitäisi reissata ja tallustella Lapin ”vanhojen metsien alueilla. Metsien, joita on jatkuvasti kasvatettu ja hakattu juuri niitä ”Kypsiä” – isoja puita tehden samalla jopa niitä ”pienaukkoja” sitä varten, että uudet männyt syntyisivät niihin ja alkaisivat kasvamaan uutta puusukupolve. Vaan kun ei ala.

    Lapin perinteisesti harsitut vanhat metsät ovat kyllä vanhoja, mutta eivät tuota mitään.

    Ainoat kuviot, jotka tuottavat puuta, ovat ”Osaran aukeat”, joihin kovin kustannuksin on saatu metsä. Niissäkin Calculaattori voisi näyttää miinusta, jos kaikki todelliset kustannustekijät otettaisiin huomioon.

    Puuki

    Se on kyllä totta, että iso reservi e-puuta on ensiharvennusmetsissä odottamassa kiireellistä harvennusta ja ne pitäisi ensin saada tehtyä.   Kansantalouden kannalta kotimainen energia on paras vaihtoehto ; siihen kuuluu verotuloja joka välissä,  ja lisäksi tehdyn metsänhoidon muut tulevat hyödyt myöhemmin.

    Verorahoille on tulevaisuudessa varsinkin  paljon uusia ottajia, jos/kun yhteisvastuurahastosta aletaan jakaa tukea Euroopassa. Toivottavasti ei mene ihan kuten on ehdotettu ; 9 mrd olisi kuulemma Suomen osuus 750 mrd €urosta.  Ei esim. Italian mafialle kannattaisi antaa yhtään ilmaista elvytysrahaa. Ne ”sijoitukset” kun ei nosta sen maan taloutta mitenkään.   Lainarahatkin pitää maksaa joskus takasin , toisin kuin Arhinmäki luulee, kannattaa  asiaa kysyä oikeilta sen alan asiantuntijoilta eikä poliitikoilta, jos on epäselvää.  Ei tule kuin Manulle illallinen ilmaiseksi vaikka kuinka olisi nolla-tai miinusmerkkisellä korolla saatavissa lainaa tällä hetkellä.  Jos lainat jää/jätetään maksamatta, menetetään taloudellinen itsenäisyys . Silloin oltaisiin kuin Pohjolan Kongo ihan varmasti.

    Visakallo Visakallo

    Eihän lainanotossa ole niin kauan ongelmaa kun sitä vielä saa. Ongelmat alkavat silloin, jos lainanantajien luottamus lainaajaan menee ja hanat laitetaan kiinni. Jokaisella maalla se raja kulkee jossakin. Välimeren maissa se raja on jo koettu, Suomessakin oltiin jo hyvin lähellä 90-luvun alussa. Suomen on lopetettava kaikki omaa uskottavuuttaan heikentävä toiminta, jottei lainarahoitus katkea. Syksyllä se nähdään, onko kaikista hallituspuolueista siihen.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 140)