Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset
-
Päätehakkuutulon tuoton vertaaminen uudistusinvestoinnin tuottoon on vähän sama asia kuin maanomistajien ansiotulojen vertailu. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään kun investoinnin kannattavuutta mittaillaan.
Onko kukaan koskaan nähnyt itsekseen uudistumatonta hakkuuaukeaa sanotaanko nyt vaikka Rovaniemen eteläpuolella? Tuntureilla voi olla. Peltoheittoja ei lasketa mukaan eikä sellaisia kohteita, jotka vaikka hirvieläimet pitävät käytännössä puuttomina. Itse en ole tähän päivään mennessä sellaiseen törmännyt. Yksi hirvieläinten paljaana pitämä on tullut vastaan ja sekin oli Suomenlahden saaressa.
Onko lakivelvoitteesta laistamista se, että uudistuksen jälkeen tulee sekametsä eivätkä puut ole ihan tarkassa rivissä? Mielestäni ei. Laki ei velvoita keinolliseen uudistamiseen millään tavalla. Luontaisessa uudistuksessa menetetään mm. kiertoajassa ja joissakin muissa asioissa, mutta säästetään alkupääomassa. Nämä ovat elementtejä joita kannattaa pyöritellä, jos kannattavuus on jossakin roolissa metsätalouden harjoittamisessa. Jos ei, niin ei kannata päätään vaivata noilla.
Ja taas se hiilensidonta. Maksaako joku teille hiilensidonnasta? Tai onko sellaista näköpiirissä? Valtio on sosialisoinut metsien hiilinielun itselleen kansainvälisissä laskelmissa, ei se tuloudu maanomistajalle.
Mutta eikös tässä kohtaa yksi ajatus ole täyttynyt, kun ihmiset alkavat pohtia vaihtoehtoja tai tehdä omia laskelmiaan? Silloinhan päätöksenteko saa uusia ihan ulottuvuuksia, vaikka mikään itse toiminnassa ei muuttuisi.
Tapion laskelmissa on vuosien saatossa ollut kyllä aika paljon ’elinkeinopoliittista’ paatosta taustalla. Niitähän on ruvettu tekemään aikana, jolloin selluteollisuutta maahan luotiin. Metsänomistajan päätöksentekoon laadittuja yksinkertaisia apuvälineitä ei ole jostakin syytä haluttu suuremmin julkaista. Aika helppo olisi sellainen näin tietokoneaikana tehdä jonkun edunvalvontaorganisaation toimesta. Se vaan saattaisi ainakin karummilla kohteilla vaikuttaa negatiivisesti jonkin busineksiin, niin ei niistä kannata meteliä pitää. Ainakaan siihen asti kun metsänomistajat ovat suuressa mittakaavassa tyytyväisiä kuusenistutuksen tuottamiin lopputuloksiin.
Kurjelle: Ei siitä puutu avohakkuutulo, kun sille saat saman tuoton toisaalla, teit metsänuudistusinvestointia tai et. Nyt siis tarkastellaan investoinnin tuottoa.
Keinollisen metsänuudistuksen voisi puolestaan pitää avohakkuun kuluna, niinkuin jotkut asian täälläkin näkevät, vain silloin kun metsälaki edellyttäisi istutusta. Nythän näin ei ole. Sellainen tilanne saattoi vallita vakuustalletuksien aikaan, mutta ei enää vuosikymmeniin.
Keskustelijoilla tuntuu ajatus harhautuvan metsänuudistusinvestoinnin kannattavuudesta metsämaan keskihintoihin ja poikkeuksellisen kasvaviin yksittäistapauksiin. Korko tuntuu olevan jo ajatuksena myrkkyä, mutta yritän kuitenkin.
Jos teet 1500 e/ha investoinnin ja vaadit investoinnille maltillisen 4 prosentin tuottovaatimuksen, niin arvot on helposti laskettavissa eri ajankohdissa. Mainitaan vielä, että tuolla neljällä prosentilla ei tehtäisi minkäänlaista yrityselämän investointia liian huonon kannattavuuden vuoksi. Otetaan tarkasteluun vaikka vuodet 30 (ensiharvennus), 45 (toinen harvennus) ja 60 (uudistus) investoinnin jälkeen.
30 vuoden päästä tuon kohteen arvon pitäisi olla 1500 x 1,04^30 = 1500 x 3,24 eli noin 4860 euroa. Yksittäisellä ensiharvennuksella hakattavalla puulla (100 litran keskikoolla) tehdään tuossa kohtaa tappiota, ellei puun reaalihinta ylitä 32,4 e/m3.
45 vuoden päästä tuon kohteen arvon pitäisi olla 1500 x 1,04^45 = 1500 x 5,84 eli noin 8760 euroa. Yksittäisellä harvennushakkuulla hakattavalla puulla aletaan päästä plussan puolelle, jos tuonne on tullut yhtään tukkipuuta. Kuitupuuosuus mennee tappiolla edelleen.
60 vuoden kohdilla arvon pitäisi olla 1500 x 1,04^60 = 1500 x 10,52 eli noin 15780 euroa, jotta haluttuun 4 % vuosituottoon päästään. Ehkä päästäänkin, aikaa siihen menee melkoisesti.
Laskelmissa voi jokaista muuttujaa muuttaa ja testata vaihtoehtoja. Nyt kuitenkin näyttäisi, että jokainen ensiharvennuksella hakattu istutustaimi tuottaa tappiota. Kaikki muut kustannukset, kuten taimikonhoidot vähentävät tulevia tuottoja, niitä ei esimerkissä ollut. Kakkosharvennuksella päästään todennäköisesti kuitenkin plussalle yksittäisenkin puun kohdalla.
Tästä voi kuitenkin päätellä jotakin edelleen. 1. Alkuinvestoinnin suuruus on aivan oleellinen kannattavuutta ajatellen 2. Korkokannan (=tuottovaatimuksen) nosto on myrkkyä 3. Kiertoaika on oleellinen. Jos kakkosharvennus tai uudistus myöhästyy vaikka parilla vuosikymmenellä, niin jälki on kannattavuusmielessä tuhoisaa.
Jotakin muutakin voi päätellä. Rehevimmille paikoille kannattaa panostaa keinolliseen uudistamiseen, mutta heikkotuottoisimmille ei. Taimikonhoidolla ja harvennusten oikea-aikaisuudella on aika oleellinen merkitys mm. kiertoajan pitämisessä kurissa. Puun reaalihinnan laskua, kuten viime vuosikymmeninä näyttää käyneen, ei laskelmat oikein sietäisi.
Mutta silti väitän, että Suomessa tehdään rankkoja yli-investointeja metsänuudistamisessa. Jotta tuon suuruutta voisi haarukoida, pitäisi tehdä vertailulaskelmat, mitä luontainen uudistaminen (esim. maata muokkaamalla) tai kokonaan uudistamatta jättäminen tuottaisi, sillä eivät nuokaan alueet puuttomiksi hakkuun jälkeen pysyvästi jää. Mutta jos näin ei tehdä, ja puhutaan istutusten absoluuttisesta kannattavuudesta tai sen kiertoilmaisuilla (hiilen sidonta, metsän keskimääräinen hinta, tulevien sukupolvien tulot jne.), niin toimitaan aivan mutu-tuntumalla ja uskomusten varassa. Mutta niinhän suomalaisessa metsätaloudessa on vuosikymmeniä tehty: uskottu, mitä virallinen totuus kertoo ajattelematta itse.
Taitaa syyllinen löytyä takana olevan talon asukkaista. Järvinäköalaa avattu.
Kyllä se raha taimikossa aikaa myöten katoaa, jos investoinnin tuotto jää jälkeen yleisestä inflaatiosta. Vaikka ylittää sen, investointi voi olla huonotuottoinen.
Uudistusinvestointia ei voi käsittää jo tehdyn hakkuun kustannukseksi, koska aina on mahdollisuus luontaiseen uudistamiseen.
Onko tuossa Seppo & Timppa varmoja, etteivät sekoita taloudellista tuottoa ja kuutiomääräistä tuotosta? Kuutiot ja eyrot eivät ole sama asia. Puun reaalihintakin on tullut alas kuin kivi sieltä 1960-luvulta.
Mitä pilkun viilaamista tuossa on? Jokainen tapauksensa on erilainen. Sen voi kyllä sanoa, että 1500 e/ha kustannus ei ole järkevillä korkokannoilla kannattava kuin ehkä joissakin etelän lehdoisssa. Noissa jonkun mainitsemia 350 m3/ha 28 vuodessa istutuskuusikoita ei vain kovin monella ole. Realistinen keskiarvo koko maahan tuon ikäiselle istutuskuusikolle lienee reippaasti alle puolet kuutioista.
Lisäksi kun todetaan, että puun reaalihinta ei tunnu pitävän suhteessa elinkustannuksiin tai palkkakustannuksiin, niin tuoton pitää olla sen erotuksen verran enemmän.
Muistetaan myös, että istutus- ja taimibusiness on sen verran perustavanlaatuista esim. mhy-organisaation olemassaolon kannalta, niin emme tule koskaan kuulemaan kovin kriittiseen sävyyn kirjoitettua kannanottoa istutusten kannattavuutta vastaan mhy-mtk-mmm-Luke-akselilta. Jokaisen on tehtävä pohdintansa itse. Toivottavasti kuitenkin ennen joka investointia jotakin harkintaa käytetään, suuntaan tai toiseen.